Pitkäaikaisen kipupotilaan hoitoprosessi (RRP, P4, I1)

Tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman nopea hoidon aloittaminen. Asiakkaan asia etenee tarvittaessa moniammatillisesti ja sujuvasti. Asiakkaan huomioiminen läpi prosessin.

Toimintaympäristö

Kainuun Hva pyrkii kustannustehokkaaseen toimintaan ja palveluiden sujuvoittamiseen. Hyvinvointialueen talous on tiukalla ja hoitoon pääsy pitkittynyt, kaikki tätä tukeva toiminta on erittäin ajankohtaista. Esh:n ja pth:n yhteistyötä ja asiakkaan kulkua niiden välillä tulee kehittää ja sujuvoittaa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pitkäaikaiset kipupotilaat ottavat toistuvasti yhteyttä vastaanotoille ja kipupoliklinikoille. Asiakasta pompotellaan ammattilaiselta toiselle, yhteistyö puuttuu. Hoitoon pääsy pitkittyy.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas saa yhteyden nopeasti, hoito aloitetaan ja asiakas on tietoinen hoitonsa kulusta. Sitoutuu itse hoitoon ja oppii itsehoitokeinoja pitkäaikaisen kipunsa kanssa pärjäämiseksi.

Ammattilainen tunnistaa kipupotilaan ja osaa ohjata tarvittaessa oikealle ammattilaiselle. Kipukoulutuksen lisääminen ja verkostoituminen lisää osaamista ja yhteistyötä, vahvistaa ammatillisuutta. Näkyy parempana asiakaspalveluna.

Organisaatio säästää kustannuksissa, kun asiakkaan hoito ei pitkity ja on sujuvampaa. ESH kuormitus kevenee ja asiakas hoidetaan omalla paikkakunnalla. Turhat käynnit vähenevät.  Kipupkl:n hoitomäärät saadaan alemmaksi.

Asiakastyytyväisyys kasvaa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Moniammatillinen kiputiimi (pth+esh) : kipulääkäri, kipuhoitaja, pth-lääkäri, kipuyhdyshenkilöt, psyk.sairaanhoitaja, ft(pth+esh), asiakasedustus

Tavoiteltu muutos

Tavoitellaan sitä, että asiakas saa yhteyden saman päivän aikana, hoito käynnistyy nopeasti. Asiakas aktivoituu myös lääkkeettömiin hoitoihin. Moniammatillinen yhteistyö lisääntyy. Hoitoon pääsy sujuvoituu ja nopeutuu ja asiakastyytyväisyys kasvaa.

Muutoksen mittaaminen

Seurataan päiväkohtaisia asiakaskontakteja vastaanotoilla ja vuositilastoja kipupoliklinikan yhteydenotoista prosessin aikana.  Onko kaikki asiakkaat kontaktoitu vastaanotoilla saman päivän aikana? Lähtevätkö kipupoliklinikan kontaktit laskuun? Asiakastyytyväisyyden mittaaminen. Henkilöstön osaamisen kehittymisen mittaaminen.

Toteutussuunnitelma

Kaikkiin päiväkohtaisiin kontakteihin on vastattu. Kipupotilas tunnistetaan käyttämällä kipumittareita. Asiakas pääsee eteenpäin esim. lääkäri/kipulääkäri, ft ja psyk. sairaanhoitaja, moniammatillinen kiputiimi on perustettu.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä on pitkäaikaiset kipupotilaat. Kipupotilaan kipu on jatkunut yli 3 kuukautta, syöpäkivut rajataan ulkopuolelle.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Ei ole valmista mallia, kehitetään omaa.

Ideointi

Kipukoulutuksen lisääminen, kipulääkärin konsultaatiokirjan käyttöönotto ja kipuyhdyshenkilöiden nimeäminen. Moniammatillinen kiputiimi.

Idean valinta

Moniammatillinen kiputiimi, joka huolehtii jatkossa kehittämistyöstä. Saadaan pysyvä toimija, joka jatkossa vastaa kipupotilaiden hoidon kehittämisestä.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Kiputiimistä tulee pysyvä malli, joka kehittää yhteistyötä, tiedotusta ja kivunhoitoa sekä pth:ssa että esh:ssa. Asiakkaan hoitoon pääsy sujuvoituu, eikä pysähtele eri toimijoiden välillä.

Idean testaus asiakkaalla

Tiimissä olevan kokemusasiantuntijan, eli kipuasiakkaan mielestä juuri nopea hoitoon pääsy on tärkeää ja helpottaa tilannetta nopeasti. Kipuasiakkaan tunnistaminen ja hoitotiimin yhteistyö lisää asiakkaan tuntemaa luottamusta terveyden huoltoon ja keventää resursseja.

Ratkaisun testaaminen

2024 syksyyn mennessä on kiputiimi perustettu.

Kokeilun tavoitteet

Saada asiakaskokemuksia hoitoon pääsystä ja kipuasiakkaan tunnistamisesta. Yhteistyön lisääminen eri ammattilaisten kesken, tunnistetaan eri ammattilaisten vahvuudet kipuasiakkaan hoidossa. Kipuasiakkaan hoidon sujuvoituminen. Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen.

Kokeilussa opittua

Kokeilu lähti hyvin käyntiin, mutta nopeasti huomattiin joidenkin yksiköiden haaste asiakas kontaktoinnissa saman päivän aikana. Näissä yksiköissä kehittämisen eteneminen hidastui, koska hoitoon pääsy ei toteutunut.  

Kehittämiseen koottavassa tiimissä on tärkeää, että kehittämiseen sovitaan vetäjä ja varmistetaan yhteistyö tarvittavien sidosryhmien kanssa. Kehittämistiimin osallistujien ollessa fyysisesti etäällä toisistaan, voi läsnä tapaamisten sovittaminen olla haasteellista. Kehittäjätiimissä mukana olevat tarvitsevat työaikaa kehittämiseen yhteisesti sovitulla tavalla, jotta yhteisten tapaamisaikojen sopiminen onnistuisi. Kehittämistiimin kokoa on hyvä arvioida työstäessä, milloin pienempi porukka voisi olla ketterämpi työstämiseen. Eri ammattilaisten kanssa työskentely kokeilussa oli antoisaa ja avasi uusia näkökulmia kehittämistyöhön. Kokemusasiantuntijan panos omalla kipuasiakaskokemuksella oli erittäin tärkeä näkökulma ja tiedon lisääjä. Kehittäminen vaatii sitoutumista kehittämisen kohteena olevien yksiköiden esihenkilöiltä, jotta suunniteltuja käytäntöjä saadaan jalkautettua kohdeyksiköihin. Myös ylemmän johdon kanssa viestintää tarvitaan ja johdon tukea asioiden eteenpäin saamiseksi.

Ratkaisun perusidea

Pitkäaikainen kipupotilas saa nopeasti yhteyden ja hoito aloitetaan. Hoidossa hyödynnetään moniammatillista tiimiä, jolla on kipuosaamista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kipukoulutusta keskitetään tietyille hoitajille. Koulutuksessa hyödynnetään jo olemassa olevaa hva:een koulutusmateriaalia kipumittareiden käyttöön. Kipuyhdyshenkilöt perustavat oman tiimin, jolla yhteistyötä ja osaamista vahvistetaan pth:n ja esh:n välillä. Muiden ammattilaisten osaaminen on paremmin tiedossa. Kipulääkärin konsultointi on helpompaa ja nopeampaa konsultaatiokirjan avulla.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin kehittäminen vaatii sitoutuneet työntekijät ja hyvän tuen lähiesihenkilöiltä, joiden kautta yhteistyö johdon kanssa sujuvoituu.  Millaisia sudenkuoppia toimintamallissa on, joita kannattaa koettaa välttää?

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vastaanotoille on nimetty kipuhoitajat, jotka käyneet koulutuskalenterin kautta kipukoulutuksia. Hoitoon pääsyä saman päivän aikana seurattu tilastoinneista ja se toteutuu osassa vastaanotoista. 

Arvioidaan kehitettyä prosessia: 

Miten kipuhoitajille asiakkaiden kohdentaminen on näkynyt? Miten kipuyhdyshenkilöiden oma tiimi on toiminut ja saanut aikaan asiakkaan prosessissa? Miten konsultaatiokirjan käyttö on sujunut?