Nuorten porrasteinen mielenterveyden hoidon ja psykososiaalisen tuen malli , Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, ( RRP,P4,I1)

Nuorten mielenterveyden hoito ja tuki järjestetään niin, että nuori saa tilanteeseensa sopivan avun. Tavoitteena on tarjota oikea-aikainen, tarkoituksenmukainen ja helposti saavutettava tuki palveluissa, jotka vastaavat nuoren tarpeisiin.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset, poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät. Poliittinen tahto ja rahoitusratkaisut ohjaavat, millaisia palveluja voidaan tarjota ja kuinka laajasti. Lainsäädännön muutokset, kuten mielenterveyslain ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistukset, vaikuttavat palveluiden järjestämiseen ja saavutettavuuteen. Kuntatalouden tila ja hyvinvointialueiden resurssit määrittävät, kuinka ennaltaehkäisevää ja matalan kynnyksen tukea voidaan tarjota. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten nuorten kasvuympäristön haasteet, yksinäisyys, mielenterveyden stigman väheneminen ja digitalisaation lisääntyminen, muokkaavat palveluiden tarpeita. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttama ahdistus ja luontoympäristön hyvinvointivaikutukset on tärkeää huomioida palveluiden kehittämisessä. Kaiken keskiössä on varmistaa, että nuoret saavat oikea-aikaista, helposti saavutettavaa ja vaikuttavaa tukea arjessaan.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Alkutilanteessa nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus oli haavoittuva, apua ei saanut riittävän nopeasti eikä oikeaan aikaan. Lisäksi varhaisia tukimuotoja oli rajallisesti tarjolla. Palvelut olivat hajanaisia, eivätkä ne aina tavoittaneet nuoria heidän omassa arjessaan, kuten koulussa tai perusterveydenhuollossa. Ongelmaa pahensivat pitkät hoitojonot erikoissairaanhoitoon ja saatavuuden keskittyminen myös peruspalveluissa mielenterveys- ja päihteisiin erikoistuneisiin yksiköihin.

Ratkaisuna on kehittää toimintamallia, jossa nuorten mielenterveyden lyhyt kestoiset tuki -ja hoitomuodot saadaan osaksi peruspalveluita. Helppo saavuus nuorten arjessa ilman diagnoosivaatimusta tai pitkiä odotusaikoja. Huomioitavaa on edelleen, että nuorten kasvuympäristön haasteet, kuten yksinäisyys, stressi ja ilmiöihin liittyvä ahdistus on lisääntyvä.

Kehitystyö linkittyy kansallisiin strategioihin, kuten Mielenterveysstrategiaan, Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan ja Hyvinvointialueen palveluiden kehittämiseen. Tavoitteena on vahvistaa ehkäisevää työtä ja tunnistaen ne, jotka tarvitsevat intensiivisempää hoitoa sekä tukea.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tavoitteena on parantaa nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuutta peruspalveluissa siten, että lyhytkestoista tukea ja hoitoa tarjotaan nopeasti ja helposti ilman diagnoosivaatimusta. Tällä pyritään vahvistamaan ja ehkäisevää työtä nuorten arjessa, kuten kouluissa ja perusterveydenhuollossa.

Muutos kohdistuu nuoriin, ammattilaisiin, peruspalveluihin ja laajemmin yhteiskuntaan. Keskeiset arviointikysymykset liittyvät siihen, saavatko nuoret apua matalalla kynnyksellä ja nopeasti, onko lyhytkestoinen tuki integroitu peruspalveluihin, paraneeko ammattilaisten kokemus palveluista sekä lisääntyykö varhaisen tuen ja ehkäisevän työn määrä.

Seurannassa keskeisiä indikaattoreita ovat hoitoon pääsyn odotusajat, hoidonarvioin,-ja interventioidenkäytön sekä oiremittareiden seuranta tuki- ja hoitojakson aikana.

Toteutussuunnitelma

Tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi nuorten palveluissa tulee hoidon ja tuen porrastusta tulee selkeyttää siten, että nuoret ohjautuvat oikea-aikaisesti heille sopiviin palveluihin ja palvelupolkuja kehitetään sujuvammiksi. Ammattilaisten osaamista vahvistetaan koulutusten avulla, joissa painotetaan menetelmäosaamista sekä varmistetaan digitaalisten työkalujen tehokas hyödyntäminen. Nuoria osallisettaan palvelun kehittämiseen ja arviointiin kyselyjen, haastatteluiden ja palautteen avulla. Muutoksen vaikuttavuutta seurataan mittareiden avulla, jotka tarkastelevat palvelun saavutettavuutta, asiakastyytyväisyyttä ja hoidon vaikuttavuutta. Näiden mittareiden avulla voidaan palvelupolkuja arvioida ja kehitetään jatkuvasti.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Palvelun kohderyhmänä ovat pääasiassa 13–21-vuotiaat nuoret, joilla on lieviä tai keskivaikeita mielenterveyden haasteita.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Nuorten mielenterveyden hoidon ja psykososiaalisen tuen porrasteinen malli on vakiintunut osaksi hyvinvointialueen palvelurakennetta. Malli mahdollistaa tuen ja hoidon tarjoamisen varhaisesta psykososiaalisesta tuesta aina intensiivisiin hoitomuotoihin saakka. Varhaisen tuen palvelut vastaavat lievemmän oireilun tunnistamisesta ja ohjauksesta, kun taas vaativammat yksiköt tarjoavat syvempää ja intensiivistä hoitoa niille nuorille, jotka tarvitsevat laajempaa tukea. Näin varmistetaan, että jokainen nuori ohjautuu oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaiseen palveluun.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Nuorten palveluissa on panostettu näyttöön perustuvien lyhytinterventioiden osaamisen vahvistamiseen. Henkilöstöä on koulutettu mielenterveyden varhaisen tuen ja intensiivisempien hoitomuotojen osaamisen lisäämiseksi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kokonaisuudessaan mallin onnistunut soveltaminen edellyttää resurssien riittävyyttä, osaamisen jatkuvaa kehittämistä, selkeää työnjakoa, teknisten alustojen toimivuutta sekä aktiivista nuorten ja huoltajien osallistamista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Mielenterveyden hoidon ja psykososiaalisen tuen porrasteinen malli sekä henkilöstön menetelmäosaamisen systemaattinen vahvistaminen ovat selkeyttäneet nuorten palvelupolkuja ja vahvistaneet tarpeeseen vastaamista. Koulutusten myötä ammattilaiset ovat omaksuneet uusia työmenetelmiä. Tämä on lisännyt perustason kykyä kohdata ja hoitaa nuorten mielenterveyden haasteita ilman jatko-ohjauksia.