Pitkäaikaissairauksien hoidon seuranta ja järjestely Kymenlaakson hyvinvointialueen terveysasemilla

Pitkäaikaissairauksien toimintamallilla sujuvoitamme määräaikaistarkastusten toteutumista, tuemme omahoitoa ja hoidon jatkuvuutta sekä mahdollistamme digitaalista asiointia terveysasemillamme.

Toimintaympäristö

Kymenlaakson hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut noin 162 000 Kymenlaaksolaiselle asukkaalle.  Maakuntaan kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Olemme toimineet sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymänä vuodesta 2019.

Hyvinvointialueen tavoitteena on toteuttaa tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Talouden tasapainoa haetaan uudistumisen kautta. Palveluiden kustannusten kasvua tulee hillitä, sillä valtionrahoitus ei kata palveluiden nykyisiä kustannuksia. Painotamme vahvasti etä- ja digipalveluita, parannamme ennaltaehkäisevien ja peruspalveluiden saatavuutta ja toimimme palveluita yhteensovittaen.  Pyrimme vahvistamaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä ja henkilöstömme on mukana työn ja työyhteisön kehittämisessä.

Kymenlaaksossa terveyspalveluiden käyttö on suurta ja väestön sairastuvuus aivoverisuonitauteihin, mielenterveyssairauksiin, sepelvaltimotautiin, syöpätauteihin sekä tuki- ja liikuntaelin sairauksiin on suurempaa kuin Suomessa keskimäärin. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Korkean sairastavuuden lisäksi väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Eläkeikäisen väestön osuus on koko maan suurimpien joukossa ja syntyvyys on maan matalimpia.  Ennusteen mukaan Kymenlaakson väestö vähenee -9 % vuoteen 2030 mennessä ja -15 % vuoteen 2040 mennessä. Väestön ikääntymisen mukanaan tuoma nopea eläköityminen näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuudessa. Merkittävät rekrytointihaasteet ja pula useista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmistä luo haasteita palveluiden järjestämiselle. Henkilöstö- ja asiakaskokemusta parantamalla varmistetaan, että hyvinvointialue on jatkossa kilpailukykyinen työnantaja ja osaavat työntekijät hakeutuvat alueelle töihin.

Tuotamme Kymenlaaksossa perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa omana palvelutuotantona 10 terveysasemalla.  Terveysasemien keskitetty asiakasohjaus aloitti toimintansa 1/22. Palvelun tuottaa Kaiku 24 Oy. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

 Terveysasemien keskitetty asiakasohjaus aloitti toimintansa 1/22. Palvelun tuottaa Kaiku 24 Oy.  

Keskitetyssä asiakasohjauksessa asiakkailla on käytössä terveysaseman puhelin- sekä chat palvelut arkisin klo 7- 20. Digitaaliset oirearviot ohjataan kiireellisyysluokan mukaisesti keskitettyyn asiakasohjaukseen tai terveysasemien sairaanhoitajien käsiteltäviksi. Digitaalisten oirearvioiden kautta asiakas voi saada myös suoraan ajanvarausoikeiden esimerkiksi lääkärin etä-tai lähi vastaanotolle. Digitaalinen ajanvaraus asiointialustan kautta on  mahdollista terveysasemille yhteensä kuuteentoista eri palveluun. Uuden asiointialustan käyttöönoton myötä asiakkailla on käytössään nyt myös pitkäaikaissairauden hoitopolkuja, joissa yhteydenpito hoitavaan ammattilaiseen onnistuu ilman yhteydenottoa keskitettyyn asiakasohjaukseen.  

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Yhteydenotot ja hoidontarpeenarvio keskittyvät Kymenlaakson terveysasemilla keskitettyyn asiakasohjaukseen. Hoidontarpeenarviota tarvitsevien asiakkaiden yhteydenottojen sujuvuutta voitaisiin tehostaa, siirtämällä jo hoitosuhteessa olevien hoidon järjestely omalle terveysasemalle suunnitelman mukaisesti, digitaalisia väyliä hyödyntäen.

Hoidon jatkuvuuden ja suunnitelmallisen määräaikaisseurannan toteutumisen tueksi pitkäaikaissairauksien seurannan arviointi siirretään terveysasemien omaksi toiminnaksi. Tilanteissa joissa hoidontarpeen arviota ei tarvita, noudatetaan hyvinvointialueen suosituksia hoidonseurannan toteutuksesta. 

Asiakkaiden tulee saada vaivattomasti yhteys omaan hoitavaan yksikköön eri kanavia hyödyntäen.  Digitaalisten kanavien monipuolinen hyödyntäminen asiakkaan näkökulmasta on tärkeää. Myös digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen osana ammattilaisten työnkuvaa sujuvoittaa perinteistä vastaanottotyötä ja luo uusia mahdollisuuksia työn sisällön kehittämiseen ja määräaikaiskontrollien toteuttamiseen.

Resurssien saatavuuden haasteet ohjaavat meitä myös toteuttamaan työtä uusilla tavoilla ja varmistamaan hoitoon pääsy sitä tarvitseville. Yhdenvertaisuuden ja laadun näkökulmasta tarvitsemme yhteiset suositukset Hyvinvointialueelle pitkäaikaissairaiden hoidon järjestelyyn ja seurantaan.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäminen toteutetaan yhteistyönä RRP-hankkeen hanketyöntekijöiden, vastaanottopalveluiden johdon ja terveysasematyön ammattilaisten kanssa.  Kehittämiseen osallistuu monialainen kehittäjäjoukko. Keskitetyn asiakasohjauksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä kehittämisvaiheessa sekä toimintamallin jalkautumisvaiheessa.

Vastaanottopalveluiden johdon kanssa työstetään toimintamallia yhteiskehittämisen BigRoom- työpajoissa.

Mukaan kehittämisen suunnitteluun otetaan terveysasematyön hoitotyön ammattilaisia sekä koulutusylilääkäri. 

Tavoiteltu muutos

Asiakkaiden yhteydenottojen sujuvuutta keskitettyyn asiakasohjaukseen voidaan parantaa silloin kun tarvitaan hoidontarpeen arviota. Pitkäaikaissairaan hoidonjatkuvuutta, vaikuttavuutta ja omahoitoa pystytään tukemaan entistä paremmin, kun hoidon suunnittelusta vastaa asiakkaan pitkäaikaissairauden hoidosta vastaava yksikkö ja digitaalinen asiointialusta tukee omahoitoa.

Muutoksen mittaaminen

Muutoksen vaikutuksia mittaamme yhteydenottojen määrällä keskitettyyn asiakasohjaukseen sekä terveysasemille. Pitkällä aikavälillä hoidonjatkuvuuden (coci-indeksi), hoitoonpääsyn sekä hoitotasapainon seurantaa kansallisilla mittareille. Henkilöstön työtyytyväisyyden mittaaminen kyselyllä.

Toteutussuunnitelma

Yhteiskehittäminen on lähtökohta toimivalle toimintamallille. Toimintamalli pohjautuu ja liitetään vahvasti hyvinvointialueen yhteiseen pitkäaikaisseurannan seurantasuositukseen. Toimintamallilla tuemme digitaalisien väylien hyödyntämistä asiakkaiden asioiden hoitamisessa sekä asiakkaiden kohtaamisessa. Vahvistetaan asiakkaan tuottaman tiedon hyödyntämistä osana ammattilaisten päätöksentekoa, hoitokontaktia ja kirjaamista.

Toimintamallikuvaus ja tekniset tarpeet toteutetaan osana Kymenlaakson digitaalinen sote-keskushanketta. Toimintamallin jalkautusvaiheessa terveysasemien johto, palveluesihenkilöt ja ylilääkärit vastaavat pitkäkestoisesta implementoinnista ja seurannasta. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on pitkäaikaissairaat,  joiden pääasiallinen hoito toteutuu terveysasemien vastaanottopalveluiden ammattilaisilla.