Osallisuusmuotoilun -toimintamalli
Osallisuusmuotoilun -toimintamalli
Osallisuusmuotoilu tuo palvelumuotoilun ja asukkaiden näkökulman yhteen. Se tarjoaa käytännön keinoja tehdä osallistumisesta helpompaa, saavutettavampaa ja merkityksellisempää sekä vahvistaa osallistavaa toimintakulttuuria.
Toimintamallin nimi
Osallisuusmuotoilu tuo palvelumuotoilun ja asukkaiden näkökulman yhteen. Se tarjoaa käytännön keinoja tehdä osallistumisesta helpompaa, saavutettavampaa ja merkityksellisempää sekä vahvistaa osallistavaa toimintakulttuuria.
Osallisuusmuotoilu on tapa tehdä osallisuudesta aitoa ja vaikuttavaa. Siinä palvelumuotoilun menetelmät – kuten ideointityökalut ja käyttäjäymmärrys – yhdistetään asukasnäkökulmaan. Käytännössä se tarkoittaa, että prosesseja ei rakenneta hallinnon näkökulmasta, vaan niin, että asukkaat voivat kokea ne ’omikseen’. Kun asukkaat otetaan mukaan jo alusta asti, syntyy ratkaisuja, jotka vastaavat oikeisiin tarpeisiin – ei oletuksiin.
Osallisuusmuotoilu sisältää menetelmiä ja työkaluja, mutta ennen kaikkea se on ajattelutapa ja toimintamalli.
Osallisuusmuotoilu on malli, jossa palvelumuotoilun menetelmät ja asukaskeskeinen näkökulma tuodaan osaksi osallisuustyötä ja osallisuuden väylien kehittämistä. Kuntalaisilla on kuntalain (410/2015 § 22) perusteella oikeus osallistua kunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Jotta mahdollisimman moni voisi tuoda esiin näkemyksiään kunnan, oman elinympäristön ja toimintojen kehittämiseen, on tärkeää huomioida asukasryhmien erilaisuus ja erilaiset elämäntilanteet.
Palvelumuotoilun hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä tuo asukkaan keskiöön ja vahvistaa osallisuutta, kun asukkaat pääsevät aidosti vaikuttamaan palveluiden kehittämiseen.
Osallisuusmuotoilu on tässä toimintamallissa osallisuuden väylien muotoilua ja muovaamista asukaslähtöiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osallisuusprosesseja rakennetaan asukaskeskiössä ja ottaen asukkaat mukaan prosessin suunnitteluun. Tavoitteena on muotoilla osallisuustoimintoja niin, että asukkaat kokevat ne “omikseen” ja haluavat osallistua ja vaikuttaa. Viestintä ja vuorovaikutus ovat keskeisessä roolissa osallisuuden mahdollistamisessa ja toteuttamisessa. Jos mahdollisuus osallistua yhteiseen tilaisuuteen, valmisteluprosessiin tai kehittämiseen ei ole tavoittanut haluttua kohderyhmää, ollaan jo lähtökohtaisesti epäonnistuttu. Tästä syystä viestinnän suunnittelulla ja toteuttamisella on keskeinen rooli osallisuuden toteutumisessa.
Yhdessä osallistuen -hankkeen aikana on pilotoitu erilaisia työpajoja, kumppanuuspöytiä ja kehittäjäryhmiä, joiden tavoitteena on ollut vahvistaa osallisuutta ja kokeilla erilaisia osallistavan kehittämisen muotoja todellisiin teemoihin pohjautuen. Osallistavat työpajat tarjoavat mahdollisuuden kuulla eri näkökulmia, lisätä yhteistä ymmärrystä ja vahvistaa osallisuutta. Hyvin suunnitellut työpajat luovat turvallisen ja tasa-arvoisen tilan, jossa jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi ja osallistua. Pilotoituihin työpajoihin on osallistunut laajasti eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia mikkeliläisiä.
Prosessissa on myös tutustuttu osallisuustyöhön ja benchmarkattu osallisuustyötä eri kunnissa kuten esimerkiksi Limingassa ja Tuusulassa.
Osallisuusmuotoilu ei ole yksittäinen projekti tai työpaja – se on ajattelutapa ja toimintakulttuuri.
Pienetkin kokeilut voivat muuttaa paljon: yksi hyvin suunniteltu osallistamisprosessi voi tuoda enemmän kuin kymmenen kiireessä järjestettyä tilaisuutta. ja huolellinen suunnittelu ja viestintä rohkaisee myös uusia ihmisiä osallistumaan. Malli on työkalu, joka tarjoaa keinoja rakentaa parempaa yhdessä. Sen arvo syntyy, kun sitä kokeillaan käytännössä - osallisuus ei ole velvoite vaan mahdollisuus, sillä meistä kaikista syntyy se yhteinen hyvä.
Osallisuusmuotoilun toimintamalli ei ole vain lista yksittäisiä menetelmiä, vaan kokonainen työkalupakki, jota voi hyödyntää eri vaiheissa. Sen voi ottaa käyttöön pieni askel kerrallaan.
Esimerkiksi:
Suunnittelun tueksi mallissa on esimerkiksi osallistamisen suunnittelupohja, jonka avulla voi miettiä tavoitteet, kohderyhmät ja toteutustavat jo ennen aloitusta. Lisäksi fasilitoijan muistilista tarjoaa käytännön vinkkejä onnistuneen tilaisuuden vetämiseen.
Kun ihmiset on saatettu saman pöydän ääreen työskentelemään yhteisen aiheen parissa, mallista löytyvät empatiakartat ja profiilikortit auttavat tuomaan esiin monenlaisia näkökulmia, ja minidialogit syventävät keskustelua.
Ja jos halutaan kokeilla jotain uutta ja innostavaa, mallissa on myös luovia menetelmiä: keskusteluja luonnossa, runoja ja räppejä, tai tulevaisuuteen katsova backcasting.
Mallista löytyvät menetelmät on testattu käytännössä erilaisten ryhmien kanssa. Malli ei siis perustu vain teorioihin, vaan kokemukseen siitä, mikä oikeasti toimii.
Toimintamalli tarjoaa työkaluja osallisuustyön tueksi eri ympäristöissä ja eri ryhmille.
Kansikuva
