Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP: P4, I3, TP2)
Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP: P4, I3, TP2)
Toimintamalli tukee hyvinvointialueita sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 §:n mukaisten rakenteellisen sosiaalityön velvoitteiden toteuttamisessa sekä yhtenäistää raportointia ja tiedontuotantoa sosiaalihuollon tietoon perustuvan kehittämisen tueksi.
Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämisprojekti toteutettiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, joka muodostui vuoden 2023 alussa 27 kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, pelastuspalveluista, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä (VSSHP) sekä vapaaehtoisista kuntayhtymistä. Hyvinvointialueuudistus on ollut merkittävä hallinnollinen muutos, jonka vaikutukset näkyvät ja jonka jälkeistä kehittämistyötä tehdään edelleen sosiaalityön rakenteissa, johtamisessa ja tiedonhallinnassa.
Rakenteellinen sosiaalityö on lakisääteinen tehtävä (sosiaalihuoltolaki 1301/2014) ja yksi sosiaalityön keskeisistä orientaatioista. Sen tavoitteena on tehdä näkyväksi ja muuttaa rakenteita, jotka ylläpitävät sosiaalisia ongelmia. Työ kohdistuu yksilöiden tukemisen lisäksi yhteisöihin ja yhteiskuntaan, ja sen avulla pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen.
Rakenteellisen sosiaalityön toteutuminen ja kehittäminen on ollut pitkälti hanketyön sekä yksittäisten työntekijöiden kiinnostuksen ja oma-aloitteisuuden varassa.
Hyvinvointialueille siirryttäessä rakenteellisen sosiaalityön käytännöt olivat kunnissa hajanaisia ja vaihtelevia. Vaikka rakenteellinen sosiaalityö on sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 §:n mukainen lakisääteinen tehtävä, sen toteutus ja tiedontuotanto eivät ole olleet yhtenäisiä. Tämä on vaikeuttanut sosiaalihuollon kehittämistä, tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä kansallista vertailua. Tarvittiin alueellista uudelleenmäärittelyä ja yhteisiä toimintatapoja, jotta rakenteellisen sosiaalityön tieto voitaisiin systemaattisesti hyödyntää hyvinvointialueen kehittämisessä ja johtamisessa.
Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallisisällöt on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueiden, sosiaalialan osaamiskeskusten sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa osana THL:n koordinoimaa kansallista rakenteellisen sosiaalityön verkostoa. Yhtenäinen mallipohja mahdollistaa suunnitelmien systemaattisen käsittelyn sekä kuvauksen valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla, samalla huomioiden kunkin alueen omat rakenteelliset erityispiirteet ja tarpeet.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaa työstettiin yhteistyössä alueellisen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja sittemmin Länsi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen), Varhan sosiaalityön johdon sekä alueellisten kehittäjien kanssa. Valmistelussa hyödynnettiin ajankohtaista tutkimustietoa, valtakunnallisen ja YTA-tasoisen verkostotyön tuloksia sekä työpajoissa ja kyselyissä kerättyä aineistoa. Yhteistyössä organisaation eri tulosalueiden ja yksiköiden kanssa kartoitettiin alueen olemassa olevia, rakenteellisessa sosiaalityössä hyödynnettäviä tietolähteitä. Lisäksi rakenteellisen sosiaalityön nykytilaa kartoitettiin sosiaalityön henkilöstölle ja johdolle suunnatulla kyselyllä.
Alueellista kehittämistyötä vahvistettiin Länsi-Suomen YTA-tasoisessa verkostotyössä. Osallistujat toimivat rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projektien vetäjinä, kehittäjinä ja sosiaalityön asiantuntijoina Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueilla. Verkostotyön tavoitteena oli edistää yhdenmukaista ja vertailukelpoista rakenteellisen sosiaalityön toteutusta ja kehittämistä Länsi-Suomen YTA-alueella, sekä turvata kehittämistyön jatkoa ja sen vaikuttavuutta sekä alueellisesti että kansallisesti hanketyön päättyessä.
Sosiaalisen näkökulman ja asiantuntijuuden vahvistaminen hyvinvointialueen tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiorakenteessa on todettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Rakenteellisen sosiaalityön keinoin on mahdollista tukea rakenteellista siirtymää kohti kestävää ja hyvinvointia edistävää palvelujärjestelmää ja varmistaa, että sosiaalihuollon ääni kuuluu osana hyvinvointialueen johtamista ja päätöksentekoa.
Rakenteellisen sosiaalityön ensisijaisena kohderyhmänä ovat Varsinais-Suomen alueen asukkaat sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden asiakkaat. Toiminnan tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja osallisuutta kehittämällä ja toteuttamalla rakenteellista sosiaalityötä. Kestävän kasvun Varsinais-Suomi-hankkeessa (2023–2025) tehty kehittämistyö kohdistui erityisesti hyvinvointialueen organisaatioon, sen johtoon sekä henkilöstöön.
Rakenteellista sosiaalityötä ja sosiaalisen raportoinnin toimintamallia on kehitetty Varsinais-Suomen hyvinvointialueella edeltävästi Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa vuosina 2021–2023 (Innokylä).
Rakenteellista sosiaalityötä on lisäksi kehitetty kansallisesti hyvinvointialueiden ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä kansallisessa Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projektissa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. THL:n ja Rakenteellisen sosiaalityön kansallisen verkoston yhteiskehittämisen tuloksena valmistui alueellisen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohja ja kuvaus kansallisesta rakenteellisen sosiaalityön tietotuotannon mallista. Yhteiset tuotokset ja materiaalit löytyvät kansallisen projektin Innokylä-sivulta.
Kestävän kasvun Varsinais-Suomi-hankkeessa toteutimme kyselyn, jolla kartoitettiin rakenteellisen sosiaalityön nykytilaa ja osaamista Varsinais-Suomen hyvinvointialuella. Kyselyllä saatiin tietoa sosiaalityön henkilöstön valmiuksista ja tämänhetkisestä osaamisesta rakenteelliseen sosiaalityöhön, sen käytännön toteutusta edistävistä ja estävistä tekijöistä sekä koulutustarpeista ja –toiveista. Tulosten perusteella rakenteellinen sosiaalityö näyttäytyy Varsinais-Suomen hyvinvointialueella nykyisellään hajanaisena, pistemäisenä, yksilö- ja/tai tiimikohtaisesti toteutuvana asiana. Lähtökohdat rakenteellisen sosiaalityön vahvistamiselle ovat kuitenkin henkilöstön asenteiden ja kiinnostuksen tasolla hyvät, mutta hyvinvointialueen omat rakenteet ja toimintatavat asettavat huomattavia rajoitteita rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle. Koulutusta ja yhteistä keskustelua tarvitaan niin rakenteellisen sosiaalityön perusasioista kuin syventävistä teemoista ja osa-alueista. Tulokset havainnollistavat, että rakenteellisen sosiaalityön ymmärrystä ja osaamista tulee vahvistaa kaikilla organisaation tasoilla. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin rakenteellisen sosiaalityön alueellisen toteutussuunnitelman tavoitteiden ja tavoitteita edistävien toimenpiteiden määrittelyssä.