| Innokylä

Toimintaympäristö

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue koostuu seitsemästä kunnasta. Hyvinvointialueen palvelustrategiassa korostuvat ennaltaehkäisevät palvelut, itsepalvelut sekä nopea ja yhdenvertainen palveluihin pääsy. Sähköisten palveluiden lisääminen on osa tavoitteita ja myös keino muiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Omaolo-palveluiden laajentamisella ja hyvinvointitarkastusten käyttöönotolla tuetaan hyvinvointialueen tavoitteita lisäämällä sähköisiä ja itsepalveluita. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointitarkastusten käyttöönotossa on yhtenäistetty omais- ja perhehoitajan terveystarkastusten toimintamalli. Palvelu on otettu käyttöön osana Suomen kestävän kasvun hanketta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Itä-Uudenmaan alueella on yhteensä yli 600 omaishoitajaa, noin 90 perhehoitajaa.

Hyvinvointialue tekee sopimukset omais- ja perhehoitajien kanssa ja on velvollinen tukemaan omais- ja perhehoitajan hyvinvointia ja terveyttä. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat lakisääteisiä (Perhehoitolaki 263/2015, Laki omaishoidon tuesta 937/2005).

Terveystarkastuksien tavoitteena on tunnistaa pitkäaikaissairauden riskissä olevat henkilöt varhaisessa vaiheessa.

Hyvinvointialueen yhdistyttyä kunnissa oli erilaiset toimintamallit omais- ja perhehoitajien terveystarkastuksissa. Tavoitteena oli luoda yhtenäinen toimintamalli, jossa hyödynnetään sähköistä esitietolomaketta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Omais- ja perhehoitajiien työ on monin tavoin kuormittavaa ja työ sitoo usein ympärivuorokautisesti. Työn luonne lisää sairastumisen, uupumisen ja eristäytymisen riskiä. Lakisääteisesti hyvinvointialueiden vastuulla on huolehtia omais- ja perhehoitajien hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Omais- ja perhehoitajille suositellankin terveystarkastusta kahden vuoden välein.

Omaishoitajille tehdyn kyselyn mukaan 60 % ei ole koskaan käynyt omaishoitajan terveystarkastuksessa. Osalla omaishoitajista on pelkoa, että terveystarkastuksessa arvioidaan kykyä toimia omaishoitajana ja että he menettävät omaishoitajuuden, mistä johtuen osa omaishoitajista on jättäytynyt pois terveystarkastuksista. Osalla omaishoitajista ei ole ollut tietoa terveystarkastuksista. Osalla omais- ja perhehoitajista oli ollut haasteita päästä terveystarkastuksiin terveysasemalle, puuttellisen tiedonkulun vuoksi.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Omaolon sähköinen hyvinvointitarkastus sisältää kolme kyselylomaketta: STAR - terveystarkastuksen, WHOQOL - BREF elämänlaatukyselyn, OHIP - 14 suun terveydentilan arvion. Käyttämällä kattavaa kyselypakettia ammattilainen ja asiakas saavat tulkinnan asiakkaan vastauksista, arvion sairastumisriskeistä ja eliniän odotteesta sekä elintapaohjausta sähköisesti.

Hyvinvointitarkastuksen tarkoitus on tunnistaa kohonneessa sairastusmisriskissä tai ammattilaisen tuen tarpeessa olevat omais- ja perhehoitajat.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Resurssit

Hyvinvointialueella omais- ja perhehoitajien hyvinvointitarkastusten käyttöönottoprojektin projektipäälliköksi valikoitui hyvinvointialueen digipalveluista ICT-kehittämisasiantuntija, joka toimii myös Omaolo-palveluiden pääkäyttäjänä. Toisena projektipäällikkönä toimi moniammatillisen yhteistyön projektikoordinaattori.

Työryhmään kuului lisäksi terveysasemien palveluvastaavat, omais- ja perhehoitajien terveystarkastuksia tekevät ammattilaiset sekä omais- ja perhehoidon sosiaalihuollon palveluiden esihenkilöt, päätöksiä tekevät sosiaalihuollon ammattilaiset.

Työryhmän osallistuminen kokouksiin oli vaihtelevaa.

Projektin vaiheet

Projektin alussa kartoitettiin, miten hyvinvointialueen eri kunnissa on toteutettu omais- ja perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset, jonka jälkeen sovittiin yhtenäisestä moniammatillisesta toimintamallista. Projektiryhmän kanssa sovittiin myös asiakkaan etenemisestä terveystarkastuksessa, Omaolon hyvinvointitarkastusten paikallisista ohjausteksteistä ja asiakkaalle suositeltavista linkeistä.

Projektipäällikön vastuulla oli Omaolon palveluohjaustaulukoiden rakentaminen ja testaus sekä ammattilaisten koulutus. Viestinnästä muille ammattilaisille ja asiakkaille sovittiin projektipäällikön kanssa. Viestintää toteuttiin yhdessä hyvinvointialueen viestinnän ammattilaisten kanssa muun muassa julkaisemalla ohje hyvinvointitarkastuksen ilmoittautumiseen hyvinvointialueen verkkosivuilla sekä tiedottamalla kirjallisesti omais- ja perhehoitajille.

Omais- ja perhehoitajien hyvinvointitarkastukset otettiin käyttöön joulukuussa 2023.

Juurruttaminen

Käyttöönoton jälkeen toimintaa on seurattu tilannekatsauskokouksissa, joita on järjestetty sekä ammattilaisille että esihenkilöille. Tilannekatsauskokouksissa on seurattu hyvinvointitarkastusten etenemistä ja pyydetty ammattilaisilta palautetta toimintamallin toimivuudesta. Toimintamallia on esitelty hyvinvointialueen sisäisissä tiedotustilaisuuksissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Projektin onnistumisen kannalta johdon ja esihenkilöiden tuki on välttämätöntä projektitiimin sitoutumiselle ja vastuun kantamiselle. Ammattilaisten osallistaminen on tärkeää ja resurssointi on hyvä huomioida jo projektia suunniteltaessa. Toimintamallin arviointi ja jatko kehittäminen olisi hyvä kirjata osaksi projektisuunnitelmaa ja varata siihen myös riittävät resurssit. Toimintamallissa on kyse sote-yhteisestä palvelusta, jolloin on tärkeää huomioida moniammattillinen katsantokanta.

Kohderyhmän ikähaarukan ollessa laaja, on hyvä muistaa monikanavainen viestintä. Toimintamallissa on hyvä huomioida kohderyhmän erilaiset tarpeet hyvinvointitarkastuksien muotoihin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hyvinvointialueella on tehty heinäkuun 2025 loppuun mennessä yhteensä 51 sähköistä hyvinvointitarkastusta. Ammattilaiset ovat kokeneet kehittetyn toimintamallin työllistäväksi.

Ammattilaisilta saadun palautteen mukaan monilla omais- tai perhehoitajilla ei ole voimavaroja tai digitaitoja sähköisen hyvinvointitarkastuksen täyttämiseen.

Tehdyillä sähköisillä hyvinvointitarkastuksilla on saatu tärkeää tietoa omais- ja perhehoitajien hyvinvoinnista. Kertyneiden hyvinvointitarkastusten tulosten mukaan yli puolella omais- ja perhehoitajista on terveydellisiä riskejä tai elämänlaadullisia haasteita. Suun terveyden arvioon vastanneista yli puolet on saanut ohjauksen olla yhteydessä hammashuoltoon. Ammattilaisten kokemuksen mukaan tuloksista puuttuvat kuitenkin korkeimmassa riskissä tai heikoimmin voivat omais- ja perhehoitajat, jotka on otettu perinteiselle vastaanotolle.

Hyvinvointitarkastuksista, joissa on hyödynnetty paperisia hyvinvointitarkastus kyselyitä, ei ole saatavilla tulosjakaumaa tai analytiikkaa.

Omaishoitajien ja perhehoitajien hyvinvointitarkastus, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella (RRP, P 4, I1, I4)