Nuorten aikuisten yksinäisyyden vähentämisen verkosto, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2, I4)

Nuorten aikuisten yksinäisyyden vähentämisen verkosto, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2, I4)

Vantaan ja Keravan alueelle on muodostettu hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan kaupunkien ja järjestöjen edustajien muodostama verkosto yksinäisyyden vähentämisen työn tueksi. 

Toimintaympäristö

Osallisuus, osallistuminen ja sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä hyvinvoinnin osatekijöitä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aikuisväestön (20–64-vuotiaat) kokema yksinäisyys on laskenut vuonna 2022 verrattuna aiempaan. Itsensä yksinäiseksi tuntevien aikuisten osuus oli vielä vuonna 2020 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella selvästi korkeampi muihin Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja koko maahan nähden (HUS, Uudenmaan väestön hyvinvointi, terveys ja erikoissairaanhoidon palvelutarve 2022). Vuoden 2022 tietojen mukaan aikuisväestöstä 12,2 % kokee itsensä yksinäiseksi, kun 2020 yksinäiseksi itsensä tuntevia oli 14,9 %.  (THL, Sotekuva, itsensä yksinäiseksi tuntevat 2020–2022.) 

Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvan VAKEHyva Hyvät palvelut -hankkeen HyväHyte-kärjessä (investointi 2) edistettiin hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. HyväHyte-kehittämistyö sisälsi myös yksinäisyyden ehkäisyn kehittämistyön, joka kytkettiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alueelliseen hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan 2023–2025. Tämän työn tueksi jonka perustettiin nuorten aikuisten yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävä moniammatillinen verkosto, joka jäi toimimaan aktiivisesti alueella vielä kehittämistoimenpiteen jälkeenkin. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämisen kohderyhmä

Kohderyhmänä olivat erityisesti alueen nuoret aikuiset, joiden löytämistä ja ohjautumista hyvinvointia ja terveyttä edistäviin, yksinäisyyttä ennaltaehkäiseviin ja vähentäviin palveluihin pyrittiin lisäämään. 

Välillisenä kohderyhmänä toimintamallissa ovat hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen ammattilaiset, jotka toimivat näiden ihmisten parissa asiakastyössä tai muutoin vaikuttaen asukkaiden saamiin palveluihin ja joista verkosto koottiin. 

Kehittäjäverkosto

Tavoitteena oli, että työvälineet ja käytännöt kehitetään aidosti palvelemaan eri toimijoiden arjen työtä. Yksinäisyyden ehkäisytyötä on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueen, seurakuntien, järjestöjen ja kuntien kanssa ja verkosto koottiin aluksi avuksi yksinäisyyden tunnistamisen ja puheeksi oton mallien laadinnassa. Pian huomattiiin, että verkoston jäsenet pystyivät opastamaan ja kouluttamaan toisiaan aiheesta ja erilaisista työmenetelmistä ja vertaisuus aiheen ympärillä koettiin tärkeäksi. 

Kehittämisessä lähdettiin siitä, että erilaisissa tehtävissä toimivat kertoivat kokemuksista, haasteista ja mahdollisuuksista yksinäisyyden tunnistamisesta, puheeksiotosta, palveluohjauksesta sekä palveluista. Kehittäminen käynnistettiin yhteiskehittämisen päivässä keväällä 2024 yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa.  

Osallistujista muodostui siis pienempi kehittämisryhmä, johon kuuluu hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan kaupunkien ja neljän järjestön edustajia sekä kokemusasiantuntija. Nuorten aikuisten kanssa toimivien ryhmä muodostui verkostoksi, joka jatkoi toimintaansa vuonna 2025. Kehittäjäryhmänä verkosto jakoi kokemuksiaan ja ideoitaan toisilleen, mikä lisäsi saatua hyötyä.

Nuorten aikuisten kehittämisryhmä:

  • kokemusasiantuntija
  • toisen asteen opiskeluhuollon kuraattoreita
  • sosiaaliohjaaja nuorten sosiaalityöstä
  • sosiaaliohjaaja jälkihuollosta
  • SPR:n yksinäisyystyön asiantuntija
  • liikuntapalveluiden hyvinvointimentori ja projektikoordinaattori
  • sosiaaliohjaaja sosiaalisesta kuntoutuksesta
  • sosiaaliohjaaja kotouttavista palveluista
  • Ohjaamojen Onnin asiantuntija
  • vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Kide

Oli ilo huomata, kuinka moni oli kiinnostunut yksinäisyydestä aiheena ja halusi, että tabu sen ympäriltä saataisiin vähenemään! Kehittämisryhmiemme jäsenet toivat mukanaan runsaasti asiantuntemusta ja yhdessä kehitimme tarpeellisia materiaaleja. Meille oli tärkeää, että mukana oli alusta alkaen monia osaajia, emmekä vain kehittäneet työvälineitä oman tiimin kesken. 

Asiakasymmärrystä on kerätty kokemusasiantuntijoiden mukanaolon lisäksi jalkautumalla nuorten aikuisten pariin keräämään kokemuksia ja ymmärrystä aiheesta. Kokemustietoa on kerätty myös osana Hyvinvoiva VAKE-toimintamallia.

Kehittämisessä on ollut mukana myös esimerkiksi kansallisen hyte-palvelukonseptin kehittäjäjoukko ja kehittämistä on esitelty kehittäjätapaamisissa.

Ratkaisun perusidea

Yksinäisyyden tunnistaminen, puheeksiotto ja palveluohjaus vahvistavat yksinäisyyttä vähentävien palveluiden löydettävyyttä, asiakas- ja palveluohjauksen osaamista ja asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. On tärkeää, että ammattilaiset tunnistavat asiakkaiden tarpeet hyvinvointia ja terveyttä edistäville, kuten yksinäisyyttä vähentäville palveluille ja osaavat ohjata niihin. Tämän vuoksi moniammatillinen verkosto, joka kokoontuu aiheen  parissa säännällisesti ja vie tietoa myös omiin työyhteisöihinsä, lisää amattilaisten tietoa yhteisöllisistä palveluista.

Kehittämisryhmä on aluksi ollut osa Hyvinvoiva VAKE-toimintamallia, joka vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä kehittämällä asiakas- ja palveluohjausta kuntien kulttuuri- luonto- liikunta - ja yhteisöllisiin palveluihin sekä järjestöjen palveluihin. Kun ryhmän jäsenet kokivat hyötyvänsä verkoston toiminnasta, jatkoi verkosto toimintaansa vielä kehittämistoimenpiteen jälkeen. 

Kehittämistyö yksinäisyyden vähentämiseen liittyen on koottu verkkosivulle www.vakehyva.fi/yksinaisyys

Yksinäisyyden vähentämisen toimintamallia on kehitetty osana Suomen kestävän kasvun ohjelman VAKE -Hyvät palvelut hanketta ja verkosto koottii aluksi tämän toimintamallin kehittämisen tueksi. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Osaamisen ja työvälineiden levittäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstölle on hyte, osallisuus ja järjestöyhteistyön tehtäväalueen ensisiaisella vastuulla.m mutta yksinäsiyyden vähentäminen kuuluu myös kuntien vastuulle sekä alueen muille toimijoille. Aihe myös kiinnostaa kaikkia ja suurin osa toimioista kokee, että he työssään voivat tehdä jotain yksinäisyyden vähentämistä edistääkseen.  

Yksinisyyden vähentämisen toimenpidettä toteutettiinHyväHyte-hankekärjessä, joka on osa VakeHyva -Hyvät palvelut -hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU), joka vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Kehittämistä ohjaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonsepti - THL.

Yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävä verkosto luotiin aluksi tämän toimenpiteen tueksi, muta aiheeseen syventyminen ja alueellisen moniammatillisen yhteistyön ylläpitäminen kiinnosti osallistujia niin paljon, että he jtkoivat kokoontumista verkostona myös toimenpiteen valmistumisen jälkeen. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Yksinäisyyden ehkäisyyn tai vähentämiseen tähtäävä vekosto on helppo koota millä tahansa alueella. Verkoston kokoamisessa on hyvä huomioida se, että osallistujakunta olisi mahdollsimman monipuolista ja moniammatillista, jotta toisilta oppiminen on aidosti mahdollista. Verkosto vaatii vetäjän ja jonkun, joka aluksi suunnittelee tapaamisten teemat, mutta puheenjohtajarooli voi olla myös kiertävä siinä vaiheessa, kun verkoston toiminta on jo vakiintunut. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Verkoston toimintaa ei ole erikseen arvioitu, vaan arviointi kohdentui toimenpiteeseen.