Pitkäaikaissairaiden digipolkujen rakentaminen (Etelä-Savon hyvinvointialue, RRP2, P4, I1)
Pitkäaikaissairaiden digipolkujen rakentaminen (Etelä-Savon hyvinvointialue, RRP2, P4, I1)
Digipolun tavoitteena on tukea sekä jo pitkäaikaissairauteen sairastuneita että diagnoosin saaneita. Tukea tarjotaan kohtaavan palvelun rinnalla. Digipolulla asiakkaat saavat palveluja oikea-aikaisesti itselle sopivalla tavalla ja tasolla.
Etelä-Savossa pitkäaikaissairaiden määrä kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Alueella välimatkat ovat pitkiä, eikä julkinen liikenne tavoita kaikkia asukkaita. Tämän vuoksi tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka tukevat ihmisten omahoitoa ja helpottavat palvelujen saavutettavuutta.
Pitkäaikaissairaiden digipolut tarjoavat mahdollisuuden sitouttaa asiakkaat omahoitoon digitaalisin keinoin. Kun omahoito vahvistuu, lähivastaanottojen kontaktit lyhenevät ja käyntimäärät vähenevät. Tämä parantaa asiakkaiden arkea ja vähentää terveydenhuollon kuormitusta. Digipolut tukevat myös yhdenvertaisuutta, sillä ne tuovat palvelut lähemmäs ihmisiä riippumatta asuinpaikasta.
Tavoitteena on vahvistaa alueen asukkaiden sitoutumista omahoitoon ja varmistaa, että terveydenhuollon resurssit riittävät vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen.
Digitaaliset ratkaisut, kuten omahoitoa tukevat digipolut, tarjoavat keinoja parantaa hoidon jatkuvuutta ja saavutettavuutta. Kun asukkaat ottavat aktiivisen roolin omassa hoidossaan, voidaan vähentää lähivastaanottojen kuormitusta ja lyhentää kontaktien kestoa. Tämä tukee sekä asiakaslähtöisyyttä että terveydenhuollon kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Kehittämisryhmät eri sairauksiin perustettu moniammatillisesti. Viikoittaiset kokoukset pidetään asioiden etenemisestä ja jokainen työstää omia osioitaan materiaaliin.
Moniammatillisissa tiimeissä oli mukana lääkäreitä, sairaan- ja terveydenhoitajia ja fysioterapeutteja. Lisäksi eri poluille sisältöä ovat tuottaneet mm. farmaseutit, ravitsemusterapeutit, jalkahoitajat ja suuhygienistit.
Fyysisten vastaanottoaikojen lyheneminen ja käyntien määrän väheneminen. Asiakkaiden oman vastuun kasvattaminen omaan hoitoon liittyvissä asioissa, ja tämän myötä parempi hoitotasapaino ja elämänlaatu.
Ammattilaiset tarvitsevat koulutusta digipolkujen kautta tehtävään työskentelymalliin. Ajanvarauskirjoille tehtävä muutoksia, jotta työ saadaan toteutettua.
Ammattilaisten digipolkutyöskentelyn ohjeet koottu yhteen paikkaan. Perehdytysmateriaalia tuotettu laajasti eri näkökulmista. Yhteisessä avovastaanottojen työpajassa yhteisesti tuotettu toimivat keinot perehdyttää ja jalkauttaa pitkäaikaissairauksien digipolut niin ammattilaisten kuin asiakkaiden arkeen. Jatkossa tarkoitus tehdä myös ohjeiden pohjalta verkkokurssi ja liittää tämä osaksi vastaanottotyön perehdytystä.
Kohderyhmänä koko alueen täysi-ikäinen väestö. Asiakkaita ollut testaamassa digipolkujen sisältöä ja toimivuutta sekä helppokäyttöisyyttä. Heille lähetetty kysely, jonka tulosten pohjalta tehty/tehdään muutoksia digipoluille. Ensimmäisessä asiakasarvioinnissa kyseessä tutkimusasetelma, jossa kyselyn lisäksi osalle asiakastestaajista pidettiin ryhmähaastattelu.
Alku oli haasteellinen, jotta kehittämistyö saatiin käyntiin. Kehittämistyön alussa selkeämmät "ohjeet/suuntaviivat" mihin pyritään ja millaista sisältöä halutaan, mitkä ovat tavoitteet, joihin päästävä.
Mikä on digipolku, mitä sillä voi tehdä (asiakkaan/ammattilaisen näkökulmasta), mitä sinne voi viedä? Tämän pohjalta luotiin digipolkujen käsikirja, jonka tavoitteena on avata digipolkujen tarkoitusta ja käytännön toteutusta.
Digipolulla olevien asiakkaiden fraasipohja potilastietojärjestelmään, jotta saadaan vastaanottoaikaa lyhyemmäksi. Elintapaohjaus toteutettu jo digipolulla itsenäisesti.