| Innokylä

Operating Environment

Rakenteellinen sosiaalityö on sosiaalihuoltolaissa (1301/2014, 7 §) määritelty tehtävä, joka velvoittaa huolehtimaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Lain (SHL 7 §) mukaan rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu:

sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista;
tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä hyvinvointialueen asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi;
sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi hyvinvointialueen muiden toimialojen ja kunnan suunnittelua sekä yhteistyö yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä sekä muuta palvelu- ja tukivalikoimaa kehittäen.

Kainuun hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä Kainuun alueella. Kainuun hyvinvointialueeseen kuuluu kahdeksan kuntaa, joita ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi.

Hyvinvointialueella toimii rakenteellisen sosiaalityön työryhmä (RAKE-työryhmä), jossa on edustus sosiaali- ja perhepalveluiden, ikäihmisten palveluiden ja terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden toimialueilta sekä järjestämisen tuesta. Työryhmä muodostuu pääosin palvelualuepäälliköistä, palveluyksikköpäälliköistä ja johtavista sosiaalityöntekijöistä.

Initial Situation and Strategic Links

Rakenteellisen sosiaalityön raportointia on kehitetty vuosina 2023-2025 Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeessa osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa (RRP). Kehittämistyö nivoutuu THL:n koordinoimaan Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projektiin, jossa THL, hyvinvointialueiden edustajat ja rakenteellisen sosiaalityön kansallinen verkosto ovat kehittäneet yhdessä rakenteellisen sosiaalityön kansallisen tietotuotannon mallin ja hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohjan.

Building the Development Team and Co-Creation

Kainuun hyvinvointialueen RAKE-työryhmä työsti ensimmäisen alueellisen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman yhteistyössä Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeen kanssa. Toteutussuunnitelman koostamisesta vastasi KKK II -hankkeen rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämisen suunnittelija hankkeen toiminta-aikana (2023-2025).

Toteutussuunnitelman laatiminen eteni seuraavasti:

Mallipohjan koekäyttöversiota esitäytettiin KKK II -hankkeen suunnittelijan, sosiaalialan erikoissuunnittelijan ja aikuisten sosiaalityön palveluyksikköpäällikön, johtavan sosiaalityöntekijän kesken. Tämän jälkeen toteutussuunnitelmaluonnosta keskustelutettiin RAKE-työryhmän kokouksissa.
Toteutussuunnitelman työstämistä jatkettiin RAKE-työryhmässä mallipohjan valmistuttua THL:n RAKE-projektin tuotoksena syksyllä 2024. Koekäyttöversion yhteydessä tehty työ hyödynnettiin siten, että siihen kirjattua tekstiä vietiin soveltuvilta osin valmiille mallipohjalle.
Toteutussuunnitelman sisältöjä työstettiin teemoittain eteenpäin syksyllä 2024 RAKE-työryhmän kokousten yhteydessä pidetyissä työpajaosioissa.
Suunnitelmaa kommentoivat luonnosvaiheessa myös sosiaali- ja perhepalveluiden toimialuejohtaja ja palvelualuepäälliköt.
Suunnitelmaa läpikäytiin vielä kevään 2025 RAKE-työryhmän kokouksissa ennen sen hyväksyttämistä.
KKK II -hankkeen suunnittelija, sosiaalialan erikoissuunnittelija ja aikuisten sosiaalityön palveluyksikköpäällikkö, johtava sosiaalityöntekijä muokkasivat ja viimeistelivät suunnitelman käytyjen keskustelujen ja saadun palautteen pohjalta.
Toteutussuunnitelma esiteltiin hyvinvointialueen johtoryhmässä 12.8.2025 ja sen hyväksyi hyvinvointialuejohtaja 18.9.2025.

Myös sosiaalisen raportoinnin prosessia kehitettiin KKK II -hankkeen aikana mm. henkilöstölle suunnatuilla koulutustilaisuuksilla. "Rakenteellisen sosiaalityön sosiaalisen raportoinnin työkalu" -koulutus muodostui seuraavista osioista:

Rakenteellinen sosiaalityö sosiaalihuoltolaissa
Sosiaalinen raportointi rakenteellisen sosiaalityön työkaluna
Sosiaalisen raportoinnin ilmoituslomake Kainuun hyvinvointialueella
Työväline esihenkilöille sosiaalisen raportoinnin ilmoitusten jatkotyöstämiseksi
Sosiaalinen raportointi prosessina
Kysymyksiä ja/tai kommentteja?

Koulutuksesta tehtiin tallenne ja se on henkilöstön katsottavissa hyvinvointialueen intranetissä rakenteellisen sosiaalityön alasivulla, johon on koottu ajantasaista tietoa rakenteellisesta sosiaalityöstä ja sen kehittämisestä Kainuun hyvinvointialueella.

Lisäksi kehittämistyön aikana ilmenneestä tarpeesta laadittiin esihenkilöille sisäinen työohje sosiaalisen raportoinnin ilmoitusten käsittelyyn. KKK II -hankkeen suunnittelija valmisteli työohjeesta luonnoksen, minkä jälkeen se työstettiin valmiiksi RAKE-työryhmässä. Työohje on tarkoitettu hyvinvointialueen esihenkilöille, joille tulee sosiaalisen raportoinnin ilmoituksia. Työohjeeseen on kuvattu muun muassa, mistä sosiaalisen raportoinnin ilmoituslomake löytyy, millaista tietoa sen avulla voidaan tuottaa, ja että saaduista ilmoituksista, ehdotetuista ratkaisuehdotuksista ja tehdyistä toimenpiteistä laaditaan vuosittain sosiaalinen raportti. Työohje sisältää vaiheittaiset ohjeet sosiaalisen raportoinnin ilmoitusten käsittelyyn:

miten tieto tehdystä ilmoituksesta tulee esihenkilölle ja miltä se näyttää,
mitä esihenkilön tulee tehdä saatuaan ilmoituksen,
mitä esihenkilö voi käyttää apunaan kirjatessaan käsittelyn vaiheita (ks. Excel-työväline toteutussuunnitelmassa),
miten ilmoituksessa kuvatun asia/ilmiön voi tuoda tarvittaessa käsiteltäväksi RAKE-työryhmän kokoukseen ja
milloin ja kenelle tiedot ilmoitusten käsittelystä ja tehdyistä toimenpiteistä tulee toimittaa.

Sosiaalista raportointia myös ajantasaistettiin KKK II -hankkeen aikana laatimalla sosiaalinen raportti (2022-2024), johon on koottu yhteen Kainuun sotessa ja Kainuun hyvinvointialueella tehdyt sosiaalisen raportoinnin ilmoitukset, niiden ratkaisuehdotukset ja tehdyt toimenpiteet kolmelta vuodelta. Sosiaalisen raportin työstäminen toteutui pääosin KKK II -hankkeen suunnittelijan toimesta, mutta raporttia työstettiin myös yhdessä RAKE-työryhmän, erityisesti sosiaalialan erikoissuunnittelijan ja aikuisten sosiaalityön palveluyksikköpäällikön, johtavan sosiaalityöntekijän kanssa sekä tehtyjen toimenpiteiden kirjaamisen osalta niiden työryhmän jäsenten kanssa, joille sosiaalisen raportoinnin ilmoituksia oli tullut käsiteltäväksi.

Kehittämistyön aikana RAKE-työryhmässä otettiin käyttöön uusi käytäntö: jokaisessa kokouksessa työryhmälle tuodaan tiedoksi kaikki edellisen kokouksen jälkeen tulleet sosiaalisen raportoinnin ilmoitukset Questback-ohjelman raakadataa hyödyntäen. Näin varmistetaan, että työryhmän jäsenet pysyvät ajan tasalla sosiaalisesta raportoinnista. Lisäksi työryhmässä on jo aiemmin toimittu niin, että se käsittelee tarvittaessa tarkemmin ilmoitukset, mitkä vaativat yhteistä pohdintaa. Tehdyn sosiaalisen raportin rakenne, toimiminen esihenkilöille laaditun työohjeen mukaisesti sekä sosiaalisen raportoinnin tuottaman tiedon ajantasainen käsittely RAKE-työryhmässä tukevat sosiaalisen raportin laadintaa jatkossa.

Intended Change

Toimintamallin tavoitteena on, että rakenteellisen sosiaalityön tuottamaa tietoa hyödynnetään hyvinvointialueen johtamisessa, palvelujen kehittämisessä ja asiakkaiden hyvinvoinnin edistämisessä.

Target Group and Customer Understanding

Rakenteellisen sosiaalityön kohderyhmänä ovat kainuulaiset ja Kainuun hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden asiakkaat, joiden hyvinvointia pyritään edistämään rakenteellista sosiaalityötä tekemällä ja kehittämällä. Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeen (2023-2025) aikana tehdyn kehittämistyön kohderyhmänä oli hyvinvointialueen henkilöstö, erityisesti rakenteellisen sosiaalityön työryhmä (RAKE-työryhmä). Asiakasymmärrystä on kerrytetty RAKE-työryhmän jäsenten esiin nostamalla tiedolla sekä sosiaalialan ammattilaisten sosiaalisen raportoinnin kautta tuottamalla tiedolla. Asiakkaita ei osallistettu rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämiseen KKK II -hankkeen aikana.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Basic idea

Toimintamalli pitää sisällään rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman laadinnan ja sosiaalisen raportoinnin prosessin kehittämisen Kainuun hyvinvointialueella.

Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma toimii käytännön työvälineenä rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisessa ja kehittämisessä sekä sosiaalihuoltolain 7 § velvoitteiden täyttämiseen hyvinvointialueella (ks. kohta Perustiedot > Liitteet ja linkit). Suunnitelmaan on kuvattu sen tavoitteet, päivittämisen ja seurannan käytännöt, rakenteellisen sosiaalityön organisointi ja toteuttaminen, osaamisen vahvistaminen ja viestintä. Toteutussuunnitelmalla pyritään varmistamaan rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuuden hallinta, rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä ja tietojohtamisessa sekä rakenteellisen sosiaalityön työkäytäntöjen edistäminen.

Toteutussuunnitelma on laadittu mallipohjalle, joka on kehitetty Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP) kuuluvassa ja THL:n hallinnoimassa Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projektissa yhteistyössä rakenteellisen sosiaalityön kansallisen verkoston kanssa.

Toteutussuunnitelma on päivittyvä asiakirja. Kainuun hyvinvointialueen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on voimassa 31.12.2026 asti, jollei sitä ole tarve päivittää aiemmin.

Ks. tarkemmin toteutussuunnitelman laadinnan vaiheista ja sosiaalisen raportoinnin prosessin kehittämisestä kohdasta > Kehittämisen polku > Oivalla ja ymmärrä > Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen.

Tips for applying the approach

Toimintamallin juurtuminen käytäntöön edellyttää rakenteellisen sosiaalityön koordinointia, osaamisen vahvistamista sekä sosiaalipalveluiden johtajien sitoutumista rakenteelliseen sosiaalityöhön ja sen kehittämiseen. Viestintä rakenteellisesta sosiaalityöstä on tärkeää, ja henkilöstölle on hyvä järjestää aiheesta säännöllisesti infotilaisuuksia. Sosiaalisen raportin laadintaan tulee olla riittävät resurssit, jotta se saadaan tehtyä vuosittain.

Jos kehität rakenteellista sosiaalityötä alueellasi, kannattaa verkostoitua rakenteellisen sosiaalityön kansallisen verkoston jäsenten kanssa! Vuoden 2026 alusta alkaen kansallinen verkosto jatkaa sosiaalialan osaamiskeskusvetoisesti niin, että verkoston kiertävä puheenjohtajuus on osaamiskeskuksella. Ensimmäinen puheenjohtajuus on Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Soccalla ajalla 1.1.2026-31.12.2027.

Summarized evaluation results

Toimintamallin kehittämisen myötä rakenteellista sosiaalityötä on saatu tehtyä tunnetuksi Kainuun hyvinvointialueella. Työtä on kuitenkin jatkettava jalkauttamalla käytäntöjä, vahvistamalla osaamista ja tukemalla työntekijöitä tuomaan esille työssään tekemiään havaintoja asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä (ks. SHL 7 §). Tässä keskeisessä roolissa ovat RAKE-työryhmän jäsenet omilla palvelualueillaan. Palvelualueet ja -yksiköt seuraavat omalta osaltaan suunnitelman ja tavoitteiden toteutumista. Suunnitelman ja tavoitteiden seurantaa arvioidaan RAKE-työryhmässä, minkä vuoksi on tärkeää, että työryhmässä on edustus eri palvelualueilta. Arviointi sisällytetään jatkossa osaksi vuosittain julkaistavaa sosiaalista raporttia. Tulevaisuudessa hyvinvointialueella on tärkeää lisätä yhteistä ymmärrystä rakenteellisen sosiaalityön tiedon merkityksestä ja sen hyödyntämisestä osana johtamiskäytäntöjä ja tiedolla johtamista.

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen, Kainuun HVA (RRP, P4, I3)

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen, Kainuun HVA (RRP, P4, I3)