RAI-tiedon hyödyntäminen ja osaamisen vahvistaminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Toimintamalli ikäihmisten palveluihin RAI-tiedon systemaattiseen hyödyntämiseen sekä RAI-osaamisen vahvistamiseen.

Toimintaympäristö

RAI-arviointivälineistö (RAI, Resident Assessment Instrument) on standardoitu välineistö, joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Vanhuspalvelulaki edellyttää RAI-välineistön käyttöä iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioinnissa säännöllisten sosiaalipalvelujen tarvetta arvioitaessa sekä palvelujen toteutuksen aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tukee RAI-välineistön käyttöönottoa ja jatkuvaa käyttöä iäkkäiden palveluja järjestävissä ja tuottavissa organisaatioissa. RAI-välineistön järjestelmällinen käyttöönotto ja jatkuvaa käyttöä tukevien toimintamallien luominen varmistaa, että RAI-välineistön käyttö toteutuu yhdenmukaisesti ja luotettavasti ja sen avulla saatua tietoa käytetään monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ikäihmisten palveluissa RAI-järjestelmä on käytössä jokaisella tulosalueella; asiakasohjauksessa, kotihoidossa sekä asumispalveluissa. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

RAI-kehittämisen tarve nousi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ikäihmisten palveluiden toimialueen sisältä, tarve osaamisen kehittämiselle ja RAI-tiedon hyödyntämiselle tiedostettiin. 

Kehittämisen kokonaiskuvan hahmottamiseksi projektissa tavattiin benchmarking kehittämisen kautta kahdeksan eri hyvinvointialueen RAI-asiantuntijan kanssa, ja näiden tapaamisten kautta pystyttiin tunnistamaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen RAI-toiminnan kehittämisen kohteita. Tämän jälkeen tavattiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ikäihmisten tulosalueiden johtotiimit ja käsiteltiin tulosalueiden sisäisiä RAI-kehittämiskohteita. 

Ikäihmisten palveluissa työskenteleville lähijohtajille toteutettiin RAI-osaamiseen liittyvä kysely, jonka vastausten (36kpl) perusteella RAI-osaamisensa koki erittäin hyväksi 0%, hyväksi 3%, kohtalaiseksi 36%, huonoksi 58% ja erittäin huonoksi 3%. Osaamisen vahvistamista toivottiin moneen eri RAI-kokonaisuuden sisällä olevaan asiaan. Osaamisen vahvistamisen toteutustavaksi toivottiin mm. Teams työpajoja, verkossa suoritettavia koulutuksia sekä selkokielisiä kirjallisia ohjeita.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

RAI-kokonaisuuden kehittäminen aloitettiin ikäihmisten johtotiimin hyväksynnästä kehittämisen aloittamiselle. Tämän jälkeen kehittämisen etenemistä on seurattu säännöllisesti ikäihmisten palveluiden johtoryhmässä, PATE-ohjelman ohjausryhmässä sekä kehittämisen johtoryhmässä.

RAI-kehittämisen ympärille koottiin RAI kehittämisen ohjausryhmä, jossa on Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ikäihmisten palveluiden tulosalueiden (asiakasohjaus, kotihoito, asumispalvelut) edustus, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen RAI-asiantuntija sekä RRP2-hankkeen projektiasiantuntija. 

Kehittämisprojektin sisäisenä omistajana toimi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ikäihmisten palveluiden asiakasohjauksen tulosaluejohtaja. 
 

Tavoiteltu muutos

Kokonaisuudella tavoiteltiin RAI-osaamisen vahvistamista, systemaattisempaa RAI-tiedon hyödyntämistä sekä positiivisempaa RAI-toimintakulttuuria ikäihmisten palveluissa.

 

Muutoksen mittaaminen

Tavoitteena kokonaisuudelle oli, että ikäihmisten toimialalta 100% lähijohtajista suorittaa  RAI-koulutuskokonaisuuden.

RAI-osaamisen muutoksen mittarina toimi ikäihmisten toimialalla työskenteleville lähijohtajille laadittu RAI-osaamisen kysely. Osaamistason nousua mitattiin kysymyksellä: "Millaiseksi koet oman RAI-osaamisesi?". Kysely laadittiin lähijohtajille ennen koulutuskokonaisuuden aloittamista sekä koulutuskokonaisuuden suorittamisen jälkeen. 

Toteutussuunnitelma

Koulutuskokonaisuuden koulutukset koostuivat seuraavista teemoista:

1. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen RAI-toimintamalli, siihen liittyvät prosessit, roolit ja vastuut. Laatumoduulin toimintamalli ja prosessi.
2. Luotettavan RAI-arvioinnin toteuttaminen ja RAI-arviointiprosessin johtaminen.
3. RAI-mittareiden tulkitseminen, herätteet ja hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa sekä
hoidon suunnitteluprosessin johtaminen. Mittareiden ja laatutulosten muodostumiseen
vaikuttavien keskeisten kysymysten kertaus RAI-arviointisisällöistä.
4. RAI-vertailutiedon ja laatumoduulin hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamalli on tarkoitettu RAI-arviointivälineistöä käyttävien yksiköiden lähijohtajille, asiantuntijoille, päälliköille, tulosaluejohtajille sekä työntekijöille. 

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli vahvistaa ikäihmisten palveluissa lähijohtajien RAI-osaamista, systemaattista RAI-tiedon hyödyntämistä, selkeyttää RAI-rooleja ja vastuita sekä parantaa kokonaisvaltaisesti toimialueen RAI-toimintakulttuuria.

Toimintamallin alussa toteutimme ikäihmisten palveluissa työskenteleville lähijohtajille RAI-osaamiseen liittyvän kyselyn, jonka perusteella aloimme suunnittelemaan kehittämisen kokonaisuutta. Kyselyn vastausten perusteella lähijohtajat kokivat tarvitsevansa vahvistamisesta laajasti RAI-osaamiseensa, muun muassa mittaritulosten tulkintaan ja tiedon hyödyntämiseen päivittäisessä johtamisessa, laatumoduulin käyttöön ja tiedon hyödyntämiseen päivittäisessä johtamisessa, laatumoduulianalyysien sisältöjen ymmärtämiseen sekä RAI-raporttien hakuun RaiSoft-järjestelmästä. 

Tavoitteena oli myös selkeyttää RAI-rooleja ja vastuita omahoitajasta johdon tasoon.

Näiden laajojen kehittämistarpeiden rinnalla pystytään vastaamaan muihin esiinnousseisiin kehittämistarpeisiin loogisemmin ja paremmin. 

Toimintamallin keskeiset aikaansaannokset:

  • Lähijohtajien RAI-osaamisen polku: Sisältäen neljä eri aiheista RAI-koulutusta, kirjalliset materiaalit sekä osaamisen varmistamisen tehtävän. Osaamisen polkua hyödynnetään jatkossa uusien lähijohtajien perehdytyksen tukena. Organisaatio seuraa sovitulla tavallaan koulutusten käyneiden määrää.
  • RAI-roolien ja vastuiden selkeyttäminen: Tavoitteena selkeyttää RAI-roolit ja vastuut omahoitajasta tulosaluejohdon tasolle. Jokaisen roolin keskeiset tehtävät auki kirjoitetaan ja tuodaan näkyväksi Oma Hämeen intraan.
  • RAI-ohjeiden saavutettavuuden parantaminen: RAI-ohjeet kerättiin Oma Hämeen intraan, jotta ne ovat helposti saatavilla.
  • Olemassa olevia Oma Hämeen sisäisiä RAI-työpajoja kehitettiin tarpeisiin sopivammaksi ja teemoiteltiin niiden aiheet osaamisen vahvistamisen mukaisesti.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ikäihmisten toimialalla työskenteleville lähijohtajille laadittiin RAI-koulutuskokonaisuus, joka koostui yhteensä 12 koulutuskerrasta, jotka jaettiin kolmen tulosalueen (asiakasohjaus, asumispalvelut ja kotihoito) kesken. 

Koulutustallenteet sekä koulutusmateriaalit vietiin organisaation omaan verkko-oppimisympäristöön, jossa koulutuksen voi suorittaa myös myöhemmin. Koulutuskokonaisuus toimii jatkossa myös RAI-perehtymisenä uusille lähijohtajille. 

Koulutuskokonaisuuden suorittaneiden osuutta organisaatiossa seurataan. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa kaikille, jotka käyttävät RAI-järjestelmää tiedon hyödyntämiseksi, johtamisen työkaluksi sekä RAI-osaamisen lisäämiseksi. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tavoitteena kokonaisuudelle oli, että ikäihmisten toimialalta 100% lähijohtajista suorittaa  RAI-koulutuskokonaisuuden; 

  • Toteutunut osallistuja määrä oli XX / 58 lähijohtajaa

Osaamistason nousua mitattiin kysymyksellä: "Millaiseksi koet oman RAI-osaamisesi?". Kysely laadittiin lähijohtajille ennen koulutuskokonaisuuden aloittamista sekä koulutuskokonaisuuden suorittamisen jälkeen;

  • Ennen koulutuskokonaisuutta RAI-osaamisensa koki erittäin hyväksi 0%, hyväksi 3%, kohtalaiseksi 36%, huonoksi 58% ja erittäin huonoksi 3%.
  • Koulutuskokonaisuuden jälkeen RAI-osaamisensa koki erittäin hyväksi %, hyväksi %, kohtalaiseksi %, huonoksi % ja erittäin huonoksi %.