| Innokylä

Toimintaympäristö

Nuorisotyöttömyys on yksi aikamme kovimmista kriiseistä. Turun Vamoksen kohderyhmä on tyypillisesti vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevat nuoret aikuiset: pitkäaikaistyöttömät, vailla työkokemusta olevat, neurokirjon nuoret, mielenterveyden haasteiden kanssa elävät ja syrjäytymisvaarassa olevat. Asiakkaamme ovat usein niin haastavassa asemassa, että työllistyminen avoimille työmarkkinoille on todella haastavaa. Motivoituneet, koulutetutkin nuoret putoavat työelämän ulkopuolelle, koska heiltä puuttuu verkostot, työkokemus ja rohkeus. Idea toimintamallin kehittämiseen syntyi nuorten turhautumisesta: hakemukset jäivät ilman vastausta, ja heidän toiveensa oli saada oikeaa, konkreettista tukea työllistymiseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä 18-29 vuotiaat työttömät työnhakijat. Hankkeen asiakaskuntana on ollut vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat nuoret: pitkäaikaistyöttömät, vailla työkokemusta olevat, neurokirjon nuoret, mielenterveyden haasteiden kanssa elävät ja syrjäytymisvaarassa olevat.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena on vastata akuuttiin nuorisotyöttömyyden kriisiin ja estää nuorten syrjäytymistä. Kohderyhmänä ovat vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat 18-29 vuotiaat työttömät työnhakijat. Turun Vamoksen Polku Töihin -hankkeessa ratkaisumme oli rakentaa yhteisö, jossa nuori ei ole yksin, vaan hänen ympärillään seisovat valmentajat, toiset nuoret, vertaismentorit, paikalliset yrittäjät ja työnantajat. Tavoitteenamme on toimia sillanrakentajana: yhdistämme nuoret työnhakijat ja paikalliset työnantajat konkreettisesti, tuetusti ja arvopohjaisesti.

Vertaistuellisissa uravalmennusryhmissä nuoret vahvistavat taitojaan ja itseluottamustaan viikoittain turvallisessa ilmapiirissä. Hiomme työnhakutaitoja, vahvistamme itsetuntoa ja luomme rohkeutta unelmoida. Paikalliset yrittäjät jalkautuvat mukaan yhteisöön jakamaan omia kasvutarinoitaan ja entiset osallistujat toimivat vertaismentoreina uusille nuorille. Vertaisuus on kaiken ydin: yhteisöstä muodostuu paikka, jossa nuoret tukevat toisiaan, jakavat vinkkejä ja rakentavat yhdessä ratkaisuja. Myös yrittäjät kokevat antavansa takaisin sitä tukea, jota he itse ovat joskus saaneet. Näin syntyy yhteisö, joka murtaa ennakkoluuloja, tuo työelämän inhimilliset puolet lähelle ja muistuttaa, että olemme samalla viivalla.

IPS-työhönvalmennus (Individual Placement and Support) on Yhdysvalloissa kehitetty tuetun työllistymisen menetelmä. IPS -työhönvalmennuksessa toimimme konkreettisesti nuoren rinnalla matkalla työelämään: olemme mukana työnhaussa ja työpaikkojen kontaktoinnissa, työtehtävien räätälöinnissä, haastatteluissa, perehdytyksissä ja työsuhteen aikana. Astumme mukaan työpaikan arkeen, yhteisöön ja tehtäviin yhdessä nuoren kanssa. Näissä hetkissä syntyy aitoa yhteisöllisyyttä ja lämpöä, joka murtaa ennakkoluuloja ja luo siltoja.

Yritysyhteistyö on keskeinen osa Polku Töihin -mallia, sillä se luo nuorille konkreettisia työllistymismahdollisuuksia ja vahvistaa yritysten yhteiskuntavastuuta. Yritysyhteistyön prosessi perustuu yritysten ja nuorten tarpeiden yhteensovittamiseen sekä jatkuvaan tukeen. Malli luo yrityksille ja nuorille selkeän, turvallisen ja joustavan reitin kohti työllistymistä.

Polku Töihin -valmennuksen vaiheet kuvana

Tässä osiossa on kuvattu Polku Töihin -valmennuksen vaiheet nuorten kokemusten mukaan.

Tässä osiossa on kuvaus sovelletusta IPS (Individual Placement and Support) –valmennuksesta.

Tässä osiossa on kuvaus yritysyhteistyön vaiheista ja -mallista

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Polku Töihin ESR+ –hankkeessa kehitetyn toimintamallin mallinnuksessa sekä nuorten ja yritysten kokemuksia kerätessä kiteytyi Polku Töihin -mallin vaikuttavuusketju sisältäen toiminnan panokset, toiminnot, prosessin aikana syntyvät tuotokset sekä lyhyen aikavälin vaikutukset ja yhteiskunnallisen tason pitkän tähtäimen vaikuttavuustavoitteet. Vaikutusketju kuvattuna liitteessä (Kehittämisen polku).

Polku Töihin –mallin vaikuttavuusketjusta kuvana

Tässä osiossa on kuvaus Polku Töihin –mallin vaikuttavuusketjusta

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin onnistunut soveltaminen edellyttää riittäviä henkilöresursseja, joilla on sekä työelämäymmärrystä että valmennusosaamista. Keskeistä on IPS‑ajatteluun nojaava toipumisorientaatio, jossa lähtökohtana on ajatus “työ kuntouttaa”, ei että kuntoutuminen pitäisi tehdä ensin valmiiksi. Tämä vaatii keskeneräisyyden sietoa, kykyä kannustaa ja haastaa sopivasti sekä luopumista liiallisesta kontrollista tai toisen puolesta pelkäämisestä.

Valmennustyyli nojaa havaintoon, että ilman suoraa työelämäkontaktia työllisyyshankkeet jäävät etäisiksi; siksi toiminta tehdään systemaattisesti yhteistyössä työnantajien kanssa. Oleellista on rakentaa kumppanuuksia sekä vieraanvarainen ja turvallinen yhteisö, johon kutsutaan nuoret, vertaismentorit ja paikalliset yrittäjät tasavertaisina toimijoina. Tarinoiden jakaminen, roolien madaltaminen ja vertaistuki luovat luottamusta ja motivaatiota.

Yritysyhteistyö vaatii myynnillistä ja markkinoinnillista otetta: työnantajat kohdataan asiakkaina, joiden tarpeita kuunnellaan aidosti ja uteliaasti. Yritysyhteistyön rakentamisessa toimijoilta edellytetään kykyä kirkastaa omaa tekemistään, esimerkiksi hissipuheen ja tarinallisuuden keinoin. On tärkeää pystyä puhumaan työn vaikuttavuudesta sekä laadullisina että määrällisinä tuloksina. Olennaista on myös matalan kynnyksen kohtaaminen, rohkeus mennä juttelemaan ja käymään paikan päällä, keskittyen mahdollisuuksiin haasteiden sijaan.

Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, kun sen perusperiaatteet – työelämäyhteys, IPS‑ajattelu, yhteisöllisyys ja tarinallinen viestintä – säilyvät. Keskeisiä sudenkuoppia ovat toiminnan etääntyminen työelämästä, liiallinen varovaisuus nuorten puolesta sekä yhteistyön typistyminen satunnaiseksi tai yksisuuntaiseksi. Näitä voidaan välttää pitämällä fokus rohkeasti kohtaamisissa, avoimuudessa ja yhteisessä tekemisessä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeen asiakkaista 52% siirtyi työelämään tai opiskelemaan (38% työhön, 14% opintoihin). Asiakkailta kerätään kirjallinen seurantakysely 6 ja 9 kuukautta hankkeen päättymisen jälkeen, jolla arvioidaan hankkeen jälkeisiä muutoksia. 6 kuukauden seurantakyselyn (vastausprosentti 57%) mukaan 29% oli palkkatyössä ja 29% opiskelemassa. 9 kuukauden seurantakyselyn (vastausprosentti 75%) mukaan 52% osallistujista oli palkkatyössä ja 30% opiskelemassa. Tulosten perusteella työssä olevien osuus kasvoi seurantajakson aikana, ja samalla työttömien osuus väheni.

Asiakaspalautteiden mukaan:

100 % koki hyötyneensä toiminnasta
97 % koki työnhakutaitojensa kehittyneen
89 % koki omien työelämävalmiuksien parantuneen
80 % oppi tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja osaamistaan
73% koki oman toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääntyneen

Hankkeen kautta nuoren työllistäneiden yrityskumppaneiden palautteiden mukaan:

91% koki, että osaaminen nuorten työllistymisen tukemisessa on vahvistunut
91% koki että nuoren rekrytointi hankkeen kautta on ollut kustannusvaikutuksiltaan kannattavaa
73% koki saaneensa hankkeen kautta työllistettyä tarvitsemansa työntekijät

Polku Töihin - valmennusta nuorille kohti työelämää

Polku Töihin - valmennusta nuorille kohti työelämää