Sosiaalisen kuntoutuksen intensiivisen tuen malli, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Vahvistetaan ja kehitetään sosiaalista kuntoutusta nuorten aikuisten kohdalla. Luodaan sosiaaliseen kuntoutukseen intensiivisen ja valmentavan työskentelyn malli, jolla tuetaan asiakkaita tehostetummin ja tiiviimmin asiakkuuden alkuvaiheessa.
Päijät-Hämeen alueella työttömyys on monimuotoista ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on paljon. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat korostuneet ja alueella ylisukupolvinen huono-osaisuus on yleistä. Nämä monimuotoiset haasteet korostuvat erityisesti Lahden alueella, jossa näyttäytyy koko maan keskiarvoa heikompi huoltosuhde, matalampi koulutustaso, korkeampi työttömyys sekä heikompi yleinen terveystilanne.
Vuonna 2020 Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perhe- ja sosiaalipalveluiden työikäisten palveluissa tehtiin selvitys työikäisten palveluiden 18–29- vuotiaista nuorista aikuisista. Selvityksessä todettiin, että kartoituksen piirissä olleilla on huomattavan runsaasti psyykkistä oireilua. Selvityksessä todettiin, että noin 80 %:lla sosiaalihuollon nuorista aikuisista asiakkaista on erilaisia mielenterveyden ongelmia ja tämän kohderyhmän palveluita halutaan kehittää.
Sosiaalityössä on todettu koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten aikuisten tarvitsevan usein tehostettua ja pitkäjänteistä tukea arjen toiminnoista ja asioinneista selviytyäkseen. Työikäiselle väestölle on yhtymän alueella tarjolla sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalista kuntoutusta. Arjen tuen palveluita tulee kehittää asiakkaiden palvelupolkujen tukemiseksi.
Nordic Healthcare Group:n (NHG) toimesta Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle tehdyssä hoito- ja palveluvelan analyysissa (2022) nousi esiin sosiaalihuollon työikäisten asiakkaiden palvelujen tarpeen kasvu ja niissä korostuvat mielenterveysongelmat. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret aikuiset tarvitsevat arjen tueksi usein tehostettua tukea.
Mielenterveysosaamisen lisääminen ja arkiympäristössä annetun valmennuksellisen tuen lisääminen sosiaalialan työssä sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen ja yhteistyöprosessit mielenterveyspalvelujen ja muiden palvelujen kanssa vaativat kehittämistä, jotta asiakkaita voidaan tukea varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä mielenterveydellisten hoitopalvelujen kasvavaa kysyntää ja toisaalta hoidon tarpeessa olevat pääsevät sujuvammin hoitoon.
Kehittämisessä on mukana sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö, josta kehittämiseen osallistuu palveluesihenkilö, 10 kehittämistyöhön osallistuvaa työntekijää (8 sosiaaliohjaajaa ja 2 psykiatrista sairaanhoitajaa) sekä kehittämistyön ulkopuolisia sosiaalisen kuntoutuksen yksikön työntekijöitä.
Myös kehittämistyöhön osallistuvat työntekijät toteuttavat sosiaalisen kuntoutuksen palvelua sosiaalisen kuntoutuksen yksikössä kehittämistyön ulkopuolella olevien työntekijöiden kanssa.
Kehittämisessä on myös mukana sosiaalihuollon työikäisten palveluiden asiakasohjauksen yksikkö, josta sosiaalisen kuntoutuksen palvelu tarjotaan ja myönnetään asiakkaalle tekemällä määräaikainen päätös sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tästä yksiköstä kehittämiseen osallistuu johtava sosiaalityöntekijä ja noin kuusi työntekijää yksikön eri tiimeistä, jotka ovat jaettu Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asuinaluiden mukaisesti.
Yhteiskehittäminen näiden yksiköiden kohdalla nähdään tärkeänä, koska asiakasohjauksessa arvioidaan asiakkaan tuen sekä palveluiden tarvetta ja ohjataan asiakas tarvittaessa sosiaaliseen kuntoutukseen. Palvelun voimassaoloaikana sosiaalisen kuntoutuksen työntekijät ovat tiiviissä yhteydessä asiakasohjauksen työntekijään, joka on tehnyt päätöksen asiakkaalle sosiaalisen kuntoutuksen palvelusta. Molempien tahojen on oltava tietoisia ja kehittämässä palvelun sisältöä, jotta asiakkaita voidaan palvella mahdollisimman hyvin.
Kehittämistyön myötä tavoitellaan sitä, että luodun intensiivisen ja valmentavan toimintamallin ansiosta sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on laajentunut ja muuttunut monipuolisemmaksi.
Uuden toimintamallin myötä voidaan välillisesti purkaa hoito- ja palveluvelkaa ja ehkäistä mielenterveyspalveluiden kasvavaa kysyntää.
Tavoitteena on, että uusi toimintamalli on osa hyvinvointialueen organisaation toimintaa jatkossa.
Uuden toimintamallin myötä tavoitellaan myös asiakkaiden osallisuuden vahvistumista.
Muutosta mitataan asiakkaiden elämänlaatua mittaamalla 3x10D Elämäntilannemittarin avulla ja tarkastelemalla näitä tuloksia säännöllisesti. Asiakkaat täyttävät mittarin asiakkuuden alussa ja viimeistään 6kk päästä, ellei asiakkuus sosiaalisessa kuntoutuksessa pääty jo aiemmin.
Lisäksi kerätään asiakaspalautetta erikseen kehitetyllä kirjallisella lomakkeella.
Asiakastapaamiset sosiaalisessa kuntoutuksessa ovat pidempikestoisempia tai tiiviimmin toteutettuja ensimmäisen kuuden kuukauden aikana.
Intensiiviseen työskentelytapaan rakennetaan toimintamalli: mitä on intensiivisyys, miten se määritellään, miten se eroaa tavallisesta sosiaalisesta kuntoutuksesta, mitä työskentelytapoja sisältää.
Sosiaaliseen kuntoutukseen sijoitetaan 10 kehittämistyöhön osallistuvaa työntekijää, kahdeksan sosiaaliohjaajaa ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa. He keskittyvät työssään intensiiviseen työskentelyyn asiakkaiden parissa ja luomaan uutta toimintamallia kehittämistyön aikana.
Kahden sairaanhoitajan avulla saadaan myös ehkäistyä mielenterveyspalveluiden kasvavaa kysyntää.
Kohderyhmänä 18-29 - vuotiaat nuoret aikuiset, jotka ovat asiakkuudessa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa.
Asiakkailta kerätään kirjallista palautetta sosiaalisen kuntoutuksen palvelun päättyessä sekä palvelun aikana. Lisäksi asiakkailta on kerätty palautetta tehostetusti kahden viikon jaksoilla keväästä 2024 alkaen hankkeen jokaisen kvartaalikauden alussa.
Tyypillisistä asiakkaista on laadittu asiakasprofiileja sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyöhön osallistuvien sosiaaliohjaajien ja sairaanhoitajien kanssa. Paljon tukea tarvitsevista asiakkaista on tehty erillistä kuvausta, kun on pohdittu intensiivisen työn soveltuvuutta asiakkaille. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaita on myös osallistunut yhteiskehittämiseen, jossa he kertoivat työntekijöiden ajatuksia sisältävään työstöön omia ajatuksiaan ja kannanottojaan siitä, miten he kokevat saavansa mielenterveyspalveluita ja mitä esteitä kokevat palveluihin pääsyssä.
Kehittämistyön idea, eli sosiaalisen kuntoutuksen intensiivisen työskentelyn mallin kehittäminen, on noussut organisaatiosta jo ennen kehittämistyön alkua. Organisaatiossa oli todettu, että tämän kaltaiselle työotteelle on tarvetta nuorten aikuisten keskuudessa ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelun tehostamiseksi.
Kehittämistyössä on siis ollut vahvasti koko ajan osallisena organisaation johto- ja työntekijätaso kehittämistyöhön palkattujen työntekijöiden lisäksi. Kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä työikäisten palveluiden asiakasohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen yksikön välillä. Asiakasohjauksen rooli kehittämistyössä oli merkittävää, koska sieltä asiakkaat ohjataan sosiaalisen kuntoutuksen palveluun.
Ideoinnin alkuvaiheilla lähdimme yhteisessä kehittämispäivässä kehittämistyöhön osallistuvien työntekijöiden ja organisaation muiden työntekijöiden kanssa keräämään ajatuksia siitä, mitä intensiivinen ja valmentava työskentely on:
- Kauan työskentely voi kestää
- Asiakastapaamisten tiheys ja toteutuminen
- Työskentelytavat
- Työn vaikutukset
- Työskentelyn tavoitteellisuus
- Asiakkaan osallistaminen tavoitteiden laatimiseen ja työskentelyyn
- Valmentavan työskentelyn elementtejä asiakassuhteessa
Lisäksi pohdimme, miten asiakkaita saadaan motivoitumaan intensiiviseen työskentelyyn ja miten intensiivinen työ eroaa aiemmin toteutetusta sosiaalisen kuntoutuksen työstä.
Näiden pohjalta lähdimme rakentamaan runkoa intensiivisen työskentelyn mallille:
Intensiivinen työskentely päätettiin suunnata kaikille nuorille aikuisille sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa ilman mitään rajoitteita tai asiakaskriteereitä. Intensiivisessä työskentelyssä on useampi asiakkaan tapaaminen / kontakti viikon sisällä ja tapaamiset voivat olla kestoltaan lyhyitäkin tai yksi tapaaminen kestää normaalisti totutusta tunnista pidempään. Tapaamiset voivat olla yksilötapaamisia tai ryhmätoiminnassa toteutuvia tapaamisia. Muita kontakteja voivat olla esimerkiksi verkostotapaaminen tai videopuhelu.
Hahmottelimme, että intensiivinen työskentely kestää enintään 6 kuukautta. Asiakkuuden mittauspisteet 3X10D – elämänlaatumittarilla toteutetaan asiakkuuden alussa ja 6 kk kohdalla tai aiemmin, jos asiakkuus päättyy aiemmin.
Pohdimme, että tavoitteiden pilkkominen ja selkeyttäminen selventää palvelua asiakkaalle. Tämä lisättynä strukturoidumpaan työskentelyotteeseen auttaa asiakasta edistymään nopeammin omassa tilanteessaan ja asiakkuusaika sosiaalisessa kuntoutuksessa voi olla kestoltaan lyhyempi.
Seuraavassa kehittämispäivässä eroteltiin, mitä intensiivinen työskentely tarkoittaa käytännössä ryhmätoiminnassa ja yksilötyöskentelyssä ja millaisia työmenetelmiä- ja tapoja voidaan hyödyntää. Lisäksi hahmotettiin SWOT-analyysin avulla intensiivisen työskentelyn vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Ideoitiin tapoja tiedottaa intensiivisestä työskentelystä, jotta työikäisten palveluiden asiakasohjauksesta saadaan tehostetusti ohjattua työskentelyn pariin nuoria aikuisia ja työntekijöiden ymmärryksen lisäämiseksi työmuodosta.
Kehittämispäivässä pohdittiin tavoitteellisen ja strukturoidun ryhmätoiminnan merkitystä intensiivisessä työskentelyssä. Toisen kehittämispäivän jälkeen kehittämistyöhön osallistuvat työntekijät pilotoivat suljettua nuorten aikuisten ryhmää.
Intensiivinen ja valmentava työote tuo jäsennystä sosiaalisen kuntoutuksen palveluun ja voi edistää nuorten aikuisten kuntoutusta siten, että palvelun kesto on heidän kohdallaan lyhyempi ja tehokkaampi. Tiiviimmät tapaamiset asiakkaiden kanssa voivat myös tehostaa ja syventää palvelua ja siten on mahdollista saada parempia tuloksia asiakkaiden sosiaalisen kuntoutuksen jaksoista.
Asiakkailta on kerätty kirjallista palautetta koko kehittämistyön ajan. Asiakaspalaute on ollut koko ajan hyvää, ja asiakkaat ovat kokeneet intensiivisen työskentelyn hyödyllisenä. Asiakaspalautteita on käyty säännöllisesti läpi kehittämistyöhön osallistuvien työntekijöiden kanssa. Varsinkin asiakkaiden kirjoittamat avoimet vastaukset ovat tuottaneet hyvää mieltä työntekijöille.
Alussa järjestettiin kaksi isompaa kehittämispäivää kehittämistyöhön osallistuvien työntekijöiden, esihenkilöiden ja organisaation muiden työntekijöiden kanssa. Ideoimme ja suunnittelimme yhdessä intensiivisen työskentelyn sisältöä, minkä pohjalta työskentelymallille lähdettiin luomaan runkoa.
Kehittämistyöhön osallistuvat työntekijät ovat alusta alkaen lähteneet toteuttamaan intensiivistä työskentelyä ja kokeilemaan erilaisia tapoja tehdä työtä, vaikka malli ei ollutkaan heti heille valmiina. Heidän kokemuksiaan hyödynnettiin koko ajan kehittämistyön aikana, kun mallia hiottiin useita kertoja eri kokoonpanoilla johtotason, organisaation muiden työntekijöiden ja kehittämistyöhön osallistuvien työntekijöiden kanssa.
Työstä nousseita ilmiöitä ja asiakastilanteita olemme käsitelleet toistuvasti niin kehittämistyöhön osallistuvien työntekijöiden kuin organisaation johtotason kanssa. Lisäksi olemme käsitelleet intensiivisen työskentelyn tarpeita, sisältöä, asiakkaiden sitoutumista ja mahdollisuutta luoda palvelulle jonkinlaisia ehtoja.
Työntekijät tekivät kehittämistyön lisäksi myös organisaation perustehtäviä ja näiden yhteen sovittamiseen liittyen nousi työntekijöiltä paljon kysymyksiä kehittämistyön aikana. Tätä on paljon linjattu niin kehittämistyön kuin organisaation johtotason näkökulmista käsin.
Kehittämistyön aikana pilotoitiin useita erilaisia tapoja asiakastyössä, kuten suljettua ryhmätoimintaa sekä etävastaanottojen käyttöä. Jälkimmäinen osoittautui niin hyväksi toiminnaksi, että etävastaanottojen käyttöä laajennettiin sosiaalisen kuntoutuksen yksikössä myös muille työntekijöille ja etävastaanotot haluttiin ottaa pysyvään käyttöön sosiaalisen kuntoutuksen yksikössä.
Intensiiviseen malliin ja sen pysyvyyden rakentamiseen on haettu yhteisiä toimintalinjoja organisaatiosta koko kehittämistyön ajan, jotta malli saadaan juurtumaan organisaation omaan toimintaan hankekauden jälkeen. Intensiivisen työskentelyn malliin on tehty tarkennuksia koko kehittämistyön ajan esimerkiksi asiakasprofiilien ja työmenetelmien kuvaamisen avulla.
Kehittämistyön alussa työntekijät pystyivät kokeilemaan ja pilotoimaan erilaisia työskentelytapoja kehittämistyön aikana. Loppuvaiheessa malli haluttiin lähteä kääntämään enemmän siihen suuntaan, mitä organisaatiossa pystytään toteuttamaan vähemmällä työntekijäresurssilla kehittämistyön jälkeen. Lopullinen viimeinen malli jäi organisaation hyödynnettäväksi heidän sisäistä kehittämistyötään varten.