Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1b)

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1b)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Sähköisen perhekeskuksen verkkopalvelut tukevat  ja täydentävät Kainuun perhekeskustoimintaa. Verkkopalveluista perheet, nuoret ja ammattilaiset löytävät luotettavaa tietoa, tukea ja palveluja yhdestä paikasta, ajasta ja paikasta riippumatta.

Toimintaympäristö

Sähköisen perhekeskuksen taustalla on ollut tavoite luoda yhteinen, valtakunnallinen digitaalinen alusta, jonne on koottu lapsille, nuorille ja perheille tarpeellinen hajallaan oleva tieto, sekä heille suunnatut palvelut. 

Sähköisen perhekeskuksen konsepti luotiin LAPE-muutosohjelman ensimmäisellä toimeenpanokaudella (2016–2019). DigiFinland Oy jatkoi Sähköisen perhekeskuksen kehittämistyötä vuodesta 2021 eteenpäin, yhdessä alueiden edustajien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Jatkotyön tuloksena syntyi kansallisen sähköisen perhekeskuksen kokonaisuus: Omaperhe lapsiperheille, Omahelpperi nuorille ja Sähköinen perhekeskus ammattilaisille edistämään moniammatillista työtä ja tarjoamaan yhteisen digitaalisen alustan verkostoyhteistyölle.

Kainuun hyvinvointialueella kehittämiseen vaikuttavat useat tekijät. Poliittisesti kehittämistä ohjaavat hyvinvointialueuudistus ja valtakunnalliset ohjelmat, jotka painottavat digitalisaatiota ja yhdenvertaisia palveluja. Lainsäädäntö, kuten laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, velvoittaa monialaisen yhteistyön ja tietoturvan varmistamisen. Taloudellisesti kehittämistä on tukenut EU:n rahoitus, mutta samalla digitalisaatio nähdään keinona hillitä kustannuksia ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta. Kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät, kuten harva asutus, pitkät etäisyydet ja tarve saavutettaville palveluille, korostavat sähköisten ratkaisujen merkitystä. Lisäksi osallisuus ja kulttuurinen sensitiivisyys ovat tärkeitä perheiden sitouttamisessa. Ympäristötekijöistä digitalisaatio vähentää liikkumistarvetta ja tukee ilmastotavoitteita, mikä on merkittävää Kainuun laajalla ja talviolosuhteiltaan haastavalla alueella. Tulevaisuudessa painopiste on palvelujen integraatiossa ja vaikuttavuuden mittaamisessa, jotta Sähköinen perhekeskus vastaa sekä strategisiin tavoitteisiin että perheiden tarpeisiin.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kainuussa halutaan tarjota asukkaille kansallisia digitaalisia palveluja, mutta niiden pitää sulautua sekä kainuulaisen ihmisen että työntekijän näkökulmasta selkeäksi kokonaisuudeksi jo olemassa olevien digipalvelujen kanssa ja niiden tulee istua kehitettyihin tai kehitettäviin toimintamalleihin. Kainuuseen tarvitaan sivusto, joka ohjaa perheitä hakemaan luotettavaa tietoa ja ohjaa tarvittaessa palveluihin.

Sähköinen perhekeskus tukee perhekeskustyötä. Perhekeskuskokonaisuus koostuu monista eri toimijoista. Tietoa eri toimijoiden palvelusta on hajallaan ja siitä on vaikea muodostaa yhtenäistä kuvaa. Lisäksi voi olla vaikea hahmottaa, mihin missäkin asiassa voi olla yhteydessä. Sähköinen perhekeskus tarjoaa kainuulaisille luotettavaa tietoa, omahoito-ohjelmia ja ohjausta kuntien, hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin palveluiden piiriin.

Digi- ja etäpalveluiden rakentaminen on linjattu Kainuun strategiaan (2022-2025) yhdeksi rohkean uudistamisen osa-alueeksi.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kainuussa perhekeskustoimintaa toteutetaan verkostomaisesti kaikilla paikkakunnilla, mutta Sähköistä perhekeskusta Kainuussa ei ole ollut olemassa. Luotettavaa tietoa löytyy paljon, mutta tieto on hajallaan eri sivustoilla. Näin ollen myös asiakkaille tarjottavat linkkilistat olivat pitkiä ja ne vaativat jatkuvaa päivittämistä. Samalla myös eri toimijoiden palveluihin liittyvä tieto oli hajallaan eri verkkosivuilla. Sähköisellä perhekeskuksella haluttiin vahvistaa ja selkeyttää alueen perhekeskustoimintaa ja yhteistyötä. Sähköisen perhekeskuksen haluttiin palvelevan laajasti sekä ammattilaisia että kainuulaisia lapsia, nuoria ja perheitä. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Sähköisen perhekeskuksen suunnittelija Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeesta:

  • Koordinoi alueellista käyttöönottoa
  • Toimi verkkopalveluiden pääkäyttäjänä
  • Markkinoi palveluja ja antaa tukea niiden käytössä

Perhekeskustyöryhmät olivat yhteiskehittämisen tärkeimpiä ryhmiä:

  • Kokoontuvat säännöllisesti 3-4 kertaa vuodessa
  • Koostuvat laajasti perhekeskustoimijoista; HVA, kunnat, järjestöt ja seurakunnat.
  • Työryhmiä on yhdeksän:
    • paikkakuntakohtaiset perhekeskustiimit (työntekijät) 7kpl
    • maakunnallinen perhekeskustyöryhmä (esihenkilöt)
    • perhekeskuksen johtoryhmä (johtavat viranhaltijat)

Hyvinvointialueen perhekeskustoimijat, kuntien järjestöjen ja seurakuntien edustajat:

  • Osallistuvat kehittämistyöhön
  • Vievät tietoa palveluista asukkaille

Asiakkaat

  • Antavat palautetta palvelusta

Käyttöönoton aikana pyrittiin tiedottamaan palveluista säännöllisesti ja muistuttamaan ammattilaisia palveluiden käytöstä ja markkinoinnista eteenpäin, jaettiin käyttökokemuksia sekä hyviä käytänteitä ja vinkkejä palvelun käyttöön, sekä järjestettiin mm. koulutusta palvelutietovarannon kuvauksien tekemiseen.

Tavoiteltu muutos

Perhekeskustoiminta alueella vahvistuu Sähköisen perhekeskuksen tultua osaksi yhteistä perhekeskustyötä. 

Alueen asukkailla on asiointiportaali, josta he saavat paitsi luotettavaa tietoa, myös ohjausta paikallisten, alueellistan ja valtakunnallisten palveluiden piiriin. Työntekijöillä on käytössä luotettavat sivustot, joista löytyy laajasti tietoa eri elämänvaiheista ja aiheista. Aikaisempien linkkilistojen sijaan asiakkaalle voi tarjota yhtä sivustoa, jonne luotettava tieto on koottu.

Ammattilaisilla on yhteistyön tueksi käytössä yhteinen sähköinen alusta, jossa jakaa tietoa, viedä materiaalia ja tapahtumia alueen Omaperhe ja Omahelpperi -sivustoille ja olla yhteydessä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti toisiin perhekeskusverkoston ammattilaisiin. Sähköisestä perhekeskuksesta tulee yksi perhekeskustoimintaan kuuluvien ammattilaisten työkalu. 

Muutoksen mittaaminen

Sähköisen perhekeskuksen

  • Omaperheen kävijämäärät
  • Omahelpperin kävijämäärät
  • Ammattilaisten kokemukset
  • Käyttäjäkokemukset
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sähköisen perhekeskuksen verkkopalveluiden kohderyhmä jakaantuu kolmeen osioon

  1. Omaperhe - perheet ja sitä suunnittelevat
  2. Omahelpperi - nuoret
  3. Sähköinen perhekeskus ammattilaisille - perhekeskusverkoston ammattilaiset

Palveluiden kehittämisessä ja käyttöönoton aikana asiakasymmärrystä on kerrytetty  niin kansallisesti kuin alueellisestikin erilaisten kyselyiden ja palautteiden avulla.

Ratkaisun perusidea

DigiFinlandin ylläpitämä Sähköisen perhekeskuksen verkkopalvelukokonaisuus koostuu kolmesta verkkopalvelusta

  • Omaperhe perheille ja perhettä suunnitteleville
  • nuorten Omahelpperi
  • Sähköinen perhekeskus ammattilaisille

Sähköisen perhekeskuksen palvelut kokoavat yhteen luotettavan tiedon, tuen, tapahtumat ja palvelut - niin omalla alueella kuin valtakunnallisesti. Verkkopalvelujen avulla tieto, tuki ja palvelut ovat joustavasti ja tasapuolisesti saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelut tukevat perhekeskusverkoston ammattilaisten yhteistyötä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto suunnittelu

Tiivistä yhteistyötä Sähköisen perhekeskuksen palveluiden käyttöönoton yhteydessä tekivät KKK2-hankkeen suunnittelija, hva:n erikoissuunnittelijat ja Kainuun alueen perhekeskusverkosto. 

  1. Käyttöönoton valmistelun yhteydessä Omaperheen ja Omahelpperin sisältöä työstettiin palvelutietovarannon kuvausten osalta yhteistyössä hva:n PTV-pääkäyttäjän ja yksiköiden kanssa, sekä kuntien ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien kanssa.
  2. Sisällön tarkastamisen ja palvelutietovarannon kuvausten päivittämisen jälkeen verkkopalvelut esiteltiin perhekeskusverkostoissa.
  3. Palveluita pyrittiin markkinoimaan laajasti niin ammattilaisille, kuin asukkaillekin. Ammattilaisten osalta painotus viedä tietoa eteenpäin myös oman alueensa asukkaille kohtaamisissa.

Sähköisen perhekeskuksen verkkopalveluiden käyttöönotot Kainuussa

  • Omaperhe 5/2024
  • Omahelpperi 9/2024
  • Sähköinen perhekeskus ammattilaisille 10/2025

Muutamia konkreettisia käytäntöjä alueella:

  • Äitiys- ja lastenneuvolassa, sekä perheneuvolassa entisten (jatkuvaa päivittämistä vaatineiden) linkkilistojen tilalta asiakkaat ohjataan tutustumaan Omaperhe-palveluun.
  • Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa Omaperhe-flyeri annetaan kaikkiin perheisiin palvelutarpeen arvioinnin aloituksen yhteydessä ja postitettavien päätösten mukana.
  • Kouluterveydenhuollossa Omaperhe- ja/tai Omahelpperi-flyerin/käyntikortin antaminen laajojen terveystarkastusten yhteydessä.
  • Markkinointi perhekeskustyöryhmissä, Wilman, tiedotteiden ja sosiaalisen median kautta. Suunnittelija jalkautui esittelemään palvelua mm. perheiden kohtaamispaikkatoimintaan, yläkoulujen aamunavauksissa, erilaisiin teemapäiviin ja messutilaisuuksiin.

Sähköinen perhekeskus sai alusta saakka alueella kaikilta toimijoilta positiivisen vastaanoton. Luotettavan tiedon ja palvelut kokoavaa sivustoa oli jo kauan odotettu tukemaan perhekeskustyötä ja helpottamaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden ohjaamista ja ohjautumista palveluihin.

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Sähköisen perhekeskuksen käyttöönottovaiheessa on erittäin hyödyllistä, mikäli projektin vetäjällä on ymmärrys alueen perhekeskusverkostosta.
  • Hankkeen aikana Sähköisen perhekeskuksen suunnittelijan resurssia jatkettiin pidempään, kuin alkuperäinen suunnitelma oli. Tämä nähtiin hyödyllisenä palveluiden juurruttamisen kannalta. Vaikka itse käyttöönotot voidaan tehdä lyhyessäkin ajassa, ei palvelut tuota hyötyjä pelkästään käyttöön otettuna, vaan niiden markkinointiin ja juurruttamiseen kannattaa varata aikaa.
  • Palveluiden käyttöönotossa on ehdottoman tärkeää johdon tuki ja sitoutuminen. Ammattilaisten tulee sitoutua palveluiden käyttöön, mikäli niistä halutaan saada hyötyjä. Tähän lopputulokseen päästään paremmin, kun ammattilaiset otetaan mukaan käyttöönoton suunnitteluun.
  • Osaamista projektin aikana tarvitaan eri alueilta, joten yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi palvelutietovarannon pääkäyttäjän kanssa ja tietosuojavastaavan kanssa (ammattilaisen osion käyttöönotto).
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tavoitteemme tukea kainuulaisia perheitä ja ohjata tarvittaessa oikeisiin palveluihin Sähköisen perhekeskuksen palveluiden avulla on toteutunut. Palveluiden käyttöönotot on toteutuneet ja niiden vastaanotto on ollut positiivinen. Kainuun hyvinvointialue on tehnyt päätöksen jatkaa Sähköisen perhekeskuksen palveluja myös hankkeen jälkeen. 

KÄYTTÄJÄTILASTOT

Käyttäjätilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että analytiikkaan tallentuvat vain ne käyttäjät, jotka ovat hyväksyneet kaikki evästeet. Tämän vuoksi merkittävä osa käyttäjistä jää edelleen tilastoinnin ulkopuolelle.

Omaperhe-palvelu otettiin käyttöön toukokuussa 2024, ja sen käyttö on tilastojen mukaan kasvanut vähitellen. Evästeet hyväksyneiden käyttäjien kuukausittaisten keskiarvokäyntien määrä nousi vuoden 2024 keskiarvosta vuoden 2025 keskiarvoon verrattuna 53,8 %.

Omahelpperi-palvelu otettiin käyttöön syyskuussa 2024. Myös sen käyttäjämäärät ovat olleet kasvusuuntaisia: ensimmäisen kuuden kuukauden aikana evästeet hyväksyneiden kuukausikeskiarvoa verrattaessa seuraavaan kuuden kuukauden jaksoon, kasvu oli 131 %.

Sähköinen perhekeskus ammattilaisille otettiin käyttöön lokakuussa 2025. Joulukuuhun 2025 mennessä ammattilaisten osioon on luvitettu 52 perhekeskusverkoston ammattilaista, joista osa työskentelee hyvinvointialueella, kunnissa ja järjestöissä.

HAASTEET

Käyttöönoton aikana havaittiin, että vaikka alueen kolmannen sektorin palveluntarjoajia kannustettiin kuvaamaan palvelunsa Palvelutietovarantoon tai Lähellä.fi-verkkopalveluun, palvelukuvauksia tuotettiin lopulta hyvin vähän. Erityisesti pienet yhdistykset, jotka toimivat pääosin vapaaehtoistyön voimin, kokivat palvelukuvausten laatimisen liian haastavaksi ja resursseja vieväksi.

Palveluiden tunnettavuuden vuoksi palveluiden käytöstä muistuttaminen vaatii paljon toistoja. Useille perhekeskusverkoston ammattilaisille palvelu on toistoista huolimatta jäänyt vieraaksi, eikä sen tarkoitus tai hyödyt ole selkiytyneet arjen työssä. Kiireinen työtahti ja rajalliset resurssit ovat vähentäneet mahdollisuuksia perehtyä palveluihin, mikä on johtanut siihen, että palvelua ei välttämättä osata hyödyntää työkaluna asiakastyössä. Tämä on hidastanut palvelun juurtumista osaksi käytännön toimintaa ja korostanut tarvetta selkeälle viestinnälle, koulutukselle ja käytön tukemiselle.