| Innokylä

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja myös yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista. Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen ja painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Pohteella on töissä noin 18 000 ammattilaista, joiden hyvinvointia ja osaamista halutaan vaalia.

Pohde on saanut rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta. Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Tämä on mahdollistanut Pohteella Omaolopalvelun jatkokehittämisen, käyttöönoton ja integroinnin alueen digitaalisiin palveluihin ja ammattilaisten järjestelmiin. Omaolon kehittäminen yksi RRP2 kehittämishankkeen toimenpiteistä.

Kehittäminen ja innovaatiot (Pohde)

https://pohde.fi/tietoa-meista/kehittaminen-ja-innovaatiot/

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohteen yhtenä strategisena periaatteena on, että palvelut ovat tarpeenmukaiset ja lähellä monin eri tavoin. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden palvelutarpeeseen pohjautuen palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Myös henkilöstön osallistaminen ja vaikuttaminen hyvinvointialueen toimintaan ja palvelujen kehittämistyöhön yksi strategiassa mainituista asioista.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Lähtötilanteessa kuntien digitaalisissa palveluissa on ollut useita erilaisia toimintamalleja. Myös Omaolon hallinnassa on ollut eroavaisuuksia alueiden välillä. Pohteen aloitettua toimintansa Omaololle alettiin suunnitella koko hyvinvointialueen kattavaa, yhtenäistä hallinta- ja ylläpitomallia.

Strategia (Pohde)

https://pohde.fi/tietoa-meista/strategia/

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Omaolon kehittäminen, käyttöönotto ja ylläpito toteutetaan kansallisten ohjeiden ja alueellisten toimintamallien mukaan. Pohteen tuotevastaavat, vastuukäyttäjät, ja hankeaikana Omaolovastaavat, muodostavat yhdessä kehittämisen, käyttöönoton ja ylläpidon verkoston. Verkosto mahdollistaa ammattilaisten tukemisen, osaamisen vahvistamisen ja tehokkaan ylläpidon, kehittämisen ja käyttöönoton.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Palvelu on tarkoitettu yli 15-vuotiaille Suomessa vakituisesti asuville ja julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin oikeutetuille kansalaisille. Myös osa ei-lääkinnällisistä sisällöistä on tarkoitettu alle 15- vuotiaille. Omaoloa käyttävät terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset osallistuessaan Omaoloa käyttävän asiakkaan hoitoon sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Toimintamallin kohderyhmä on Omaolo-palvelua käyttöönottavat ja käyttävät yksiköt Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Laaditun hallinta- ja ylläpitomallin avulla tuetaan ja seurataan Omaolon yhtenäistä käyttöönottoa ja käyttöä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Omalon hallinnasta ja ylläpidosta Pohteella vastaavat tietohallinto ja kehittämisen palvelualue. Hallintamallissa on kaksi tuotevastaavaa, joista toinen tulee kehittämisen palvelualueelta ja toinen tietohallinnosta, koordinoivat asiantuntijat tietohallinnosta sekä yksiköiden vastuukäyttäjät. Hankeaikana hallintamalliin kuuluvat myös käyttöönottoja edistävät Omaolovastaavat.

Kehittämisen alueelta tuleva tuotevastaava vastaa kehittämiskokonaisuuden hallinnasta, kansallisen ja YTA-alueen kehittämistyöstä, kehittämiseen liittyvien dokumenttien hallinnasta ja alueyhteistyöryhmään osallistumisesta. Tietohallinnon tuotevastaava hallinnoi Pohteen Omaoloverkostoa sekä ylläpidon ja käytön edistämisen toimintamalleja. Tuotevastaavien yhteisiin vastuisiin kuuluvat verkostoihin osallistuminen, verkoston työn tukeminen, kehittämistarpeiden eteenpäin vienti ja Omaolon käytön edistäminen. Koordinoivan asiantuntijan vastuulla ovat häiriötilanneviestintä, Omaolo-palvelupyyntöjen käsittely, alueellisen verkoston koordinointi, alueellinen tekninen tuki, Omaolon ylläpitoon ja käyttöön liittyvien alueellisten dokumenttien ja ohjeiden hallinta, uusien vastuukäyttäjien perehdytys, vuosittaiset yhteistyöpalaverit ja Omaolon asiakaspalautteisiin vastaaminen.

Pohteen Omaolo-koordinaattorin työtehtäviin kuuluvat yhteissähköpostin seuranta, DigiFinlandin uutiskirjeiden seuranta ja viestintä eteenpäin verkostolle, uusien vastuukäyttäjien perehdyttäminen, palvelun taustamääritysten hallinta, ylläpidossa olevien palveluiden potilasturvallisuuden varmistaminen ja käyttöönottojen teknisen puolen avustaminen. Omaolovastaavilla on vetovastuu yksiköiden käyttöönotoista ja uusista toiminnallisuuksista sekä toiminnan muutoksessa tukeminen. Lisäksi tehtävään kuuluu vahvasti pääkäyttäjäverkoston työn tukeminen, koulutusten järjestäminen, palveluprosessien kokonaishallinta, kansallisiin tilaisuuksiin ja kehitykseen osallistuminen ja vuosittaiseen yhteistyöpalaveriin osallistuminen.

Pohteella vastuukäyttäjien tehtäviin kuuluu alueelliseen verkostoon osallistuminen, omien yksiköidensä käyttöönottojen edistäminen ja ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja tukeminen sekä ammattilaisoikeuksien hallinta.

Hallinta- ja ylläpitomalliin kuuluvat yhteistyöpalaverit, joissa tarkastellaan alueella olevien Omaolo-palveluiden kokonaisuutta. Ensimmäinen palaveri järjestetään noin kuukauden kuluttua palvelun käyttöönotosta. Palaverissa keskitytään arvioimaan, miten palvelun käyttö on lähtenyt käyntiin, palvelun käytön vaikutuksia ammattilaisten toimintaan ja ammattilaisten kokemuksia. Seuraavat yhteistyöpalaverit järjestetään vuosittain. Niissä keskitytään arvioimaan millaisia muutoksia asukkaan ja ammattilaisen toiminnassa on toteutunut ja millaisia hyötyjä palvelun avulla on saavutettu edellisen yhteistyöpalaverin jälkeen. Hyötyjä ja toiminnan muutosta tarkastellaan konkreettisten mittareiden avulla muun muassa analytiikalla ja puhelumäärillä. Lisäksi arvioidaan toteutuneita riskejä ja HaiPro-ilmoitusten määrää. Alueen Omaolon vastuukäyttäjä valmistautuu yhteistyöpalaveriin esihenkilönsä kanssa ja kutsuu palaveriin myös vastuuyksikköpäälliköt, yksikön toiminnasta vastaavan lääkärin, Omaolovastaavan, digitaalisten palveluiden kehittämiskoordinaattorin sekä tietohallinnosta palveluvastaavan ja ict-asiantuntijan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hallintamallia alettiin luomaan pian hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen ja sitä hiottiin yhteistyössä palvelun käyttöönotosta ja ylläpidosta vastaavien toimijoiden taholta aina tarpeen vaatiessa. Mallin yhteinen päivittäminen kehittämisestä, käyttöönotoista ja ylläpidosta vastaavien ammattilaisten kesken edistää sujuvaa työnjakoa ja palvelun hallintaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Hallintamalleja luodessa on tärkeä tunnistaa koko palvelun elinkaari ja miten eri toimijat toimivat sujuvasti yhteen koko elinakaaren ajan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hallintamallin avulla palvelun hallinta toimii sujuvasti. Hallintamallin roolit ovat selkeät ja toiminta sujuvaa.

Omaolon hallinta- ja ylläpitomalli, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Kuva