Opetusvastaanotto 2.0, Pohjois-Savon hyvinvointialue (RRP4, INV1)
Opetusvastaanotto 2.0 on monialaisen koulutuksen ja vastaanottotoiminnan toimintamalli, joka integroi hoidon jatkuvuuden periaatteet osaksi tulevien sote-ammattilaisten työskentelyä työelämää mallintavassa ympäristössä osana palvelujärjestelmää.
Pohjois-Savon hyvinvointialue (PSHVA) vastaa yli 248 000 asukkaan hyvinvoinnista 19 kunnan alueella. Alueella työskentelee noin 12 800 ammattilaista.
Alueen vahvuutena on Suomen suurin ja monipuolisin yliopistotasoinen sosiaali- ja terveysalan koulutus, joka tuottaa osaajia palvelutuotantoon sekä tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimintaan. Tämä lisää merkittävästi alueen veto- ja pitovoimaa.
PSHVA tarjoaa käytännön oppimisympäristöjä ja harjoittelupaikkoja tiiviissä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden, Itä-Suomen yliopisto (UEF), Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky), kanssa.
Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) koulutussopimuksessa painotetaan:
- asiantuntijoiden riittävyyden varmistamista
- osaamistason nostamista
- yhtenäisiä harjoittelu- ja opetusjaksoja
- monialaista harjoittelua ja ohjaajien osaamisen kehittämistä
Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) toimii opetussairaalana, jossa lääketieteen ja sote-alan opiskelijat suorittavat kliinisiä opintoja ja harjoittelujaksoja. Opetuspoliklinikoita on useilla erikoisaloilla, kuten gynekologiassa, ihotaudeissa, sisätaudeissa, kirurgiassa, lastentaudeissa, neurologiassa ja psykiatriassa. Gastrokirurgian ja urologian osasto toimii monialaisena oppimisyksikkönä.
Harjoittelua järjestetään myös terveyskeskuksissa ja hoivakodeissa. Esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden yleislääketieteen terveyskeskusopetusjaksoja on toteutettu hajautetusti alueen terveyskeskuksissa.
PSHVA:lla toimii vuosittain noin 4 000–5 000 opiskelijaa, mukaan lukien sekä perus- että täydennyskoulutuksessa olevat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat.
Tarve monialaiselle perusterveydenhuollon opetusvastaanottotoiminnalle
Pohjois-Savossa on tarve kehittää monialainen oppimisympäristö, joka mallintaa aitoja työelämätilanteita perusterveydenhuollossa. Tavoitteena on tarjota lääketieteen, hoitotyön ja muiden sote-alojen opiskelijoille enemmän mahdollisuuksia oppia aidoissa potilastilanteissa sekä vahvistaa valmiuksia toimia monialaisessa työssä osana palkattomia harjoittelujaksoja.
Strateginen tausta ja palvelujärjestelmän uudistus
Hyvinvointialueen strategia ja tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma ohjaavat palvelujärjestelmän uudistamista. Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksen (5.2.2025) TKKI-toimenpideohjelmassa korostetaan opetusvastaanottotoiminnan laajentamista ja opetuksen integroimista palvelutuotantoon.
Kehittämisen painopisteet
- Monialaisen koulutuksen vahvistaminen: Opiskelijat eri aloilta (esim. sairaanhoito, fysioterapia, psykologia, sosiaalityö) oppivat yhdessä ja ymmärtävät toistensa rooleja.
- Koulutus- ja harjoittelupaikkojen lisääminen: Tarjotaan enemmän käytännön kokemuksia opiskelijoille.
- Perusterveydenhuollon osaamisen vahvistaminen: Parannetaan hoidon laatua ja saatavuutta.
- Turvallinen ja monipuolinen oppimisympäristö: Mahdollistaa taitojen kehittämisen ammattilaisten ohjauksessa.
- Yhteistyön tiivistäminen: Syvennetään yhteistyötä työelämän ja koulutusorganisaatioiden välillä, mahdollistaen uusien toimintamallien kehittämisen ja käyttöönoton.
Koulutustoiminnan strateginen merkitys
Pohjois-Savon hyvinvointialue toimii yhdessä alueen oppilaitosten ja muiden hyvinvointialueiden kanssa merkittävänä sote-alan kouluttajana. TKKI-strategian (2023–2025) keskeinen tavoite on turvata osaavan henkilöstön saatavuus. Laadukas ja vaikuttava koulutus tukee kansallisten tavoitteiden saavuttamista, jatkuvaa oppimista ja urakehitystä sekä vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa.
OTSO-hankkeen Opetusvastaanotto 2.0 -projektissa on työskennellyt monialainen asiantuntija- ja kehittäjäjoukko. Seuraavat henkilöt ovat osallistuneet Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallin kehittämiseen (suluissa pääasiallinen tehtävä tai rooli).
Tutustu kehittäjiimme linkeistä löytyvien blogikirjoitusten avulla!
- Asiantuntijahammaslääkäri Tiina Rantamo (monialainen toimintamalli, pilotti)
- Avoterveydenhuollon ylilääkäri Sonja Soininen (monialainen toimintamalli, TKI, pilotti, toiminnan jatkuvuus)
- Erikoislääkäri Henna Saari (monialainen toimintamalli, koulutusorganisaatioyhteistyö, pilotti)
- Erikoislääkäri Katri Salokangas (pilotti)
- Erikoislääkäri Laura Julkunen (monialaisen toimintamalli)
- Erikoislääkäri Outi Öhman (pilotti)
- Erikoistuva hammaslääkäri Rosa Korhonen (monialainen toimintamalli)
- Fysioterapeutti, Päivi Tuovinen (pilotti)
- Projektiasiantuntija Janne Rautiainen (monialainen toimintamalli, koulutusorganisaatioyhteistyö, opiskelijaraati, pilotti)
- Projektiasiantuntija Jutta Kakkinen (vastuu pilottivaiheen toteutuksesta, hanketiimin koordinointi, monialainen toimintamalli, toiminnan jatkuvuus)
- Projektiasiantuntija Tiina Mäkeläinen (koulutusorganisaatioyhteistyö, monialainen toimintamalli, pilotti)
- Projektipäällikkö (OTSO-hankekokonaisuus) Mari Kiema (johtoryhmätyöskentely, hankehallinto)
- Projektipäällikkö Anna Karjalainen (toiminnan jatkuvuus, TKI, hankeraportointi)
- Projektisuunnittelija Henna Oikarinen (monialainen toimintamalli, asukasraati, pilotti)
- Projektityöntekijä Marian Rohtla (pilotti)
- Sairaanhoitaja Jenni Kokkonen (pilotti)
- Terveyskeskuslääkäri Ulla Mikkonen (pilotti)
- Viestintäasiantuntija Pinja Tavasti (OTSO-hankkeen viestintä)
- Ylilääkäri, Professori, Opetusvastaanotto Osmon johtaja, Pekka Mäntyselkä (johtoryhmätyöskentely, koulutusorganisaatioyhteistyö, pilotti, toiminnan jatkuvuus)
Toimijajoukon innostaminen ja sitouttaminen yhteiseen tavoitteeseen perustui avoimeen vuorovaikutukseen, selkeään viestintään sekä osallistaviin työskentelymenetelmiin. Yhteinen ymmärrys hankkeen päämääristä vahvistettiin yhteisissä työpajoissa ja säännöllisissä tapaamisissa, joissa jokaisella toimijalla oli mahdollisuus vaikuttaa ja tuoda esiin näkemyksensä. Tämä loi luottamusta ja vahvisti motivaatiota toimia yhdessä kohti asetettuja tavoitteita.
Kuva
Kuva
Tavoitteena on ottaa käyttöön Opetusvastaanotto 2.0 toimintamalli Pohjois-Savon hyvinvointialueen opetusvastaanotto Osmossa ja kehittää siitä monialainen oppimisyksikkö, joka kouluttaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita pohjoissavolaisille asiakkaille. Tavoitteena on:
- Vahvistaa hoidon jatkuvuutta integroimalla sen periaatteet osaksi opiskelijoiden työskentelyä ja palvelujärjestelmää.
- Lisätä käytännön oppimistilanteita opiskelijoille eri aloilta, kuten lääketiede, hoitotyö ja sosiaalialat.
- Mahdollistaa ohjatut asiakastapaamiset, joissa opiskelijat voivat kehittää omaa asiantuntemustaan aidossa työympäristössä.
- Edistää monialaista yhteistyötä, jossa opiskelijat oppivat eri ammattiryhmien rooleista ja yhteistyön merkityksestä potilaskeskeisessä hoidossa.
- Parantaa hoidon ja palvelujen laatua sekä vahvistaa opiskelijoiden tiimityötaitoja.
- Vakiinnuttaa opetusvastaanoton toiminta osaksi hyvinvointialueen palveluja, tavoitellen vuosittain 50 000 asiakaskohtaamista vuoteen 2029–2030 mennessä.
LUONNOS, PÄIVITETÄÄN
Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallin keskeiset prosessit tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi
- Asiakkaan ohjautuminen: Asiakas ohjautuu opetusvastaanotolle keskitetyn puhelinpalvelun, digisotekeskuksen tai sote-keskusten omatiimien kautta.
- Opetusvastaanoton asiakkaat: Opetusvastaanotolla kohdataan perusterveydenhuollon asiakkaita. Pilottivaiheen asiakasryhmiä ovat esimerkiksi yhden asian asiakkaat, kertaluonteiset käynnit, kansansairauksien määräaikaistarkastukset, yksinkertaiset toimenpiteet. Lisäksi mukana olevien koulusohjelmien opintojaksokohtaiset tarpeet tulee huomioida.
- Vastaanottokäynti: Opetusvastaanotolla asiakas on toiminnan keskiössä. Asiakkaan kohtaa koulutusvaiheessa oleva tuleva sote-alan ammattilainen. Opetusvastaaotolla tarjotaan lääkärin, hoitajan, sekä monialaisia vastaanottoja asiakkaan tarpeen mukaan.
- Monialainen tiimi: Lääketieteen, hoitotyön ja muiden alojen opiskelijat tuottavat asiakkaille palveluja itsenäisesti tai monialaisena tiiminä.
- OmaTiimi toimintamallissa: Opiskelijoiden tukena on kokeneista ohjaajista koostuva omatiimi (OmaTiimi -toimintamalli)
- Yhteistyö erityispalvelujen kanssa: Opetusvastaanotto tiivistää peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä.
- Koulutusorganisaatioyhteistyö: Opetusvastaanotto tekee tiivistä yhteistyötä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa huomioiden koulutusohjelmien erityistarpeet.
- HYTE-yhteistyö: Toimintamalliin on sidottu hyvinvointia ja terveyttä edistävä ja ennaltaehkäisevä toiminta, joka huomioidaan sekä vastaanottokäynneillä että HYTE-toimijoiden kanssa toteutettavana kehittämis- ja tapahtumayhteistyönä.
- Toimintamalli ja TKI: Opetusvastaanoton toiminta on näyttöön perustuvaa ja toimii tutkimuksen-, kehittämisen- ja innovaatiotoiminnan (TKI) alustana. Lue lisää: TKI-toiminta opetusvastaanotto Osmossa - Pohjois-Savo
Kuva
Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallissa kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveyalan opiskelijat sekä opetusvastaanottotoiminnan asiakkaat ja potilaat. Välillisenä kohderyhmänä ovat koulutusorgaanisaatioiden avainhenkilöstö mm. kouluttajat ja ohjaajat.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella toimii Monialainen opiskelijaraati. Monialaisen opiskelijaraadin tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja lisätä hyvinvointialueen veto- ja pitovoimaa. Opiskelijaraati osallistui toimintamallin kehitystyöhön.
Pohjois-Savon hyvinvointialue hyödyntää asiakasraateja palveluidensa kehittämisessä. Nämä kehittäjäasiakkaat voivat osallistua raatiin ilman erityistä koulutusta tai valmennusta. Opetusvastaanotto Osmon ja OmaTiimi-mallin yhteinen asiakasraati koostuu asiakkaista, joilla on oma lähiajan kokemus sairaudesta tai vammasta, ja jotka haluavat jakaa tietojaan palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Asiakasraati kokoontuu neljä kertaa vuoden 2025 aikana ja osallistuu toimintamallin yhteiskehittämiseen.
Monialaisen toimintamalliin yhteiskehittämiseen osallistuivat pilotointivaiheessa mukana olevat yhdeksän koulutusohjelmaa Itä-Suomen yliopistosta ja Savonia-ammattikorkeakoulusta.
Kuva
Aiempi kehittämistyö Pohjois-Savon hyvinvointialueella
Opetusvastaanotto 2.0 -malli pohjautuu SOKK-hankkeeseen (ESR, 2020–2022), jossa kehitettiin monialaista käytännönopetusta yhteistyössä oppilaitosten ja palvelujärjestelmän kanssa. Hankkeessa luotiin Opitaan yhdessä ammattilaisiksi -toimintamalli, joka sisältää monialaisia oppimisympäristöjä, oppimateriaaleja ja ohjaajakoulutusta.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen Suu- ja leukasairauksien opetusyksikön monialainen toimintamalli on myös Opetusvastaantotto 2.0 toimintamallin suunnitelun pohjana.
Monialainen työskentely - Opetusvastaanotto 2.0 toimintamalli
Monialaiselle oppimiselle on SOKK-hankkeessa asetettu erityiset osaamistavoitteet (Opitaan yhdessä ammattilaisiksi), joka on toimintamallin ytimessä koulutusalakohtaisten opetussuunnitelmista nousevien tavoitteiden lisäksi.
- Opiskelijoiden rinnakkainen toiminta: Työskentely tapahtuu pääasiassa rinnakkain, kuten sote-keskuksissakin. Esimerkiksi lääketieteen opiskelija voi todeta fysioterapian tarpeen, jolloin potilas ohjataan ammattilaisen vastaanotolta seuraavalle. Rinnakkaisen toiminnan onnistuminen vaattii sen, että on jo jonkinlainen käsitys toisen ammattiryhmän osaamisesta. Potilaalle/asiakkaalle toiminta voi näyttäytyä "luukulta toiselle" menemisenä.
- Opiskelijoiden tuottaman tiedon yhteen kokoaminen: Joskus potilaan/asiakkaan asiat eivät ratkea pelkästään omalla osaamisella, jolloin on konsultoitava toista alaa tai tehtävä yhteistyötä. Esimerkiksi lausuntojen kokoaminen vaattii potilaan/asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen hahmottamista ja hyödyksi voi ja pitää tällöin käyttää toisen tuottamaa tietoa. Potilaalle/asiakkaalle toiminta näyttäytyy esimerkiksi yhtenä lausuntona ja tilanteen kokoamisena monesta eri näkökulmasta, vaikka lausunnon tekee yksittäinen ammattilainen.
- Opiskelijoiden yhteinen tiedonmuodostus: Tavoitteena oppia laaja-alaisesti monialaisuutta ja opiskelijoiden viikko-ohjelmaan suunnitellaan aikoja, jolloin potilaan/asiakkaan asioiden pariin kokoonnutaan laajalla joukolla. Tällöin asioita on mahdollista käsitellä monesta eri näkökulmasta ja muodostaa yhdessä kokonaisvaltainen käsitys potilaan/asiakkaan tilanteesta. Viikko-ohjelmassa on kahtena päivänä viikossa monialaisia vastaanottoja, joissa työskennellään monialaisesti esimerkiksi diabetesta tai muistisairautta sairastavien, sekä työttömien terveystarkastusten parissa. Vastaanottoja seuraa monialainen reflektiokeskustelu, jossa vastaanoton kulkua, potilaan/asiakkaan asioiden ratkaisua ja tiimityötä käsitellään syvällisemmin. Potilaan/asiakkaan näkökulmasta toiminta on yhtenäistä ja sujuvaa.
Monialaisen vastaanoton suunnittelu ja eteneminen
Monialaisen vastaanoton sujuminen vaatii yhteisiä ennakkovalmisteluja Opitaan yhdessä ammattilaisiksi-toimintamallin mukaisesti.
- Lupa monialaisesta työskentelystä: Ohjaaja huolehtii, että asiakas ymmärtää tilanteen ja sallii opiskelijoiden osallistumisen tilanteeseen
- Etukäteen tehtävät asiat: tutustuminen, roolituksesta sopiminen, potilaskertomukseen ja esitietoihin tututuminen, ennakointi ja toimintasuunnitelman muodostaminen ryhmässä, puheenjohtajasta sopiminen.
- Vastaanoton kulku: Etukäteen sovittu puheenjohtaja vetää keskustelua. Käydään asiakkaan tilanne läpi yhdessä keskustellen, asiakasta kuunnellen ja kunnioittaen. Kaikkien osallistujien tulee saada osallistua ja tulla kuulluksi. Etsitään yhdessä ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin. Tehdään yhteenveto. Sovitaan jatkohoidon järjestelystä ja tarvittaessa seuraava tapaaminen.
- Kirjaaminen: Tekstiin on hyvä kirjata kaikkien mukana olleiden nimet ja asiakkaan lupa ("Vastaanotolla mukana asiakkaan luvalla fysioterapeuttiopiskelija Matti Meikäläinen, sosionomiopiskelija Tytti Teikäläinen jne"). Monialaisten asiakastapaamisten tekstit kirjataan HOI-lehdelle ja hoitotyön ohjaaja tarkistaa ja kuittaa tekstin. Asiakasryhmien alta löytyvässä materiaalissa on kirjaamisessa huomioitavia seikkoja.
- Ohjaajan tehtävät: Olla tukena ja turvana, mahdollisimman puuttumatta tilanteeseen. Potilasturvallisuuden varmistaminen ja suunnitelmien asianmukaisuudesta ja jatkototeutuksesta huolehtiminen. Vastaanotosta tehtävän tekstin tarkistaminen ja kuittaaminen. Tarvittaessa sen kirjoittamisessa auttaminen. Oppimiskeskustelussa mukana olo.
- Oppimiskeskustelu: Monialaisiin vastaanottoihiin liittyy kiinteästi toiminnan pohtiminen oppimiskeskustelussa, jossa oppimista on tarkoitus syventää. Tilanteeseen osallituneet opiskelijat osallistuvat myös oppimiskeskusteluun. Oppimiskeskustelun ohjaa opetusvastaanotton tai oppilaitoksen henkilökunta.
Kuva
Kuva
LUONNOS, PÄIVITETÄÄN
Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallia pilotoidaan 1.1.2025 perustetussa Pohjois-Savon hyvinvointialueen opetusvastaanotto Osmossa syksyllä 2025 10 viikon ajan.
Tavoitteena on testata ja kehittää sekä Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallia että Osmon toimintaa.
Pilotointivaiheen opiskelijat
Pilottiin osallistuu seitsemän eri koulutusalan opiskelijoita seuraavilta aloilta: lääketiede, hoitotyö, farmasia, fysioterapia, ravitsemustiede, sosiaalialat sekä suu- ja leukasairaudet. Lääketieteen opinnot jakautuvat pilotissa yleislääketieteen, ihotautien ja psykiatrian opintoihin. Kaikki pilottiin osallistuvat opiskelijaryhmät osallistuvat kahdesti viikossa monialaiseen opetukseen, jossa opiskelijat pääsevät ratkomaan potilastapauksia yhdessä eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä harjoitellen. Lisäksi osa opiskelijaryhmistä toimii pilotissa oman opetussuunnitelman mukaista osaamista kehittäen ja vastaanottotoimintaa opetellen. Kaikki pilottovaiheen opiskelijat (lisätään tähän lopullinen opiskelijamäärä pilottivaiheen päätyttyä) osallistuvat myös Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallin kehittämiseen.
Yhteiskehittämisen kanavat opiskelijoille pilottivaiheen aikana:
- Avoin HowSpace kehittämisalusta ja palautekysely joka on avoinna koko pilotoinnin ajan (toimintamallin kehittäminen mm. perehdyttäminen, asiakastilanteet, ohjaus, monialainen työskentely, tilojen ja toimintaympäristön soveltuminen)
- Kyselyt opiskelijoille (kuvataan tähän takemmin)
- Kehittämisideoiden yhteinen käsittely päivittäisissä aamupalavereissa ja viikkopalavereissa, joihin myös opiskelijat osallistuvat
Yhteenveto opiskelijoiden osallistumisesta Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallin kehittämiseen täydennetään tähän pilotointivaiheen päätyttyä. Esim. oliko asiakasvalinta osuva. Päivvitetään kuva HowSpacesta
Pilotointivaiheen asiakkaat ja potilaat opetusvastaanotto Osmossa
Päivitetään kuvaus pilotointivaiheen päätyttyä. Esim kokivatko hyötyvänsä monialaisesta vastaanotosta
Pilotointivaiheessa opetusvastaanotto Osmossa työskentelevä henkilöstö
Päivitetään kuvaus pilotointivaiheen päätyttyä. Esim. toimiko monialaisen vastaanoton prosessi ohjausksen ja palvelutoiminnan näkökulmasta
LUONNOS, PÄIVITETÄÄN
Vaihe 1. Yksikön perustaminen, toimintaympäristö ja henkilöstö
Aikataulu: Syksy 2024
Vaihe 2. Pilotointivaiheen suunnittelu
Aikataulu: syyskuu 2024- kesäkuu 2025
- Monialaisen toimintamallin suunnittelu
- Koulutusorganisaatioyhteistyö pilotointivaiheessa
- Pohjois-Savon oppimisympäristö ja -teknologiakartoitus
- OmaTiimi-mallin integroiminen Opetusvastaanotto 2.0 toimintamalliin
- Opetusvastaanoton ohjautumismalli
- Pedagogisen toimintamallin suunnittelu
- Toiminnan mittariston ja seurannan suunnittelu
- Pilotointivaiheen tilasuunnittelu
- Asiakas- ja vastaanottoprosessit
Vaihe 2. Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallin pilotointi Opetusvastaanotto Osmossa
Aikataulu: 11.8.2025 -> 10 viikkoa
- Monialainen perehdyttäminen
- Toiminnan kehittäminen
- Yhteinen hoidon suunnittelu
- Lääketieteen opiskelijoiden opetusvastaanotto
- Hoitotyön opiskelijoiden opetusvastaanotto ja akuuttivastaanotto
- Yhteiset toimenpideajat
- Erikoissairaanhoidon ryhmäopetus - ihotaudit
- Muiden alojen vastaanotot - psykiatria, fysioterapia, ravitsemustiede
- Monialainen vastaanotto
- Monialaisen vastaanoton reflektio
Vaihe 4. Toiminnan jatkuvuus ja uudet avaukset
Aikataulu: 2024-2026 (koko hankeaika)
- TKI-toiminta opetusvastaanotto Osmossa
- Sidosryhmäyhteistyön toimintamallit mm. Pop Up -toiminta Osmossa
Osmon käsikirjan linkitys tähän?
LUONNOS, tähän päivitetään pilotoinnin tavoitteet
LUONNOS, tähän päivitetään pilotoinnin päätyttyä opit, kehittämisajatukset ja huomiot toimintamallin jatkokehittämiseksi
Opetusvastaanotto 2.0 toimintamallissa asiakkaat ohjautuvat vastaanotolle keskitetyn puhelinpalvelun, digisotekeskuksen tai sote-keskusten omatiimien kautta. Mallin ytimessä on pohjoissavolainen perusterveydenhuollon asiakas, jonka hyvinvointia edistetään kokonaisvaltaisesti.
Vastaanottopalveluja tarjoavat lääketieteen, hoitotyön ja muiden alojen opiskelijat joko itsenäisesti tai osana monialaista tiimiä. Monialainen opetusvastaanotto antaa opiskelijoille mahdollisuuden toimia ohjatusti aidoissa asiakastapaamisissa omaa asiantuntemusta vahvistaen. Opiskelijat oppivat mitä eri alojen ammattilaiset tekevät, kuinka eri ammattiryhmien välinen yhteistyö voi parhaiten tukea potilaskeskeistä hoitoa, ja kuinka turvata hoidon jatkuvuus erilaisissa asiakastilanteissa. Tämä edistää hoidon ja palvelujen laatua sekä vahvistaa opiskelijoiden tiimityötaitoja ja ymmärrystä eri ammattiryhmien roolien merkityksestä kokonaisvaltaisessa hoidossa. Toimintamallin pilotointivaiheessa kaikki opiskelijaryhmät osallistuvat kahdesti viikossa monialaiseen opetukseen, jossa opiskelijat pääsevät ratkomaan potilastapauksia yhdessä eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä harjoitellen ja hyödyntäen. Lisäksi osa opiskelijaryhmistä toimii pilotissa oman opetussuunnitelman mukaista osaamista kehittäen ja vastaanottotoimintaa opetellen.
Opiskelijoita ohjaa nimetty ohjaaja sekä kokeneista asiantuntijoista koostuva monialainen tiimi OmaTiimi -mallin mukaisesti, joka tekee tiivistä yhteistyötä myös erityispalvelujen kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.
Toimintamalliin kuuluu vahvasti hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä ennaltaehkäisevä työ. Opetusvastaanoton toiminta perustuu tutkittuun tietoon ja toimii samalla tutkimuksen alustana, tukien jatkuvaa kehittämistä ja vaikuttavuuden arviointia.
Toimintamalli testataan ja otetaan käyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueen opetusvastaanotto Osmossa.
Tulevaisuudessa Opetusvastaanotto Osmo tarjoaa lääketieteen, hoitotyön, sosiaalialan ja muiden terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijoille entistä enemmän käytännön oppimistilanteita. Opetusvastaanotto Osmo vastaa harjoittelupaikkapulaan tarjoamalla lisää koulutus- ja harjoittelupaikkoja sosiaali- ja terveysalalle, tiivistäen koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyötä. Lääketieteen opiskelijoille kyse ei ole harjoittelusta vaan perusopetuksesta.
Yhdessä koulutamme tulevaisuuden sote-ammattilaisia – kohti parempaa asiantuntijuutta, hoitoa ja palvelua!
Kuva
LUONNOS, PÄIVITETÄÄN
LUONNOS, PÄIVITETÄÄN pilotointivaiheen päätyttyä