Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen, Helsinki (RRP, P4, I3)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä ja paikkaa Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla.

Toimintaympäristö

Sosiaalihuoltolaki (7 §, ks. myös 7a–10 §) velvoittaa Helsingin kaupunkia ja hyvinvointialueita huolehtimaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. ​

Sosiaalihuoltolain 7 § (1301/2014)mukaan rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on:

  • tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä palvelujen vaikutuksista
  • määritellä tavoitteelliset toimet ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi
  • tuoda sosiaalihuollon asiantuntemus osaksi eri toimialojen suunnittelua sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehtävää kehittämistä.
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Rakenteellista sosiaalityötä kehitetään vuosina 2023–2025 osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa (RRP). Osahankkeen kokonaistavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä ja paikkaa Helsingin sosiaali-, terveys-ja pelastustoimialalla. Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen Helsingissä kytkeytyy THL:n koordinoimaan Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -kokonaisuuteen.

Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen ei ole Helsingissä mikään uusi juttu. Esimerkiksi sosiaalista raportointia on kehitetty Helsingissä mm. yhteisessä kehittämishankkeessa Heikki Waris -instituutin kanssa vuosina 2002–2003 sekä sosiaali- ja terveysviraston pilottihankkeessa vuosina 2015–2016. Lisäksi sosiaalista raportointia on kehitetty ja kehitetään edelleen aktiivisesti yksittäisissä sosiaali- ja terveystoimialan yksiköissä, kuten etsivässä lähityössä, gerontologisessa sosiaalityössä ja Itäkadun perhekeskuksessa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittämistyön painopisteiden tarkentamiseksi toteutimme syksyllä 2023 rakenteellisen sosiaalityön nykytilan kartoituksen Helsingin sosiaali-, terveys ja pelastustoimialalla. Kartoitimme johdon, lähiesihenkilöiden, rakenteellista sosiaalityötä kehittävien ja asiakastyötä tekevien työntekijöiden näkemyksiä rakenteellisen sosiaalityön kehittämistarpeista. Rakenteellista sosiaalityötä tehdään palveluissa eri tavoin ja erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Osassa palveluita on rakenteellisen sosiaalityön tekemisen tapoja on kehitetty jo pitkään, kun taas toisissa kehittäminen on vasta käynnistynyt. 

Kartoituksen perusteella keskeisiksi kehittämiskohdiksi nousivat:

  • Työkulttuuri, jossa rakenteellinen sosiaalityö tunnistetaan osana perustyötä ja sitä arvostetaan
  • Perehdytys rakenteelliseen sosiaalityöhön
  • Rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntäminen nykyistä vahvemmin
  • Rakenteet, jotka tukevat rakenteellisen sosiaalityön tekemistä

Organisaation näkökulmasta selkeät rakenteet rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle ja tiedon tuottamiselle vahvistavat tiedolla johtamista. Ammattilaisten puolestaan on helpompi tehdä rakenteellista sosiaalityötä osana omaa perustyötä, kun ympäröivä kulttuuri ja rakenteet tukevat sitä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Helsingin sosiaali-, terveys ja pelastustoimialalle on perustettu syksyllä 2023 sosiaalihuollon asiantuntijaryhmä, jonka tehtäviin kuuluu johtaa tiedolla ja edistää rakenteellisen sosiaalityön velvoitteen toteutumista (sosiaalihuoltolaki 7 §). Asiantuntijaryhmä tukee rakenteellisen sosiaalityön systemaattista tekemistä ja hyödyntämistä, tunnistaa tietotarpeita ja välittää tietoa esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakuntaan, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan johtoryhmään ja henkilöstölle. Asiantuntijaryhmä on toiminut rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen osahankkeen ohjausryhmänä vuosina 2023–2025.

Tavoiteltu muutos

Osahankkeen kokonaistavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä ja paikkaa Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla. 

Tavoitteet tarkemmin: ​

  • Helsinki on osallistunut THL:n koordinoimaan kansallisen rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon mallin kehittämiseen
  • Helsingissä on laadittu rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma​
  • Helsingissä on kuvattu rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuus, rakenteellista sosiaalityötä tukevat rakenteet sekä vastuunjako​
Muutoksen mittaaminen

Osahankkeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti projektinhallinnan työkalun avulla ja hankkeen arviointikyselyn avulla.​

Lisäksi seurataan:​

  • Helsinki osallistuu THL:n rakenteellisen sosiaalityön verkoston toimintaan: toteutunut
  • Helsinki on osallistunut kansalliseen rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon mallin kehittämiseen: toteutunut ​
  • Helsingissä on laadittu rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma: hyväksytään loppusyksystä 2025
  • Rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuus on kuvattu: hyväksytään loppusyksystä 2025
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistyön kohderyhmää olivat rakenteellista sosiaalityötä johtavat, kehittävät ja toteuttavat ammattilaiset. Kehittämistyötä tehtiin sekä rakenteiden vahvistamiseksi että henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Ymmärrystä henkilöstön osaamistarpeista ja rakenteiden kehittämistarpeista on kerrytetty yhteistyötapaamisten, haastattelujen ja ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Palvelujen edustajat ovat tuottaneet sisältöä rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaan rakenteellisen sosiaalityön työkäytännöistä ja olleet mukana kommentoimassa sosiaalisten raporttien käsittelyn prosessikuvausta.

Ratkaisun perusidea

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on valmisteltu rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, joka mukailee THL:n kansallisen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohjaa. Toteutussuunnitelma on keino edistää rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista toimialalla. Toteutussuunnitelmalla pyritään varmistamaan rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuuden hallinta, rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä ja tietojohtamisessa sekä rakenteellisen sosiaalityön työkäytäntöjen edistäminen.

Toteutussuunnitelmassa on kuvattu rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuus, eri toimijoiden roolit ja vastuut. Suunnitelman painopisteissä on huomioitu hankekauden aikana kehittämistyössä esiin nousseet kehittämistarpeet sekä Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 painopisteet. Toteutussuunnitelma sisältää myös sosiaalisten raporttien käsittelyn prosessikuvauksen, joka on kehitetty hankkeen aikana, ja otetaan käyttöön toimialan palveluissa. Prosessikuvauksen tarkoituksena on yhtenäistää sosiaalisten raporttien käsittelyä palveluissa sekä edistää rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntämistä organisaation eri tasoilla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sosiaalihuollon asiantuntijaryhmä vastaa rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman päivittämisestä ja seurannasta. Toteutussuunnitelman jalkauttamista ja suunnitelmassa määriteltyjen painopisteiden toteutumista edistetään yhteistyössä sosiaalihuollon asiantuntijaryhmän, palvelujen johtoryhmien ja työyksiköiden kesken. Suunnitelman painopisteiden toteuttaminen ja sosiaalisten raporttien käsittely yhteisen prosessin mukaisesti edellyttävät sekä johdolta, lähiesihenkilöiltä että työntekijöiltä sitoutumista rakenteelliseen sosiaalityöhön. Ajantasainen viestintä ja johdon tuki ovat keskeisiä tekijöitä rakenteellisen sosiaalityön toimintarakenteiden ja työkäytäntöjen juurruttamisessa ja vahvistamisessa. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

On tärkeää tunnistaa, että rakenteellista sosiaalityötä voi tehdä monin eri tavoin ja sen avulla voi vaikuttaa eri tasoilla oleviin toimijoihin ja päätöksentekijöihin. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman painopisteiden edistäminen ja sosiaalisten raporttien käsittelyn prosessin käyttöönotto edellyttävät sitoutumista organisaation kaikilla tasoilla. Keskeistä on, että eri toimijat tunnistavat oman roolinsa rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisessa. Suunnitelmallinen rakenteellisen sosiaalityön tekeminen edellyttää sen johtamista. Ajantasainen viestintä on keskeisessä asemassa rakenteellisen sosiaalityön näkyväksi tekemisessä ja tiedon hyödyntämisessä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyön tuloksena on valmistunut rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, joka selkiyttää eri toimijoiden rooleja ja toimii rakenteellista sosiaalityötä ohjaavana asiakirjana. Suunnitelmassa on määritelty rakenteellisen sosiaalityön painopisteet, joiden edistäminen vahvistaa henkilöstön rakenteellisen sosiaalityön osaamista sekä rakenteellisen sosiaalityön moninaisuutta ja tiedon hyödyntämistä. Toteutussuunnitelma on voimassa valtuustokauden ajan eli vuoden 2029 loppuun.

Toteutussuunnitelmaan sisältyy yhteinen sosiaalisten raporttien käsittelyn prosessikuvaus, jonka käyttöönotto yhtenäistää raporttien käsittelyä organisaation eri tasoilla. Toimintamallin käyttöönoton myötä uudet sosiaaliset raportit käsitellään säännönmukaisesti palvelujen johdossa ja sosiaalihuollon asiantuntijaryhmässä. Tämä vahvistaa raporttien tuottaman tiedon hyödyntämistä ja mahdollistaa yhteisen keskustelun siitä, miten raporttien sisältämiä kehitysehdotuksia voitaisiin lähteä edistämään. Samalla on ohjeistettu, mitä kaikkea sosiaalisten raporttien tekemiseen kuuluu ja mitä niiden tekemisen eri vaiheissa olisi hyvä huomioida (esim. asiakasosallisuus, yhteinen keskustelu kehittämisehdotuksista sidosryhmien kanssa). Prosessikuvauksen valmisteluvaiheessa yhtenäinen toimintatapa ja sosiaalisten raporttien käsittely sosiaalihuollon asiantuntijaryhmässä sai palvelujen edustajilta myönteistä palautetta.