Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Nuorten interventionavigaattorin käyttöönotto, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Nuorten interventionavigaattorin käyttöönotto, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Mielenterveyden haasteista kärsiviä nuoria kohdataan hyvinvointialueen palvelukentällä laajasti.  Nuorten interventionavigaattorin käyttöönotolla yhtenäistettiin  ja nopeutettiin näiden haasteiden arviointia ja palveluihin ohjaamista.

Toimintaympäristö

Nuorten mielenterveyden haasteiden lisääntymisen vuoksi palveluiden toimintatapoja oli uudistettava. Mielenterveyden arviointi on ollut moninaista ja vaihtelevaa. Arviointia on tehty laajasti hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluissa, mm. koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluissa sekä Nuorten Matalassa. Nuorten interventionavigaattorin (jatkossa navigaattori) käyttöönotolla yhtenäistettiin ja nopeutettiin arviointia. Samalla pyrittiin varmistamaan, että oireet havaittaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja nuoret pääsisivät tarvitsemansa avun piiriin nopeasti.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa on aloitettu ja Suomen kestävän kasvun ohjelmassa viimeistelty alueelle lasten ja nuorten porrasteinen psykososiaalisen tuen ja hoidon malli. Navigaattorin käyttöönotto tukee mallin mukaisiin interventioihin ohjautumista.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Navigaattorin käyttäjinä toimivat nuorten mielenterveyden haasteita kohtaavat ammattilaiset, nuoret itse ja heidän vanhempansa.

Ammattilaisia osallistettiin navigaattorin käyttöönottoon liittyvään suunnitteluun aktiivisesti. Eri palveluiden käyttöönotot aloitettiin pilotoinneilla, joiden suunnittelussa koko pilottiryhmä oli mukana. Piloteissa kerättiin ammattilaisten kokemuksia ja muokattiin prosessia heidän näkemysten mukaisesti.

Navigaattorin kehittämistyön aikana asiakkailta kysyttiin palautetta navigaattorin käyttöön liittyen. Palautetta kysyttiin Terapiat etulinjaan -toimintamallin kansallisella kyselyllä, joten vastauksia ei eritelty Kymenlaakson osalta. Kansallisella tasolla sekä nuorilta että huoltajilta saatu palaute oli saman suuntaista, kun reilu puolet vastaajista koki navigaattorin käytön hyödylliseksi, kolmannes ei osannut sanoa mielipidettään ja noin 10% ei kokenut siitä olevan hyötyä omassa tilanteessaan.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Toimintamalli pohjautuu Terapiat etulinjaan-toimintamallin kehittämään nuorten interventionavigaattoriin, jonka tarkempi toiminta on kuvattu toisessa Innokylä-toimintamallissa.

Ratkaisun perusidea

Nuorten interventionavigaattori otettiin osaksi nuorten mielenterveyden haasteiden arviointia ja tarvittavan tuen suunnittelua. Nuoret ja heidän vanhempansa täyttävät digitaalisen navigaattorikyselyn verkossa (www.nuortennavi.fi) ja vastauksia hyödynnetään tuen ja hoidon tarpeen arvioinnissa.

Kymenlaakson hyvinvointialueella navigaattori on otettu vaiheittain käyttöön eri palveluissa. Nuorten Matalassa navigaattorin käyttöönotto oli osa laajempaa arviointitiimin kehittämistä ja se on kuvattu tarkemmin "Nuorten Matalan asiakasohjauksen ja arviointitiimien kehittäminen sekä Interventionavigaattorin käyttöönotto, Kymenlaakson hyvinvointialue"-toimintamallin kuvauksessa. Seuraavassa vaiheessa käyttöönotto tehtiin pilotoinnin kautta nuoruusikäisiä kohtaavissa koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluissa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönotto edellytti, että ammattilaiset ottavat navigaattorin käyttöön ja asiakkaat täyttävät sen niissä tilanteissa, joihin se soveltuu. Ammattilaisten motivaatiota pyrittiin lisäämään koulutuksella ja koulutusprosessiin kuuluvilla taitopajoilla. Ammattilaisten osaamisen ja motivoituminen vaikuttaa välillisesti myös siihen, että asiakkaat motivoitumat täyttämään navigaattorin, kun se on heille ohjattu.

Esihenkilöillä oli merkittävä rooli ammattilaisten ja yksikön muutosprosessin johtamisessa. Esihenkilöiden kanssa tarkasteltiin etenkin pilotin aikana tiiviisti tilannekuvaa käyttöönotosta  ja esihenkilöillä oli tämän perusteella mahdollisuus tukea työntekijöitä.

Käyttöönottoa tuki myös se, että ammattilaisilla on vahva luottamus siihen, että he osaavat hyödyntää navigaattorin antamaa tietoa ensijäsennyskäynnillä, asiakkaan tilanteen arvioinnissa ja jatkotuen suunnittelussa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa etenkin varhaisen vaiheen palveluihin, joissa arvioidaan nuorten mielenterveyden haasteita. Navigaattori ja ensijäsennys kokonaisuutena auttavat tilanteen arvioinnissa ja jatkotuen suunnittelussa. Se yhtenäistää arviointia ja auttaa tasalaatuistamaan palveluita.

Haasteeksi käyttöönotossa voi muodostua muutosprosessin vaikeus. Implementointiin on tärkeää keskittyä ja kuulla ammattilaisten kokemuksia käyttöönoton aikana ja ratkoa heidän esille tuomia pulmia.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Nuorten Matalan osalta arvioinnin tulokset on kuvattu omassa Innokylä-kuvauksessaan.

Koulu- & opiskeluterveydenhuollon ja opiskeluhuollon kuraattori- & psykologipalveluiden navigaattorin käyttöönoton pilottia arvioitiin toteutuneiden navigaattorin täyttöjen ja tehtyjen ensijäsennysten antamien tietojen pohjalta. Pilotti toteutettiin keväällä 2025 ja siitä saatiin palautetta, että 86% tapauksista ammattilainen arvioi navigaattorin sujuvoittaneen tuen tarpeen arviointia (ei yhtään kokemusta siitä, että olisi vaikeuttanut / hidastanut arviointia). Lisäksi 100% ammattilaisista toivoi, että interventionavigaattori pysyy työvälineenä myös jatkossa.  Ammattilaisten kokemusten myötä navigaattori päätettiin ottaa käyttöön kaikille yläkoulun ja 2. asteen terveydenhoitajille, kuraattoreille ja opiskeluhuollon psykologeille. Käyttöönottoon liittyvät koulutukset järjestettiin syksyllä 2025.