| Innokylä

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueuudistus on keskeisin rakenteellinen muutos, joka on vaikuttanut palvelujen järjestämiseen, integraatioon ja toimintakulttuureihin. Tämä siirtymä on luonut tarpeen yhtenäistää toimintatapoja ja kehittää yhteistä asiakaslähtöistä palvelujärjestelmää – mihin systeeminen työote ja sitä tukeva palautetietoinen työskentely (FIT) vastaavat hyvin. Yhdenvertaisten palvelujen toteuttamista kuitenkin haastaa Länsi-Uudenmaan maantieteelliset eroavaisuudet, sillä alueella on sekä nopeasti kasvavia kaupunkikeskuksia että harvemmin asutettuja seutuja. Systeeminen työskentely ja FIT voivat luoda yhtenäisen työtavan koko alueelle näistä eroista huolimatta.

Poliittinen painopiste on jo pidempään kohdistunut ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja peruspalvelujen vahvistamiseen, mikä on näkynyt myös kansallisissa ohjelmissa (Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelma). Lainsäädännöllisesti valmistelussa olevat sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain uudistukset tukevat monialaisen yhteistyön, asiakasosallisuuden ja oikea-aikaisen tuen vahvistamista. FIT sopii näihin tavoitteisiin, koska sen ydintä ovat asiakasosallisuus ja palvelun vaikuttavuuden ja laadun varmistaminen.

Palvelujen toteuttamista, kehittämistä ja uudistamista haastavat kuitenkin hyvinvointialueiden taloudellisen toimintaympäristön haasteet ja talouden sopeutustarpeet heijastuvat palvelutuotantoon. Tämä luo tarpeen vaikuttavalle, monialaiselle ja asiakaslähtöiselle työlle, jossa resursseja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Alkutilanne: Projektissa jatketaan Tulevaisuuden Sote-keskus -hankkeen aikana Länsi-Uudellamaalla käyttöön otettua systeemisen työotteen juurruttamista. Palautetietoisen työskentelyn (FIT) tavoitteena on vahvistaa systeemiseen työotteeseen kuuluvaa asiakasosallisuutta ja dialogisuutta, ja sitä kautta saada aikaan laadukasta vaikuttavaa palvelua

Palautetietoinen työskentely vastaa seuraaviin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategioihin:

Länsi-Uudenmaan asiakaskokemus on hyvinvointialueiden paras
Pidämme toiminnan kustannukset korkeintaan nykytasolla
Turvaamme kaksikieliset palvelut alueellamme
Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen tavoite: Työntekijä tuntee lapsen ja perheen tilanteen, vahvistaa heidän osallisuuttaan ja pystyy vaikuttamaan systeemisellä ja palautetietoisella työskentelyllä yhdessä lapsen, hänen perheensä ja muun verkoston kanssa tilanteeseen siten, että raskaampien palvelujen tarvetta ei synny tai se vähenee

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on asiakastyön laadun, asiakaskokemuksen ja asiakasosallisuuden lisääminen. Pitkällä tähtäimellä voidaan tuottaa palveluja suuremmalle asiakaskunnalle pienemmillä resursseilla ja samalla tehdä näkyväksi työn vaikuttavuus ja laatu. Kun asiakas ei ole vain toimenpiteiden kohde, vaan vahvasti osallinen omassa prosessissaan, hän sitoutuu työskentelyyn paremmin. Tämä vähentää hoito/asiakasprosessien keskeytyksiä ja peruuttamattomia poisjääntejä.

Jatkuvalla reaaliaikaisella asiakastyön seurannalla on tavoitteena varmistaa asiakkaalle sopiva työskentely, jolloin asiakas saa oikeanlaista apua oikeaan aikaan, jolloin nykyisellään suuri raskaiden palvelujen tarve vähenee.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa ja läheisverkostonsa sekä lasta odottavat perheet Espoon perheneuvoloissa, perhesosiaalityössä ja lastensuojelun avohuollossa ja perhekuntoutuksessa. Pilottiyksiköt on valittu sellaisista toiminnoista, joissa toteutuu pidempikestoinen psykososiaalinen asiakasprosessi.

Menetelmä itsessään on vahvasti asiakasta osallistava, ja asiakkaat ovat suhtautuneet siihen positiivisesti.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hankkeessa on hyödynnetty Helsingin kaupungin kokemuksia FIT:n käyttöönotossa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/palautetietoinen-tyoskentely-fit-helsingin-kaupungin-sosiaali-ja-terveyspalveluissa sekä Itlan implementointiopasta https://itla.fi/implementointiopas/

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Palautetietoinen työskentely FIT (Feedback Informed Treatment) on näyttöön perustuva asiakaslähtöinen lähestymistapa sosiaali- ja terveysalan asiakastyön reaaliaikaiseen arviointiin sekä laadun kehittämiseen. Scott Miller on alun perin kehittänyt työotteen terapiatyöhön, mutta sen soveltamista on laajennettu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

FIT:ssä käytetään kahta mittaria: käynnin alussa asiakas täyttää ORS-mittarin (Outcome Rating Scale), jonka avulla seurataan asiakkaan kokeman hyvinvoinnin edistymistä. Käynnin lopussa asiakas täyttää SRS-mittarin (Session Rating Scale), jonka avulla seurataan asiakkaan ja työntekijän yhteistyösuhdetta. Palautteen keräämisessä ja analysoinnissa käytetään Open FIT-sovellusta. Saadun palautteen mukaan työskentelyä muokataan siten, että asiakas kokee hyötyvänsä siitä enemmän. Näin kunkin asiakkaan yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduksi työskentelyssä.

Mittareilla saadun datan avulla voidaan kiinnittää huomiota vaikuttavuuden kannalta tärkeään seikkaan: työskentelysuhteeseen ja sen toimivuuteen. Tuloksia voidaan hyödyntää yksilöllisissä asiakasprosesseissa, työntekijän oman kehittymisen tukena ja työn kehittämisessä koko organisaatiossa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

FIT:n käyttöönotto tarvitsee koordinaattorin menetelmän kokonaishallinnointiin ja tukirakenteen luomiseen sekä ylläpitämiseen. Käyttöönotto on isossa organisaatiossa pitkä ja monivaiheinen prosessi, joka vaatii menetelmäkoordinaattorin lisäksi vahvaa johdon ja lähiesimiesten tukea, henkilöstön koulutusta ja osaamisen kehittämisen tukea.

FIT:n käyttö aloitetaan muutaman kymmenen hengen pilottiryhmällä ja sitä laajennetaan asteittain. Henkilöstö koulutetaan yhden päivän peruskoulutuksella sekä kaksi tuntia kestävällä OpenFIT-sovelluksen koulutuksella. Käyttöönoton etenemistä seuraa lähiesimiehistä, palveluyksikköpäälliköistä ja kouluttajista koostuva muutoksenohjausryhmä, joka myös linjaa käyttöön liittyviä kysymyksiä. Käytön tueksi yksiköistä voidaan valita mentoreita, jotka organisoivat menetelmän käyttöä tukevat kuukausittaiset FIT-klinikat. Uuden toimintamallin omaksuminen vie aikaa, ja tämä on hyvä huomioida käyttöönottovaiheen suoritetavoitteissa. OpenFIT-sovelluksen käyttö vaatii pääkäyttäjät tunnusten hallintaan ja tilastojen tuottamiseen sekä käyttäjien tekniseen tukemiseen. Kustannuksia aiheuttavat koulutus- ja kouluttajakoulutusmaksut sekä jatkuvana kustannuksena OpenFIT-lisenssit.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Palautetietoinen työskentely soveltuu lasten, nuorten ja perheiden palveluiden lisäksi lähes kaikkiin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluihin, joissa työskentely muodostaa useammasta tapaamiskerrasta muodostuvan prosessin. Toimintamallin toteutuminen vaatii johdon ja lähiesimiesten sitoutumista palautetietoiseen toimintaan ja palautetietoisen organisaation rakentamiseen sekä pysyvää koulutusrakennetta perehdytykseen ja täydennyskoulutukseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työntekijöille tehdyn kyselyn mukaan FIT tuo työhön hyötyjä erityisesti palautetietoisuuden, työn vaikuttavuuden seurannan ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Se tukee sekä asiakkaiden että työntekijöiden tarpeita tekemällä työskentelyn tavoitteet ja vaikutukset näkyviksi. Toisaalta FIT:n hyödyt toteutuvat parhaiten, kun tekniset ja käytännön haasteet saadaan ratkaistua, ja työkalua voidaan käyttää sujuvasti osana työn arkea.

Asiakkaille: FIT lisää asiakkaan osallisuutta ja mahdollisuutta tuoda esiin omia kokemuksiaan sekä auttaa asiakkaita hahmottamaan työskentelyn tavoitteita ja vaikutuksia.

Työntekijöille: FIT tukee työn arviointia ja kehittämistä konkreettisten mittareiden avulla. Se tuo työhön systemaattisuutta ja auttaa tunnistamaan asiakkaan tarpeita tarkemmin.

Yhteisvaikutukset: FIT parantaa vuorovaikutusta ja työn kohdentamista asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Se auttaa tekemään työskentelyn vaikutukset näkyviksi sekä asiakkaalle että työntekijälle, mikä lisää työn vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Palautetietoinen työskentely (Feedback informed treatment FIT), Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)

Palautetietoinen työskentely (Feedback informed treatment FIT), Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)