Paremman arjen askeleet -matalan kynnyksen ryhmätoiminta työikäisille (RRP, P4, I2)

Paremman arjen askeleet -matalan kynnyksen ryhmätoiminta työikäisille (RRP, P4, I2)

Paremman arjen askeleet -ryhmä on työikäisille suunnattu matalan kynnyksen toiminta, joka sisältää 9 + 2 tapaamista. Ryhmässä käsitellään kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoja ammattilaisten ohjaamana ja ryhmän tuella. 

Toimintaympäristö

Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian toimeenpanossa luvataan organisaation lisäävän terveysneuvontaa ja elintapaohjausta sekä vaikuttavaa hyvinvointiyhteistyötä yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa.  Matalan kynnyksen ryhmätoimintamalli tukee organisaation strategista kärkiteemaa " Yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut" ja vahvistaa paitsi ennaltaehkäiseviä toimintamallia ja sote-integraatiota, mutta myös monialaisen hyvinvointiyhteistyön lisäämistä alueen eri toimijoiden kesken.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pirkanmaalla oli aiemmin käytössä Arkeen voimaa –ryhmätoimintamalli. Mallin lisenssi päättyi 31.12.2024 ja Pirkanmaan hyvinvointialueen sote-johtoryhmältä tuli toimeksianto kehittää oma matalan kynnyksen ryhmätoiminnan malli. Ryhmätoimintaa suunniteltiin poikkihallinnollisessa suunnitteluryhmässä, jossa oli mukana kehittäjiä jokaiselta palvelulinjalta. Suunnittelun taustalla vaikuttivat olemassa olevien eri palvelulinjojen tarjoamien ryhmätoimintojen tilannekatsaus, paine ostopalveluiden vähentämiseen ja tavoite saada skaalautuva ryhmätoimintamalli, jota voitaisiin tarjota myös kohdennetusti eri kohderyhmille.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Elintapaohjausta tulee tarjota erilaisin menetelmin, koska ihmiset hyötyvät hyvin erilaisista palveluista. Asiakkaan näkökulmasta tarvitaan elintapamuutoksien tueksi myös ryhmätoimintaa, johon voi ohjautua matalalla kynnyksellä, maksuttomasti ja ilman lähetettä tai tiettyä diagnoosia.  Tutkitusti tukea mahdollisten elintapamuutosten ja oman hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan myös säännöllisesti ja pitkäkestoisesti. 

Ammattilaiset toivovat yksilöohjauksen rinnalle tai sitä korvaamaan ryhmätoimintaa, jossa samalla ohjauksella tavoitetaan useampi asiakas, voidaan edetä tavoitteellisesti ja myös ryhmän tukea hyödyntäen. Parhaimmillaan  yksilöohjauksen ja raskaampien palveluiden tarve vähenee.

Pirkanmaan hyvinvointialueen organisaation näkökulmasta on tärkeää, että se tarjoaa asiakkaalle yhdenvertaista ja myös kustannusvaikuttavaa elintapaohjauksen palvelua.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Ryhmätoimintaa suunniteltiin aluksi poikkihallinnollisessa suunnitteluryhmässä, johon oli nimetty kehittäjiä jokaiselta palvelulinjalta.  

Tilannekuvan ja tarvemäärittelyn jälkeen keskeiset vastuutahot ryhmätoiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa olivat

  •  Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimi
    • elintapaohjauksen suunnittelija (ryhmätoimintamallin suunnittelu, pilottiryhmien ohjaajien perehdytys ja ohjeet, käytännön järjestelyitä)
    • elintapaohjauksen suunnittelupäällikkö (pilottiryhmien ohjaajien rekrytointi palvelulinjoilta, pilottiryhmän käytännön järjestelyitä)
  • Avopalvelulinja /Asumisen ja osallisuuden sosiaalipalvelut -vastuualueen Osallisuutta tukevat palvelut- vastuuyksiköstä
    • kolme sosiaaliohjaajaa (yksi mukana ryhmätoimintamallin suunnittelussa, kaksi pilottiryhmien sisällön suunnittelussa ja  ohjaamisessa)
  • Avopalvelulinja/ Vastaanottopalveluiden vastuualue
    • kaksi terveydenhoitajaa (pilottiryhmien sisällön suunnittelu ja ohjaaminen)
       

 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on parantaa osallistujien elämänlaatua, lisätä ymmärrystä ja innostusta pitää huolta omasta hyvinvoinnista sekä helpottaa muutosten tekemistä sujuvamman arjen saavuttamiseksi. Ryhmätoiminnan myötä tuetaan varhaisessa vaiheessa, mahdollisesti jo ennen suurempien haasteiden ja ongelmien syntymistä ja siten siirretään painopistettä ehkäisevään toimintaan. 

Muutoksen mittaaminen

Osallistujat täyttävät 3x10D-mittarin ryhmätoiminnan alkaessa, 9 viikon tapaamisten lopuksi sekä molemmilla seurantakäynneillä. 

Palautelomake osallistujille ja ohjaajille.

Toteutussuunnitelma

Ryhmätoimintaa pilotoidaan kahdessa paikassa Tampereella syksyllä 2025.

Ohjaajille tuotetaan materiaalia ohjauksen tueksi.

Pilotoinnin perusteella arvioidaan toimintamallin käyttöönottoa.

 

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ryhmätoiminta on kohdennettu Pirkanmaan hyvinvointialueen (18v. täyttäneille) asukkaille ja ryhmiin voi osallistua kuntarajoista riippumatta. Kohderyhmänä on työikäiset aikuiset, joille ei muuten ole tarjolla matalan kynnyksen ryhmätoimintaa esim. Pirkanmaan lähitori-konseptin kautta. Ryhmä soveltuu erityisesti heille, jotka kokevat haasteita esim. työ- ja toimintakyvyssä, arjen hallinnassa tai jaksamisessa​.

Ratkaisun perusidea

Toiminnan viitekehyksenä on tavoitteellinen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja itsehoidon sekä itsestä huolehtimisen tukeminen ammattilaisten ja vertaisten tukea hyödyntäen. Ryhmän tarkoituksena on edistää ja tukea hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, tukemalla terveellisiä elintapoja, vahvistaen sosiaalista toimintakykyä, arjen sujuvuutta ja osallisuutta. Tavoitteena on parantaa osallistujien elämänlaatua, lisätä ymmärrystä ja innostusta pitää huolta omasta hyvinvoinnista sekä helpottaa muutosten tekemistä sujuvamman arjen saavuttamiseksi. 

Suljettu ryhmä kokoontuu 9 kertaa viikoin välein ja lisäksi on kaksi seurantakäyntiä 3 kk:n ja 6 kk:n kuluttua ryhmätapaamisten loppumisesta. Asiakkaalle ryhmätoiminnan tarjoama tukipolku on siten olemassa 9 kk:n ajan.

Ryhmän koko on 8-15 henkilöä.  Ryhmää ohjaa työpari, joista toisella on sosiaalialan ja toisella terveydenhuollon koulutustausta. 

Paremman Arjen Askeleet -ryhmätoiminta on suunnattu työikäisille (18–65-vuotias) pirkanmaalaisille asuinkunnista riippumatta. Ikäraja ei ole ehdoton, mutta lähtökohtaisesti tarkoituksena on tavoittaa toimintaan työikäisiä. Lähiryhmillä on määritelty kokoontumispaikka, mutta ryhmään voi osallistua mistä tahansa Pirkanmaalta. Matkakulut ovat osallistujan itse maksettavia. 

Ryhmätapaamisille on määritelty otsikot, mutta tapaamiset etenevät ryhmän ehdoilla. Tarkoituksena on, että teemasta keskustellaan ryhmän kesken, ja vältetään ohjaajien ylhäältäpäin tulevaa tiedonkaatamista. Eri sisältöteemojen ajankohtia voi myös vaihdella ja teemaksi voi nousta myös jokin listan ulkopuolelta. Johtoajatuksena on hyvä pitää kokonaisvaltaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lähestymistapaa. Aloitus- ja lopetuskertojen sisältö on syytä pitää suunnitellun mukaisena. Oheinen listaus on esimerkki ja suuntaa antava:

  1. Tutustuminen, oma tavoite ja motivaatio, alkumittaus
  2. Mielen hyvinvointi; jaksaminen ja voimavarat
  3. Ravitsemus ja ruokailutottumukset
  4. Liikkuminen ja kuntoilu
  5. Lepo ja uni
  6. Sosiaaliset suhteet, vuorovaikutustaidot
  7. Suun terveys
  8. Harrastukset, taide ja kulttuuri
  9. Rutiinien rakentaminen, oma suunnitelma, jota lähtee toteuttamaan

3kk:n seurantakäynnillä: Tavoitteiden väliarviointi, muokkaus tarpeen mukaan

6 kk:n seurantakäynnillä: Tavoitteiden loppuarviointi, palaute

Ryhmänohjaajille on työn tueksi koottu ohjaajan opas, joka sisältää oleelliset asiat ryhmätoiminnan käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Pilottiryhmien kohdalla vaikuttavuuden seurannassa on hyödynnetty 3X10D®-elämäntilannemittaria. Osallistujia on pyydetty täyttämään mittari ryhmätoiminnan ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla sekä myös 3 ja 6 kk:n seurantakerroilla

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ryhmätoiminnan kehittäminen vaatii sekä ohjaajien työpanosta että koordinointiresurssia. Työparien 10 % työpanos on niukka ja etenkin aloitusvaiheessa ja kokemattomampien ohjaajien kohdalla  20 % olisi realistisempi. Ryhmätoiminnan koordinointiin on oltava resurssia. Ryhmätoiminnan skaalaaminen kohdennettavaksi eri kohderyhmille ja laajentaminen hyvinvointialuelaajuiseksi vaatisi useamman toimialan ja vastuuyksikön työpanosta ja sitoutumista kehittämiseen. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin perusrunko on rakennettu skaalattavaksi eri kohderyhmille ja myös erilaisin toteutusmuodoin esim. suljettu tai avoin ryhmä, etä- tai lähitoteutus. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ryhmätoiminnan 9 viikon tapaamisista sekä osallistujilta että ohjaajilta saatu palaute oli positiivista. Myös 3X10D- vaikuttavuusmittarin perusteella ryhmäläiset raportoivat enemmän positiivisia kuin neutraaleita tilannekuvia tai negatiivisia muutoksia. Seurantatapaamiset ovat tulossa tammikuussa ja huhtikuussa 2026. 

Ryhmät saatiin käynnistymään minimiosallistujilla ja koska koko prosessi ei vielä ole käyty loppuun, ryhmätoiminnan pilotointia jatketaan vielä vuonna 2026 ja tällöin pilotoidaan myös etänä toteutettu ryhmä. Toimintaan on saatu kahden työparin työpanos vuodelle 2026. Tämän jälkeen tehdään lopullinen päätös ryhmätoimintamallin käyttöönotosta.