Omatiimimalli - Hoidon jatkuvuusmalli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (RRP, P4, 1)
Omatiimimalli - Hoidon jatkuvuusmalli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (RRP, P4, 1)
Omatiimimallin avulla on tarkoitus turvata palvelujen saatavuus ja jatkuvuus. Kaikille Hyva:n asiakkaille on nimettynä omatiimi. Asiakkaat ottavat yhteyttä omaan tiimiinsä, jossa järjestetään sekä kiireetön että kiireellinen vastaanottotoiminta.
Omatiimimallin kehittäminen käynnistyi tarpeesta vastata palvelujen saatavuuteen, hoidon oikea-aikaisuuteen sekä jatkuvuuden turvaamiseen. Sote-uudistuksen myötä tulleet uudet organisaatiorakenteet ja polittinen ohjaus määrittelevät kehittämisen suuntaa ja mahdollistavat palvelujen uudistamisen.
Hankkeen avustuksella on pystytty irrottamaan jokaiselta terveysasemalta, kuntoutuksesta ja päihde- ja mielenterveyspalveluista henkilöstön n.20% työpanos (1-2hlöä/yksikkö) kehittämistyöhön ajalle 1.1.24-30.6.24. He osallistuivat kehittämispäiviin ja vastasivat oman työyksikkönsä kehittämistoimenpiteiden eteenpäin viemisestä. Heillä oli myös viestinnällinen vastuu yhdessä esihenkilöiden ja johdon kanssa jalkauttaa syntynyttä tietoa työyksiköihin.
Kehittämistyön alussa sovitut mittarit:
- Palvelujen saatavuus: Ensi linjassa puhelimessa ja sähköisissä palveluissa ratkaistujen yhteydenottojen määrä ns.ratkaisuaste Palvelujen saatavuus: Takaisinsoittoviive yhteydenotosta takaisinsoittoon
- Hoitoonpääsy: hoitotakuu (14 vrk) Hoitoon pääsy: T3 (lääkärit/hoitajat)
- Jatkuvuuden parantuminen: COCI
Mittaaminen tarkentui saatavilla olevien mittarien kehittyessä ja vertailukelpoisten tietojen täsmentyessä kehittämistyön aikana. Lopulliset mittarit:
- Hoidon jatkuvuus omalääkärillä (SLICC)
- Hoitoon pääsyn toteutuminen omalääkärillä (kiireetön hoito)
- Takaisinsoittoviive (takaisinsoitto tai sähköinen vastaus kiireettömissä asioissa)
- Hoitoa jonottavien määrä (hoitotakuujono)
Kehittämistä tehtiin ensin kahdella terveysasemalla vuonna 2023, joista syntyneen ymmärryksen mukaisesti muut terveysasemat lähtivät suunnittelemaan omaa toiminnanmuutosta omatiimimalliin. Hankkeen avustuksella kehittämistyöstä tehtiin työkirja, jonka tarkoituksena oli jäsentää muille terveysasemille omatiimimallin kehittämisen kannalta huomioitavia asioita. Kevään 2024 aikana pidettiin kehittämispäiviä, joissa käytiin prosessinomaisesti läpi omatiimimallin kehittämisen etenemistä, yhteisiä suuntaviivoja ja tavoitteita. Syksyn 2024 kehittämispäivissä jäsennettiin yhdessä yhdenmukaisia omalääkärikriteereitä, ja tiivistettiin moniammatillista yhteistyötä mm.päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa kuvaamalla konsultaatiokanavia sekä keskitettyjä palveluja. Kevään 2025 kehittämispäivissä suunniteltiin kiirevastaanoton toimintojen siirtämistä omatiimeihin. Kehittämispäivien lisäksi jokainen terveysasema on kehittänyt omaa toiminnanmuutostaan omissa yksiköissään.
Kohderyhmänä ovat kaikki Vantaan ja Keravan terveysasemapalvelujen asiakkaat. Asiakasymmärryksen keräämistä on pyritty tekemään käyntimäärien ja -syiden tarkastelulla, ja hoitoon pääsyn mittaamisella. Kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty asiakasviestinnän tukena, jotta muutokset olisivat mahdollisimman ymmärrettäviä asiakkaille.
Omatiimimallin tarkoituksena on taata kaikille terveysasemapalvelujen asiakkaille omatiimi, jossa heidän asiansa hoidetaan. Asiakas ottaa yhteyttä omaan tiimiinsä, jossa asia pyritään ratkaisemaan ensikontaktissa. Tiimissä hoidetaan kiireellinen ja kiireetön vastaanotto sekä omalääkäriä tarvitsevien asiakkaiden asiat turvaamalla hoidon jatkuvuus. Omatiimissä työskentelee lääkäreitä ja hoitajia. Omatiimin toimintaa tukee tiivis moniammatillinen yhteystyö mm. päihde-ja mielenterveyspalvelujen ja kuntoutuksen kanssa.
Toimintamallin kehittämisessä on ollut vahva johdon tahtotila ja tuki henkilöstölle. Kehittämistä on pyritty tekemään yhdessä. Kehittämisessä on ollut selkeä etenemissuunnitelma, jota noudatetaan yhteisesti. Kehittämispäivillä on pyritty viemään kehittämistä prosessina eteenpäin ja samalla mahdollistamaan ajatusten ja ideoiden jakaminen terveysasemien välillä. Jokaisella terveysasemalla on ollut yhteisten kehittämispäivien lisäksi omat, säännölliset kehittämiskokoukset. Hankkeen avustuksella on pystytty irrottamaan jokaiselta terveysasemalta, kuntoutuksesta ja päihde- ja mielenterveyspalveluista henkilöstön työpanosta (1-2hlön/yksikkö) kehittämistyöhön vuonna 2024.
Omatiimimallin käynnistymisestä on pyritty viestimään asiakkaille useita eri kanavia pitkin, mm. jokaiselle VAKEn asukkaalle 12.6.2024 kotiin jaetun Sydämellä asiakaslehtisen ja verkkosivujen avulla, jotka ovat saavutettavissa 120 eri kielellä. Tiedottamisessa käytettiin apuna kahden kokemusasiantuntijan osaamista syksyllä 2023, jotta tiedottaminen olisi mahdollisimman selkeää ja ymmärrettävää. Syksyllä 2025 painatettiin terveysasemille monikielisiä esitteitä, joista löytyvät selkeät ohjeet yhteydenotoille terveysasemien omatiimeihin. VAKEn kaksi- ja monikielinen väestö on pyritty huomioimaan osana Omatiimien kehittämistyötä. Omatiimien ruotsinkielisten palveluiden toteutuminen kuvattiin erillisissä työpajoissa.
Moniammatilliset palvelupolut on tärkeä kuvata saumattomien palvelupolkujen mahdollistamiseksi. Kuntoutuksen osalta vahvistettiin palvelujen näkyvyyttä ja parannettiin yhteistyötä terveysasemien omatiimien kanssa. Näin pyrittiin mahdollistamaan omatiimien moniammatillisuuden toteutuminen sekä mahdollisimman sujuvat palvelupolut omatiimeistä kuntoutuksen palveluihin. Kuntoutuksessa on tehty myös palvelupolkujen kuvaamista yhteistyössä sairaalapalvelujen kanssa perusterveydenhuollon ja sairaalapalvelujen yhteistyön tiivistämiseksi. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisestä on tehty erillinen kuvaus.
Kaikilla terveysasemilla toimii hankkeen päättyessä omatiimejä (2-4kpl/ta) ja kaikilla hyvinvointialueen asiakkailla on nimettynä omatiimi. Omatiimeissä toteutuvat sekä hoidon tarpeen arvio että kiireetön toiminta. Kiirevastaanottojen kehittäminen omatiimeissä jatkuu vielä hankkeen päätyttyä. Kehittämistyöllä on selkeät etenemissuunnat ja aikataulu luotuna.
Asiakaslähtöisyyttä on huomioitu erityisesti haavoittuvien asiakasryhmien osalta. Hankkeessa on kehitetty terveysasemien ruotsinkielisten asiakkaiden palvelujen saatavuutta osana omatiimimallin toimintaa selkeyttämällä palvelujen toteuttamista ja kuvaamalla toimintaa tukevia toimia ja materiaaleja. Haavapotilaiden potilaspolkujen konseptointia on tehty moniammatillisesti yhteistyössä sairaalapalvelujen kanssa. Konseptoinnissa on kuvattu potilaan polku ja koottu ohjeistuksia ammattilaisille työn tueksi.
Haavoittuvia asiakasryhmiä on lisäksi huomioitu selkeyttämällä omatiimin moniammatillisia yhteistyörakenteita päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa sekä vahvistamalla kuntoutuksen palvelujen näkyvyyttä konseptoimalla kuntoutuksen toimintarakenteita yhteistyössä sairaalapalveluiden kanssa.
Hankkeen aikana saadut tulokset:
Kaikilla terveysasemilla toimii hankkeen päättyessä omatiimejä (2-4kpl/ta) ja kaikilla hyvinvointialueen asiakkailla on nimettynä omatiimi.
- Hoidon jatkuvuus omalääkärillä (SLICC) 01/24 53,19 % ja 11/2025 59,3 %,
- Hoitoon pääsyn toteutuminen omalääkärillä (kiireetön hoito) 01/24 50,69 % ja 11/25 86,13 %.
- Takaisinsoittoviive (takaisinsoitto tai sähköinen vastaus kiireettömissä asioissa): 1/24: 1235 min. ja 8/25 491min.
- Hoitoa jonottavien määrä (hoitotakuujono): 5/24 957 hlöä ja 9/25 741 hlöä
Kuva
