Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn seurannan kehittäminen RRP, P4, I1

Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn seurannan kehittäminen RRP, P4, I1

Yhtenäinen toimintamalli sekä kaksikieliset kirjaamisohjeet ovat yhdenmukaistaneet kirjaamista, selkeyttäneet hoitoon pääsyn tulkintaa ja parantaneet tiedon luotettavuutta. Tämä tukee perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn raportointia. 

Toimintaympäristö

Toimintamalliin kehittämiseen on olennaisesti vaikuttanut vuoden vaihteessa voimaan tullut terveydenhuoltolaki sekä kansalliset määritykset ja ohjeistukset. Lisäksi käytössä oleva rahoitusmalli on korostanut tarvetta kirjata asiakkaan käyntiin liittyvät olennaiset tiedot oikein ja kattavasti. Pohjanmaan yhteisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto ja hankerahoitus ovat mahdollistaneet kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämisen ja yhteisten linjausten sopimisen.

Muutoksen mittaaminen

Keskeisinä mittareina toimivat THL:n hoitoonpääsyraportit sekä hyvinvointialueen omat Exreport-raportit, jotka tarjoavat tietoa hoitoonpääsyn toteutumisesta ja kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaisuudesta. Näiden raporttien avulla voidaan todentaa muutoksen vaikutukset ja tunnistaa mahdolliset kehitystarpeet.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat toimineet hyvinvointialueen ammattilaiset, jotka vastaavat hoitoon pääsyn tietojen kirjaamisesta.  Ammattilaisille on järjestetty koulutustilaisuuksia ja työpajoja, joissa heillä on ollut mahdollisuus esitää kysymyksiä, antaa palautetta ja tuoda esiin kehitystarpeita.

Ratkaisun perusidea

Kehitetty malli on ylätason toimintamalli, joka ohjaa hoitoonpääsyn seurannan kirjaamista Pohjanmaan hyvinvointilaueella. Malli on räätälöity alueen potilastietojärjestelmän olemassa olevien luokituksien ja rakenteiden pohjalta, jotta kirjaaminen olisi yhdenmukaista ja järjestelmän toiminallisuuksia hyödynnettäisiin tehokkaasti.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juuruuttamiseksi on järjestetty ammattilaisille alatason lukuisista prosesseista koulutuksia ja laadittu selkeät ohjeet kirjaamiskäytännöistä. Jatkuvat lisäkoulutukset ovat edelleen tarpeen, jotta osaaminen pysyy ajantasaisena. Nimetyt yhteyshenkilöt tukevat arjen käytäntöjä, vastaavat kysymyksiin ja välittävät uudet ohjeistukset muille ammattilaisille. Ammattilaisten kiinnostus kirjaamista kohtaan on lisääntynyt , ja he tuovat esiin uusia kysymyksiä ja kehitystarpeita. Näihin tulee pysytä vastaamaan nopeasti ja joustavasti, jotta toimintamalli vakiintuu osaksi arkea. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää ammattilaisilta sitoutumista, riittävää aikaa sekä kirjaamistilanteiden harjoittelua. Kirjaamisessa on huomioitava hoitotakuulain vaatimukset ja siihen liittyvät säädökset, jotka ohjaavat tilanteiden tulkintaa. Kyseessä on kansallinen ja lakisääteinen toimintamalli, mutta soveltaminen  ja räätälöinti omalle hyvinvointialueelle on välttämätöntä, sillä toimintaympäristö ja käytännöt vaihtelevat alueittain. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehitetyn toimintamallin käyttöönotto on parantanut hoitoonpääsyn seurannan kirjaamisen yhdenmukaisuutta ja laatua. Ammattilaisten osaaminen ja sitoutuminen kirjaamiskäytäntöihin ovat vahvistuneet koulutusten ja ohjeistusten myötä. Lisäksi raportointivalmiudet ovat kehittyneet, mikä tukee sekä seurantaa että päätöksentekoa.

Arvioinnin keskeinen havainto on ammattilaisten lisääntynyt kiinnostus kirjaamiskäytäntöjä kohtaan sekä aktiivinen halu kehittää toimitnaa edelleen. Tämä on lisännyt vuorovaikutusta ja tarvetta jatkuvalle tuelle ja lisäkoulutuksille. Muutos korostaa juurruuttamisen pitkäjänteisyyttä ja tarvetta varmistaa, etät käytännöt vakiintuvat osaksi arjen toimintaa.