Perheintensiivityö, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Perheintensiivityössä työskennellään moniammatillisena tiiminä lastensuojelun avohuollon tukena. Toiminta tarjoaa moniammatillista ja intensiivistä tukea perheelle tarpeiden mukaisesti. Työskentely tapahtuu pääasiassa perheen kotona.
Perheintensiivityö nivoutuu lastensuojelun avohuollon toimintaan. Toimintamalli ei ole erillinen lisäpalvelu, vaan toimintatapa jo olemassa olevassa palvelussa. Lastensuojelulaki määrittää laajasti lastensuojelun toimintaa. Suomen perustuslaki, Euroopan ihmisoikeussopimus sekä YK:n lapsenoikeuksien yleissopimus velvoittavat lasten etujen priorisoinnin viranomaistoiminnassa.
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi eri asiakasryhmiin, erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Ahdistuneisuuden ja erilaiset mielenterveysongelmat ovat olleet kasvussa, ja tämä on saanut aikaan tarpeen entistä laajemmille ja monipuolisemmille palveluille. Palveluketjujen ja yhteistyön haasteet ammattilaisten välillä sekä palveluihin ohjauksen hankaluudet voivat johtaa siihen, että nuoret ja heidän perheensä jäävät ilman tarvitsemaansa apua. Palvelujen sujuva saavutettavuus on tärkeä tekijä kehitettäessä lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan monialaista yhteistyötä eri sektoreiden välillä, kuten koulun, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä nuorisotyön kesken. Lisäksi palveluiden näkyvyyden ja saavutettavuuden parantamiseen on syytä panostaa, jotta asiakkaat rohkaistuvat hakemaan apua matalalla kynnyksellä. Kehittämällä palveluprosesseja ja lisäämällä resursseja erityisesti aikaiseen vaiheeseen voidaan parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämänlaatua.
Lastensuojelun avohuollon kevyemmät tukitoimet ovat lähtökohtaisesti ensimmäisiä keinoja lapsiperheiden tukemiseksi ennen huostaanottoa tai sijoitusta. Lastensuojelun avohuollon perhekuntoutusta joudutaan tarjoamaan perheille toisinaan myös perheen oman kotipaikan ulkopuolella, mikä on perheiden kannalta haastavaa. Lisäksi ostopalveluna tuotettu perhetyö on kustannuksiltaan kallista. Haavoittuvassa asemassa olevien perheiden tukemisessa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja hoitoa. Satakunnan hyvinvointialueen strategian mukaisesti palveluja ja toimintamalleja uudistetaan vastuullisesti ja tieto, tutkimus ja käytännön kokeilut ohjaavat kohti vaikuttavia toimintamalleja.
Lastensuojelun avohuollon kanssa on järjestetty tarvelähtöistä suunnittelua ennen toiminnan aloitusta sekä työpajoissa pohdittu toimintamallin tarvetta, tavoitetta ja lähtökohtia. Perheintensiivityön tueksi on muodostettu ohjausryhmä, jossa työskentelyä kehitetään ja vaikuttavuutta pohditaan laajemmin niin ammattilaisten, esihenkilöiden kuin johdon kanssa. Perheintensiivityössä sote-ammattilaiset työskentelevät vahvasti lastensuojelun avohuollon työntekijöiden rinnalla ja saavat käytäntöön tarvittavaa tukea muilta ammattilaisilta.
Kotiin annettavan perhekohtaisen tuen tarve on kasvanut ja lastensuojeluilmoitusten määrä noussut. Lastensuojelun avohuolto tarvitsee tehokkaampaa ja perheen tarpeet hyvin huomioivaa palvelua työnsä tueksi. Moniammatillisessa yhteistyössä ammattilaiset jalkautuvat perheiden koteihin, tarjoten oikea-aikaista tukea sekä ehkäisten ongelmien pahenemista. Toimintamalli voi vähentää tarvetta raskaammille palveluille ja samalla parantaa perheiden hyvinvointia.
Perheintensiivityö sisältää moniammatillista työparityöskentelyä, jossa sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattilaisten tekemä yhteistyö mahdollistaa kattavan tuen perheen eri tarpeisiin. Pilottivaiheen aikana tärkeää on, että ammattilaiset työskentelevät yhdessä perheen kanssa, kuuntelevat heidän näkemyksiään ja tarpeitaan sekä tukevat heidän omia voimavarojaan. Lähestymistapa auttaa perheitä selviytymään haastavista tilanteista sekä edistää lasten hyvinvointia. Lisäksi työskentelyssä oleellista on arvioida ja kehittää palvelun vaikuttavuutta ja toimivuutta pilottivaiheen aikana, jotta voidaan varmistaa sen kestävyys ja mahdollisuus laajentaa toimintaa tulevaisuudessa.
Perheintensiivityön tavoitteena on aikaansaada muutos perheen haasteissa niin, että lastensuojelun tukitoimet kevenevät, asiakkuus päättyy tai estetään lapsen mahdollinen kodinulkopuolinen sijoitus. Työskentelyn vaikuttavuutta mitataan asiakasperheiltä kerätyllä palautteella, millaisia haasteita perheissä on ja mitkä ovat perheen asiakassuhteen jälkeiset tukimuodot tai - toimet. Myös työhön käytettävää aikaa seurataan kuukausitasolla.
Perheintensiivityössä perheeseen toteutetaan perhearviointi. Perhearviointimenetelmän avulla vahvistetetaan asiakaslähtöistä ja tehokasta työskentelytapaa. Arvioinnin kautta saadaan kokonaisvaltaisesti tietoa asiakasperheen tilanteesta sekä tuen tarpeesta. Tukemalla vanhempien vuorovaikutus- ja mentalisaatiotaitoja vahvistetaan lapsen normaalia kasvua ja kehitystä tukevia tekijöitä. Perhearviointi toteutetaan heti työskentelyn aluksi ja perheen motivaatio työskentelyyn on merkittävässä roolissa.
Satakunnassa lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa on noin 1200 lasta. Vuosina 2023 ja 2024 lastensuojelun avohuollon asiakkaiden osuus Satakunnassa oli noin 1% koko Suomen määrää korkeampi, ollen 2023 4,8 % ja 2024 4,3% vastaavan ikäisestä väestöstä (0–17 –vuotiaat). Kiireellisesti sijoitettujen 0-17- vuotiaiden määrä on ollut lievässä nousussa viime vuosina niin valtakunnallisesti kuin Satakunnassakin. Jotta raskaampien palveluiden tarve vähenisi, Satakunnassa on koettu tarvetta kehittää vakioitu, kustannustehokas ja vaikuttava toimintamalli nykyisten palveluiden väliin.
Perheintensiivityöhön asiakkaat ohjautuvat lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijöiden kautta. Työskentelylle asetetaan selkeät tavoitteet yhdessä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Asiakkaat ovat pääasiassa lapsiperheitä, joilla on taustalla lyhytaikainen lastensuojelun asiakkuus. Tällöin motivaatio muutokseen ja intensiiviseen työskentelyyn on parhaimmillaan. Haasteina perheissä voivat olla erilaiset vanhemmuuden haasteet, kuten vanhemmuuden riittämättömyys, lasten koulua käymättömyys, väkivalta ja erilaiset traumat. Haasteiden taustalla saattaa olla usein myös ylisukupolvisuutta ja mielenterveyshaasteita. Lisäksi aiemmissa palvelupoluissa juurisyy on voinut jäädä huomiotta. Tukemalla vanhempien taitoja vahvistetaan lasta suojaavia tekijöitä.
Työpajoissa ammattilaisten kanssa on pohdittu ennen toimintamallin käyttöönottoa asiakasryhmää ja - suhdetta. Lisäksi käytännön toteutusta ja tarvittavia yhteistyökumppaneita on käyty läpi. Yhteistyötahojen mm. mielenterveyspalveluiden kanssa, on pidetty kokouksia verkostojen vahvistamiseksi. Toiminnan vaikuttavuus ja toimintamallista saatava hyöty asiakasperheisiin ovat olleet keskeiset tekijät taustalla.
Intensiivisen työskentelyn tukemiseksi asiakasryhmä sekä toimintamallin raamit on vahvistettu toiminnan alkuvaiheessa. Ensimmäisten asiakasperheiden myötä vahvistui myös käsitys siitä, että perhearviointimenetelmä tukisi työskentelyn lähtökohtia.
Työskentely suuntautuu kotiin ja lapsien arkeen (päiväkoti, koulu jne.). Tärkeimpänä perustana työlle on sen intensiivisyys ja tiiviys. Tapaamiset ovat aluksi 3-4 viikossa ja tilannetta arvioidaan tarpeen mukaan työskentelyn edetessä. Perheen sitoutuminen tapaamisiin on tärkeässä roolissa. Työskentelyssä luodaan luottamussuhde koko perheeseen ja huomioidaan perheenjäsenet niin yksilöllisesti kuin perhe kokonaisvaltaisestikin.
Perheintensiivityön tavoitteena on aikaansaada muutos perheen haasteissa niin, että lastensuojelun tukitoimet kevenevät, asiakkuus päättyy tai estetään lapsen mahdollinen kodinulkopuolinen sijoitus. Työskentely on osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia ja se on tavoitteellista muutostyötä, jossa asetetaan perheen yksilölliset tavoitteet yhdessä asiakasperheen kanssa. Perheen kanssa sovitaan perhe- ja yksilökohtaisia tapaamisia. Keskustelujen lisäksi perheiden kanssa tehdään tarpeen mukaisesti konkreettisia asioita, kuten uusien toimintatapojen käyttöönottoa, mallintamista ja arkirytmin sekä sääntöjen muodostamista. Toimintamallin keskeisiä menetelmiä ja työotteita ovat mm. dialogisuus, perheen vuorovaikutustaitojen tukeminen, voimavaralähtöisyys ja ratkaisukeskeisyys, traumainformoitu ja systeeminen työote sekä mentalisaatiokyvyn arviointi.
Työskentely perheissä on koettu vaikuttavaksi. Suurin osa palveluun ohjautuneista huoltajista on kokenut hyötyä olleen paljon tai jonkin verran. Suurin osa on myös kokenut keskustelujen aiheet heille tärkeiksi. Myös tapaamisten määrä on koettu sopivaksi. Lasten palautteissa myös keskustelut ja käyntien hyödyt arjessa ovat tulleet esiin suuressa osassa vastauksista. Lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ovat kokeneet työskentelyn tuovan heille paljon lisätietoja perheistä, kirjaukset ovat kattavia ja työ on vastannut perheiden tarpeita. Lisäksi mm. vuorovaikutuksen paraneminen, lasten näkyväksi tekeminen huoltajille sekä vanhempien voimaantuminen ovat olleet merkittäviä muutoksia. Toisaalta pilotin päiväaikaisen työskentelyn oheen sosiaalityöntekijät ovat toivoneet ilta- ja viikonlopputyön mahdollisuutta.