Perhekeskusten alaikäisten päihdetyön malli, Satakunnan HVA (RRP, P4, I1)
Malli kuvaa, miten päihteiden käyttö otetaan puheeksi, miten sitä arvioidaan ja miten siihen puututaan alaikäisen asiakkaan kohdalla perhekeskusten palveluissa (opiskeluhuolto, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, lasten ja nuorten miepä-palvelut).
Toimintamallin kehittämisen taustalla vaikuttaa huoli nuorten huumekokeilujen yleistymisestä ja huumeisiin liittyvien asenteiden lieventymisestä. Ongelmallisesti huumeita käyttävien nuorten määrä samoin kuin nuorten huumekuolemat ovat lisääntynet (Rönkä ym. 2020). Samanaikaisesti valtakunnan tasolla on havahduttu alaikäisten päihdehoidon puutteisiin. Nykyiset mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät tavoita päihteitä käyttäviä nuoria eivätkä pysty aloittamaan palveluja riittävän nopeasti. Nuorilla päihteiden käyttö ja mielenterveyden haasteet liittyvät usein tiiviisti toisiinsa. (A-klinikkasäätiö 2021)
Satakunnan tasolla kouluterveyskyselyissä (2021 ja 2023) nousee esiin, että alkoholin viikoittainen käyttö on Satakunnan nuorilla koko maata yleisempää. Sen sijaan laittomien huumeiden kokeilu on vähän koko maata harvinaisempaa. Palvelutuotannon kanssa käydyistä keskusteluista on käynyt ilmi, että lasten ja nuoren mielenterveys- ja päihdepalveluihin päihteitä käyttäviä alaikäisiä ohjautuu harvoin.
Toimintamalli sijoittuu hyvinvointialueen organisaatiossa perhekeskuksiin, jotka vastaavat Lasten, nuorten ja perheiden toimialueen perustason palveluista. Alaikäisten päihdetyön näkökulmasta keskeisiä toimijoita perhekeskuksissa ovat opiskeluhuolto, lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lasten sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Palvelukokonaisuudessa nämä palvelut sijoittuvat kolmannen sektorin ja kuntien tekemän ehkäisevän päihdetyön ja hyvinvointialueen erityispalveluiden (psykiatria, lastensuojelu) väliin.
Samanaikaisesti perhekeskusten alaikäisten päihdetyön mallin kanssa Satakunnassa kehitetään muutosohjelman toimesta vakavasti päihteillä oireilevien alaikäisten hoitoa. Kehittämistyöt toteutetaan siten, että toimintakäytännöt tukevat toisiaan eivätkä aiheuta päällekkäistä työtä. Mallin kehittämisen taustalla vaikuttavat myös aiemmin Satakunnan alueella kuntakohtaisesti kehitetyt ehkäisevän päihdetyön käytännöt kuten Pakka-toimintamalli ja Valomerkki-keskustelut. Toimintamallin kehittämisen taustalla vaikuttavat myös hyvinvointialueen kireä taloustilanne ja moniin malliin liittyviin palveluihin kohdistuvat säästöt.
Kestävän kasvun Satakunta hankkeen nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyspalvelujen kehittämisen työpaketin (4.1.A.2.) yhtenä tavoitteena on kehittää erityisesti alaikäisten päihteiden käyttäjien tunnistamista, kohtaamista ja ohjaamista. Tämä toimintamalli on kehitetty vastaamaan juuri näihin tarpeisiin. Sen myötä vahvistetaan vaikuttavien menetelmien käyttöä niin puheeksi ottamisessa ja arvioinnissa kuin päihteiden käyttöön puuttumisessakin.
Syksyllä 2023 koottiin hankkeen ja palvelutuotannon yhteinen työryhmä alaikäisten päihdehoidon kehittämisen ympärille. Aloite kehittämisen käynnistämiseen tuli palvelutuotannosta, jossa koettiin, että päihteitä käyttävälle alaikäiselle ei löydy sopivia palveluja. Kehittämisen eteenpäinviemiseksi koottiin ydinryhmä, jossa oli edustajat lastensuojelusta, perhekeskusten mielenterveys- ja päihdetyöstä, nuorisopsykiatrialta, Ankkuri-tiimistä ja opiskeluhuollosta. Työryhmän työskentelyssä havaittiin, että eri kunnissa on erilaisia käytäntöjä ja toimintatapoja. Hyvinvointialueelle siirryttäessä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut organisoitiin osaksi perhekeskusten palveluja uusien esihenkilöiden johdettaviksi. Työryhmässä päädyttiin siihen, että tehdään selvitys tämän hetken palveluista ja niiden kehittämisestä.
Keväällä 2024 tehtiin kysely toimintamallin kehittämisen pohjaksi. Siinä selvitettiin olemassa olevia palveluja ja koulutustarpeita. Vastaajat kokivat, että osaamista päihdekokeilujen läpikäymiseen löytyy, mutta mitä vakavammaksi päihteiden käyttö etenee, sitä vähemmän koettiin tähän oleva osaamista ja sopivia palveluja. Päihdekyselyt, esimerkiksi ADSUME, olivat käytössä noin puolella vastanneista. Päihteiden käyttöön puuttumisen keinoista eniten nostettiin esiin ohjaaminen nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Lisäkoulutusta toivottiin kyselyiden ja haastattelujen käyttöön, mini-interventioon ja puheeksi ottamiseen sekä perheen kanssa työskentelyyn. Koulutusta toivottiin myös tarjolla olevista palveluista, joihin nuoria voi ohjata. Palveluiden kehittämiseltä toivottiin muun muassa selkeitä palveluketjuja, vanhemmuuden tukemista ja alaikäisille suunnattuja päihdepalveluja. Toiveena oli, että palveluissa huomioidaan samanaikaisesti sekä päihteiden käyttö, neuropsykiatriset piirteet että mahdolliset psyykkiset oireet.
Kyselyn lisäksi lähtötilannetta kartoitettiin kesän ja alkusyksyn 2024 aikana tapaamalla eri alueiden lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön työntekijöitä sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluiden työntekijöitä. Tapaamisissa kävi ilmi, että eri alueiden välillä on eroja siinä, minkä verran tulee nuoren omaan päihteiden käyttöön liittyviä lastensuojeluilmoituksia. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin ohjauduttiin vain harvoin päihteiden käyttöön liittyvissä haasteissa. Perheiden kanssa työskentely koettiin tärkeäksi, mutta siinä koettiin myös olevan haasteita. Erityisesti tapaamisissa nousi esiin toive selkeästä työnjaosta ja käytännöistä sekä palveluketjuista.
Toimintamalli kohdentuu Satakunnan neljään perhekeskukseen. Alaikäisten satunnaisen tai toistuvan päihteiden käytön näkökulmasta keskeisiä toimijoita ovat opiskeluhuolto, lapsiperheiden sosiaalipalvelut sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Opiskeluhuollossa ollaan läsnä lasten ja nuorten kouluarjessa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kohdataan kokonaisia ikäluokkia terveystarkastusten merkeissä ja opiskeluhuollon palvelut ylipäänsä ovat usein ensimmäisiä, joihin hakeudutaan tai ohjaudutaan, kun haasteita tulee vastaan. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut puolestaan käsittelevät kaikki lastensuojeluilmoitukset. Vaikka ilmoituksen aihe olisi muu kuin päihteiden käyttö, saattaa heidän asiakkaillaan olla kasautuneita haasteita, mikä osaltaan altistaa myös päihdekokeiluille ja toistuvalle päihteiden käytölle. Myös lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasryhmä kuuluu päihdekokeilujen ja toistuvan päihteiden käytön osalta erityisen haavoittuvaan ryhmään. Edellä mainittujen lisäksi yhteistyökumppaneita ovat seksuaaliterveysneuvolat, lastensuojelun palvelut, alaikäisten päihdetiimi sekä kuntien nuoriso- ja sivistystoimialat sekä mahdolliset kolmannen sektorin toimijat.
Toimintamallin kehittämiseksi on järjestetty alueittaiset työpajat, joihin esihenkilöt nimesivät osallistujat keskeisistä perhekeskuspalveluista. Työpajat on järjestetty alueittain, jotta kokonaisuutta on pystytty tarkastelemaan sekä kaupunkikeskittymien että pienten kuntien ja pitkien etäisyyksien näkökulmista.
Työpajojen teemoja olivat:
- Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen
- Päihteiden käytön arviointi
- Työskentely päihteitä käyttävän lapsen/nuoren ja hänen perheensä kanssa
- Monialainen yhteistyö
- Ohjaaminen palveluissa
- Toimijoiden roolit
Toimintamallin käytön myötä asiakas saa arvioon perustuvaa, kokonaisvaltaista ja tarpeidensa mukaista hoitoa ja tukea. Perhekeskusten alaikäisten päihdetyö kuvautuu työntekijöille selkeänä kokonaisuutena. Päihteiden käytön puheeksiottamista toteutetaan opiskeluhuollon palveluissa, lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa luonnollisena osana omaa perustyötä. Palveluissa arvioidaan alaikäisen päihteiden käyttöä osana hänen kokonaistilannettaan ottaen huomioon myös vanhempien mahdolliset tiedon ja tuen tarpeet. Työntekijöillä on keinoja toteuttaa varhaisen vaiheen päihdetyötä oman työnsä konseptissa. He tuntevat hyvinvointialueen alaikäisten päihdetyön palvelukokonaisuuden , osaavat hyödyntää muita palveluita monialaisessa yhteistyössä ja ohjata asiakkaan ja hänen perheensä tarpeen mukaisiin palveluihin.
Hyvinvointialueella on käytössä selkeä alaikäisten päihdetyön kokonaisuus, mikä mahdollistaa puheeksi ottamisen ja varhaisen vaiheen tuen alaikäisille ja heidän perheilleen. Päihdetyön osaamisen vahvistaminen edesauttaa yhteiskunnan tasolla haitallisen päihteiden käytön ja päihdehäiriöiden ennalta ehkäisyä ja vähentää päihteiden käyttöön liittyvää stigmaa.
TerveysLifecaren kautta on toimenpidekoodien (esim. IHA10, IHA11, IHA 12, IHA13, Iha21, IHA22, IHA29 ja OAB40) )avulla mahdollista seurata toteutuneita päihteiden käytön arviointeja ja osin myös päihteiden käyttöön liittyvää ohjausta ja neuvontaa terveydenhuollon palveluissa. SosiaaliLifecaren osalta seurantamahdollisuudet ovat toistaiseksi heikommat.
- Toimintamallin kehittämistä taustoitetaan kokoamalla työryhmä alaikäisten päihdetyöhön liittyvistä tahoista ja toteuttamalla kysely liittyen alaikäisten päihdetyöhön. Tarkennetaan, mihin kohderyhmään ja mihin palveluihin malli keskittyy ja kartoitetaan keskeisimmät yhteistyötahot.
- Vahvistetaan alaikäisten päihdetyöhön liittyvää koulutusta tiiviillä kohderyhmälle suunnatuilla koulutuksilla esimerkiksi liittyen alaikäisen päihteiden käytön arviointiin, varhaisen vaiheen hoitoon ja tukeen sekä päihteitä käyttävän alaikäisen kohtaamiseen. Vahvistamalla työntekijöiden päihdeosaamista vähennetään osaltaan myös päihteitä käyttäviin liittyviä stereotypioita, kun työntekijöiden ymmärrys päihteiden käytön takana vaikuttavista tekijöistä ja kohtaamisen keskeisistä periaatteista laajenee. Osaamisen vahvistuessa kynnys päihteiden käytön puheeksiottamiselle laskee.
- Kootaan perhekeskuksittain järjestettäviin työpajoihin kunkin toiminta-alueen keskeiset toimijat yhteen ja käydään läpi toimintamallin toteuttamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Muokataan mallin luonnosta kertyneen tiedon mukaan. Yhteiskehittämisen kautta työntekijöille hahmottuu päihdetyön kokonaisuus ja heidän oma roolinsa siinä.
- Laaditaan tarvittaessa toimijoille ohjeet päihteiden käytön puheeksiottamiseen, arviointiin ja puuttumiseen yleisimmin eteen tuleviin tilanteisiin. Esimerkiksi kouluterveydenhuollon työntekijöille tarkoitettu ohje nikotiinituotteiden tai alkoholin käyttöön puuttumiseen. Sisällytetään ohjeisiin myös tarvittavat jatko-ohjausohjeet. Kokeneille työntekijöille monet työskentelytavat ovat tuttuja, mutta monet hyötyvät myös vaiheittaisista ohjeista ja vaikuttavien menetelmien läpikäymisestä.
- Käydään tasaisin väliajoin esihenkilöiden kanssa vuoropuhelua toimintamallin kehittämisestä ja siihen liittyvistä toiveista/tarpeista. Vuoropuhelu vahvistaa esihenkilöiden kuvaa alaikäisten päihdetyön kokonaisuudesta ja varmistaa, että kehittäminen etenee organisaation tarpeiden edellyttämään suuntaan.
- Viimeistelty malli viedään vastuualuejohtajan hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen malliin liittyviä käytäntöjä ja toimintaohjeita viedään käytäntöön tallentamalla ne työntekijöiden saataville sekä tapaamalla työntekijöitä työryhmien tapaamisissa.
- Toimintamallin käyttöä seurataan toimenpidekoodien käytön ja henkilöstölle suunnatun kyselyn avulla.
Kohderyhmänä ovat satunnaisesti tai toistuvasti päihteitä käyttävät alaikäiset ja heidän perheensä sekä heitä perhekeskusten palveluissa kohtaavat sote-ammattilaiset.
Alaikäisten päihdetyön osalta on ajankohtaisesti menossa paljon kehittämistä, minkä vuoksi alkuvaiheessa oli olennaista tutustua meneillään olevaan työhön ja jo kokeiltuihin käytäntöihin. Kehittämisen taustalla vaikutti osaltaan kullakin alueella perinteisesti olleet palvelut ja toisaalta nuorten mielenterveys- ja päihdetyöhön käytössä olevat resurssit. Osalla alueista on perinteisesti ollut nuorisoasema-toimintaa, johon päihteitä käyttävät alaikäiset ovat hakeutuneet tai ohjautuneet. Toisilla alueilla oli rakennettu päihdesairaanhoitajamallia nuorten mielenterveyspalveluiden yhteyteen. Toimintamallin kehittämisen rinnalla on samanaikaisesti seurattu valtakunnallista kehittämistyötä tämän aihealueen parissa.
Satakunnassa ei lähtötilanteessa ollut nuorisoasematoimintaa. Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa on Etelätuulessa (Rauma, Eurajoki) ja Lounatuulessa (Pori, Ulvila, Merikarvia) keskitetty työryhmä ja muiden perhekeskusten alueella yksittäisiä psykiatrisia sairaanhoitajia, joille on jaettu oma vastuukunta/kunnat. Päihdesairaanhoitajamalli ei ole suoraan näihin käytäntöihin istutettavissa. Mahdollisuutta lisäresursointiin ei hyvinvointialueen vaikean taloustilanteen vuoksi ole.
Päihteitä käyttävien alaikäisten palvelujen kohdalla pidetään tärkeänä lapsen/nuoren tilanteen kokonaisvaltaista huomioimista ja mahdollisten muiden haasteiden, esim. perheristiriitojen tai mielenterveysoireiden, samanaikaista hoitamista. Päihteiden käytön arviointi nousi kehittämistä valmistelleessa työryhmässä keskeisesti esiin, koska se luo pohjan sekä hoidon että palveluiden suunnittelulle. Satunnaisesti tai toistuvasti päihteitä käyttävän alaikäisen tunnistaminen on vaikeaa ja toisaalta heitä kohdataan kaikissa alaikäisten palveluissa. Perhekeskuksen palveluissa päihteiden käytöstä kysytään esim. tiettyjen terveystarkastusten yhteydessä, palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen alkukartoituksessa. Puheeksi ottamista ja sen jälkeistä tilannearviota tehdään siis monessa eri palvelussa. Tässä toimintamallissa toimintakäytäntöjä on lähdetty rakentamaan tältä pohjalta eteenpäin.
Miepä-työntekijöiden työpaja tammikuu 2025
Työpajaan osallistuivat kaikki Satakunnan alueen lasten ja nuorten miepä-palveluiden työntekijät. Kävimme läpi case-pohjaisesti päihteiden käytön arviointiin ja interventioihin liittyviä asioita. Työntekijät kokivat monet menetelmät omassa työssään käyttökelpoisiksi, mutta nostivat esiin, että kohtaavat päihteitä käyttäviä alaikäisiä harvoin, jolloin nämä helposti unohtuvat. Syntyi ajatus päihdetyökalupakista, johon kaavakkeita ja menetelmiä olisi koottu sellaisella alustalle, mihin kaikki helposti pääsevät. Näin käytännön tilanteessa tieto löytyisi helposti yhdestä paikasta.
Perhekeskusten työpajat maaliskuu 2025
Työpajoihin osallistuivat edustajat opiskeluhuollon eri palveluista, lapsiperheiden sosiaalipalveluista sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista. Alla on kuvattu pajoissa käsiteltyjen teemojen kohdalla esiin nousseita asioita ja huomioita.
Varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen
- Terveystarkastukset, palvelutarpeenarvio, miepä-palveluiden alkukartoitus
- Kun selvitellään poissaoloja tai muuta huolta lapsen/nuoren tilanteeseen liittyen
- Kun keskustellaan vapaa-ajasta ja kaveriasioista
- Suora kysyminen, avoin keskustelu, luottamuksen ilmapiirin rakentaminen
- Puheeksi ottaminen perheen kanssa
Päihteiden käytön arviointi
- Kyselyt: ADSUME, AUDIT, DUDIT, CAST, Fagerström ja THL:n esitietolomakkeet
- Nuorten navigaattori
- Psyykkisen voinnin arviointi ja mielenterveysseulat
- Palvelutarpeenarvio
- Haastattelu
- Kaveripiirin kartoittaminen
- Havainnointi: tuoksu, olemus, käytös, puhe
- Laboratoriokokeet
- Toistuvat lastensuojeluilmoitukset päihteiden käytöstä
- Moniammatillinen arviointi yhdessä terveydenhuollon/sosiaalihuollon työntekijän kanssa
Työskentely lapsen/nuoren ja perheen kanssa
- Mini-interventio, psykoedukaatio
- Seuranta/jatkokäynnit
- Voimavarakeskeisyys
- Kiinnostus nuoren tilannetta kohtaan
- Tasapainoilu luottamuksen ja asioista kertomisen välillä
- Yhteisistä pelisääntöistä sopiminen esimerkiksi lastenseuojelun ilmoitusvelvollisuudesta ja kirjaamiskäytännöistä kertominen ennakkoon
- Vanhempien tapaaminen yhdessä nuoren kanssa tai erikseen
- Systeeminen työote
- Vanhemmuuden tukeminen
- Perheen päihdeasenteista keskustelu
- Konsultaatio: lääkäri, alaikäisten päihdetiimi
- Terveydenhoitajan ja kuraattorin yhteistyö
- Verkoston selvittäminen ja verkostoyhteistyö
Monialainen yhteistyö
- Kun nuorella monialainen tuen tarve
- Koulun MAR-palaverit tarpeen mukaan
- Yhteistyötahoja: kouluyhteistyö; yhteistyö kuraattorin, psyykkarin, lääkärin tai päihdehoitajan kanssa; lääkärin konsultaatio, Alaikäisten päihdetiimi, lastensuojelu/sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, lastensuojelulaitokset, nuorisopsykiatria (jos hoitokontakti siellä), Ankkuri-tiimin konsultaatio päihdeilmiöistä
- Työparityöskentely
- Ajantasaisen tiedon välittäminen kaikille osapuolille
Ohjaaminen
- Jos huoli jatkuu tai pahenee tai omat palvelut eivät riitä
- Alaikäisten päihdetiimiin, lastensuojeluun
- Vaatii palveluverkko-osaamista
- Saattaen vaihtaen -periaatteella
Päihdetyökalupakki tarjoaa päihteiden käytön puheeksi ottamisen, arvioinnin ja puuttumisen välineet helposti työntekijöiden saataville. Työkalupakkia voidaan edelleen täydentää.
- Ohjeet päihteiden käyttöön puuttumiseen koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon
- ohje nikotiinituotteiden käyttöön/käyttöepäilyyn puuttumiseen
- ohje alkoholin käyttöön/käyttöepäilyyn puuttumiseen
- ohje huumeiden käyttöön puuttumiseen
- Arviointityökalut
- ADSUME
- AUDIT
- CAST
- DUDIT
- SDS
- Päihdeanamneesi-pohja
- Tuki ja hoito
- Mini-interventio-ohje
- Nelikenttä-harjoitus motivaation vahvistamiseksi
- Päihdepäiväkirja
- Kannabis-intervention työkirja, Kannabis-faktapaperi ja muutossuunnitelmalomake (EHYT ry)
- Riskitilanteiden hallinta (Päihdelinkki)
- Retkahdusten turvasuunnitelma (Päihdelinkki)
Päihdetyökalupakki alaikäisten päihdetyöhön
- Työkalupakin sisältöjen kokoaminen 2-5/2025
- Sisältöjen hyväksyminen ja vieminen Lasten, nuorten ja perheiden toimialueen yhteiselle alustalle 6/2025
- Koulutukset työkalupakin sisältöjen hyödyntämiseen 8/2025 ja 9/2025
- Tallenteet Alaikäisen päihteiden käytön arviointi ja Työkalupakki alaikäisten päihdetyöhön koulutuksista syksy 2025