Omaolon terveystarkastus osa elintapaohjausta Pohjois-Pohjanmaalla (RRP2, P4, I1)
Omaolon terveystarkastus osa elintapaohjausta Pohjois-Pohjanmaalla (RRP2, P4, I1)
Toimintamallin tavoitteena on yhtenäistää Omaolon terveystarkastukset keskittämällä ne digitaalisesti elintapaohjaukseen erikoistuneille ammattilaisille.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja myös yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista. Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen ja painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Pohteella on töissä noin 18 000 ammattilaista, joiden hyvinvointia ja osaamista halutaan vaalia.
Pohde on saanut rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta. Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Tämä on mahdollistanut Pohteella Omaolopalvelun jatkokehittämisen, käyttöönoton ja integroinnin alueen digitaalisiin palveluihin ja ammattilaisten järjestelmiin.
Pohteen yhtenä strategisena periaatteena on, että palvelut ovat tarpeenmukaiset ja lähellä saavutettavissa monin eri tavoin. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden palvelutarpeeseen pohjautuen palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Myös henkilöstön osallistaminen ja vaikuttaminen hyvinvointialueen toimintaan ja palvelujen kehittämistyöhön yksi strategiassa mainituista asioista.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023.Lähtötilanteessa kuntien digitaalisissa palveluissa on ollut useita erilaisia toimintamalleja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnon strategian visio kuvaa digitalisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalkana. Strategiassa on neljä päätavoitetta, jotka ovat:
- Henkilön on mahdollista ylläpitää omatoimisesti hyvinvointiaan, toimintakykyään ja terveyttään tietoon perustuvan ennakoinnin ja digitaalisten palvelujen tuella.
- Digitaalinen asiointi on ensisijaista kaikilla hyvinvointialueilla niissä palveluissa, joihin se sopii tai niille asiakkaille, jotka siihen kykenevät.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkuormaa on vähennetty hyödyntämällä tietoa paremmin ja ottamalla käyttöön kehittyneitä teknologisia ratkaisuja.
- Johtajilla, päätöksentekijöillä ja tutkijoilla on laaja-alaisesti ja poikkihallinnollisesti käytössä palveluista ja etuuksista kertyvää tietoa.
Pohteen Omaolon tuotevastaavat, pääkäyttäjät ja omaolovastaavat muodostavat yhdessä kehittämisen, käyttöönoton ja ylläpidon verkoston. Yhteistyössä he suunnittelevat miten tuetaan ja ohjataan alueen ammattilaisia ja asukkaita Omaolon käytössä.
Omaolopalvelun laajentumisella mahdollistetaan oikea-aikainen, tasalaatuinen ja tasavertainen palvelujen saanti kaikille asukkaille. Tavoitteena ennaltaehkäistä elintapasairauksia ja tukea varhaisen tunnistamisen mallia.
1. Nykytilan kartoitus. Selvitetään olemassa olevat palveluprosessit ja tunnistetaan kehittämistarpeet sekä mahdolliset haasteet. Tämän pohjalta laaditaan selkeä ja realistinen käyttöönoton suunnitelma, jossa määritellään aikataulut, resurssit ja vastuut.
2. Digitaalisten työkalujen valinta ja integraatio. Valitaan tarkoituksenmukaiset digitaaliset työkalut ja alustat, jotka tukevat Omaolon terveystarkastuksen toteutusta. Varmistetaan, että valitut ratkaisut integroituvat saumattomasti olemassa oleviin järjestelmiin ja tukevat palveluprosessien sujuvuutta.
3. Henkilöstön koulutus ja asukkaiden ohjaus. Järjestetään kattava koulutus henkilöstölle, jotta he hallitsevat digitaaliset työkalut ja ymmärtävät prosessimuutosten vaikutukset. Lisäksi informoidaan asukkaita uusista toimintatavoista ja tarjotaan tukea digitaalisten palvelujen käyttöön.
4. Viestintä ja sidosryhmien osallistaminen. Laaditaan viestintäsuunnitelma, joka kattaa kaikki keskeiset sidosryhmät, kuten työntekijät, asukkaat ja yhteistyökumppanit. Viestintä on jatkuvaa, selkeää ja tavoitteellista.
5. Ammattilaisten osallistaminen ja pilotointi. Otetaan ammattilaiset mukaan prosessin kehittämiseen, jotta heidän näkemyksensä ja tarpeensa huomioidaan. Toteutetaan pilottihankkeita, joissa testataan uusia prosesseja ja kerätään palautetta jatkokehittämistä varten.
6. Vaikutusten arviointi ja mittaristo. Määritetään selkeät mittarit, joilla arvioidaan muutoksen vaikutuksia. Seurataan palveluiden laatua, asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstön kokemuksia systemaattisesti.
7. Jatkuva kehittäminen. Kehitetään toimintaa jatkuvasti kerätyn palautteen ja arviointitulosten perusteella. Muutoksiin reagoidaan ketterästi ja kehittämistoimenpiteet dokumentoidaan.
8. Resursointi ja asiantuntijatuki. Tarvittaessa rekrytoidaan lisähenkilöstöä tai hyödynnetään ulkopuolisia asiantuntijoita projektin tukemiseksi ja käyttöönoton onnistumisen varmistamiseksi.
Yhteenveto
Omaolon terveystarkastuksen käyttöönotto edellyttää huolellista suunnittelua, monipuolista koulutusta ja tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Jatkuva seuranta ja kehittäminen varmistavat, että toimintamalli juurtuu osaksi arjen palveluprosesseja ja tuottaa toivottuja vaikutuksia.
Omaolon terveystarkastus on digitaalinen palvelu, joka on suunnattu yli 15-vuotiaille henkilöille. Palvelu perustuu Kustannus Oy Duodecimin STAR-terveystarkastuskyselyyn, jonka avulla arvioidaan yksilön eliniänodotteeseen ja sairastumisriskiin vaikuttavia tekijöitä. Terveystarkastus tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden kartoittaa omaa terveydentilaansa ja hyvinvointiaan sekä ohjaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisiin jatkotoimenpiteisiin tai palveluihin.
Palvelu huomioi käyttäjän yksilölliset taustatekijät, kuten iän, sairaushistorian ja elintavat, ja tuottaa asiantuntevaa, selkeää ja käyttäjälähtöistä palautetta. Tavoitteena on madaltaa kynnystä osallistua terveyden arviointiin sekä vahvistaa luottamusta digitaalisiin terveyspalveluihin.
Palvelua pilotoitiin vuosina 2023–2024 kolmessatoista kunnassa osana elintapaohjauksen toimintamallia. Pilotin aikana saatiin arvokasta asiakasymmärrystä siitä, millaiset käyttäjät hyötyvät erityisesti digitaalisista omahoito-ohjeista, valmennuksista, elintapaohjauksista, etävastaanotoista sekä kuntien liikuntaohjauksista. Terveystarkastuksen perusteella asiakkaat ohjautuivat elintapaohjaajien etävastaanotoille.
Pilotin myötä ammattilaiset oppivat tunnistamaan terveystarkastuksen avulla ne asiakkaat, jotka hyötyvät erityisesti elintapaohjauksesta, itsehoitovalmennuksesta tai liikkumisen lisäämisestä. Tämä asiakasymmärrys tukee palvelun kehittämistä entistä vaikuttavammaksi ja kohdennetummaksi.
Pilotin aikana elintapaohjaukseen koulutetut ammattilaiset toimivat keskeisessä roolissa uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. He tukivat asiakasohjauksessa sekä digitaalisten työkalujen hyödyntämisessä osana hoidon tarpeen arviointia. Tämä mahdollisti yhtenäisen toimintatavan juurtumisen ja vahvisti ammattilaisten osaamista digitaalisessa asiakasohjauksessa.