Nuorisoasema, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Keskivaikeat tapaukset tulee hoitaa pääosin perustasolla, nuorisoaseman perustaminen paikkaa tämän puutteen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Palvelulla turvataan hoito keskivaikeille mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsiville 13-21v nuorille.
Itä-Uudellamaalla asuvan 13–24-vuotiaan väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2027 asti. Tästä seuraten lähivuosina nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeen voidaan ennakoida kasvavan. Kasvaneet lastensuojelun kustannukset ja nuoruusikäisten sijoitukset Itä-Uudellamaalla kertovat myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittämättömyydestä: Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat kasvaneet vuonna 2020 n.20 % vuoteen 2019 verrattuna. Yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden kokemukset ovat lisääntyneet Itä-Uudellamaalla (2017–2021) samanaikaisesti kun koulun ulkopuolista tukea mielialaan liittyvissä haasteissa koetaan saadun harvemmin.
Terapiatakuu on huomioitu siten että se kattaa mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttaman soveltuvan hoitomuodon, joka vastaa potilaan oireita ja avuntarvetta. Psykososiaalisella interventiolla mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttamaa varhaista soveltuvaa psykososiaalista hoitomenetelmää. Hoito toteutetaan yksilö- tai perhekäynteinä tai ryhmässä. Hoidon tarve arvioidaan välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoito aloitetaan kuukauden sisällä.
Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan nuorten ja nuorten aikuisten terveyshaitoista. Ne ovat merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä. Suuri osa mielenterveyden häiriöistä puhkeaa nuoruusiässä. Kolme neljästä elämänaikaisesta mielenterveyden häiriöstä puhkeaa ennen 25 vuoden ikää. On arvioitu, että 20-25 prosentilla nuorista on jokin mielenterveyshäiriö.
2023 THL:n teettämässä kouluterveyskyselyssä nousi että Itä-Uudellamaalla huoli mielialasta on alla maan keskiarvojen kaikissa ikäryhmissä, mutta keskimäärin yli 30 % oppilaista kokee huolta mielenterveydestään. 8. ja 9. luokan oppilaiden ja lukion oppilaiden kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokevien osuus on yli maan keskiarvon ja kohtalaisen tai vaikean ahdistuneisuuden osuus on hyvinvointialueiden suurin (23,6 %).
Sosiaali- ja terveysministeriön kiireettömän hoidon kriteerit määrittävät lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden hoitamisen perustason tehtäväksi. Itä-Uusimaan kunnissa perustason nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat puutteellisia eikä tarpeeseen pystytä vastaamaan oikea-aikaisesti. Perustason riittämättömiä palveluja joudutaan paikkaamaan erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluilla. Tämä on lisännyt erikoissairaanhoidon lähetteiden määrää, lastensuojelun tarvetta sekä samalla kustannuksia. Erikoissairaanhoito on ruuhkautunut ja usein palauttaa lähetteet kuntaan perustasolla hoidettaviksi.
Tulevien hyvinvointialueiden tehtävänä on määritellä, miten lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus järjestetään perus- ja erityistasolla tulevaisuudessa.
Projektia on viety eteenpäin moniammatillisessa ja vaihtuvassa työryhmässä hankkeen edetessä. Alussa nimetty työryhmä missä toimineet puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä avainhenkilöitä Itä-Uudenmaan palveluista sekä hankkeista projektisuunnittelija. Projektin edetessä ja yksikön aloitettua tarkasteltu työryhmää ja nimetty uusi tiimi yksikön toiminnan kehitystä ja tukemista varten missä, nuorisoaseman esihenkilö, palveluvastaava mielenterveys, päihde- ja asumispalveluista, nuorisoaseman vastaava sairaanhoitaja ja hankkeesta projektisuunnittelija ja projektikoordinaattori ovat toimineet kehittämisessä avainhenkilöinä ja yksikön toiminnan edetessä myös otettu mukaan koko nuorisoaseman henkilöstöä; lääkäri, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaajat, psyk. sairaanhoitajat, psykologit ja toimistosihteerin mukaan kehittämään yksikön sisäistä toimintaa.
Tavoitteena on, että nuoret saavat avun omalta hyvinvointialueelta ilman viivettä. Palvelua tuotetaan tasalaatuisesti tutkittujen ja näyttöön perustuvien interventioiden avulla. Tästä johtuen voidaan vastata oikea-aikaisesti nuorten mielenterveys- ja päihdehaasteisiin, mikä ennen kaikkea vähentää inhimillistä kärsimystä, mutta samalla vähentää kuormitusta erikoissairaanhoidossa ja lisää sekä tehostaa perustason resurssin käyttöä. Nähdään myös että toiminta pienentää alueella syntynyttä hoitovelkaa.
- Asiakaspalaute sekä käyntimäärät: Palvelu on löydetty ja on saanut positiivista asiakaspalautetta.
- Nuorisopsykiatrian käynnit per 1000 13-17-vuotias, vähenevät alueella.
- Psykiatrian käynnit, käynnit per 1000 18-vuotias, vähenevät alueella.
- Päihdehuollon laitoshoidon potilaat per 1000 asukasta, vähenevät alueella.
- Kouluterveyskysely, masennus-, ahdistus-, päihde-, ja väkivaltaoireilu alueella vastaus tulokset pienenee.
- Erikoissairaanhoidon lähetteitä ja jatkossa myös nuorisoaseman lähettäviä lähetteitä sekä palautuneet lähetteet erikoissairaanhoidossa: Nuori saa oikea-aikaista hoitoa ja hoidetaan siellä missä kuuluu.
- Kuinka paljon Esh-käynnit vähenevät, kun nuorisoasema aloittanut toimintansa 1) ensimmäisenä vuotena ja 2) sitä seuraavina vuosina: Keksivaikeasti oireilevat nuoret ovat siirtyneet perustasolle.
- Työryhmän valinta ja arviointi matkan varrella.
- Suunnitteluvaiheessa muiden samankaltaisten yksiköiden tutustuminen ja hyvistä käytäntöjen oppimista.
- Vuosikellon laatiminen ja tarkistus missä mennään.
- Toimintasuunnitelman laatiminen ja myöhemmin toimintasuunnitelman tarkentaminen jatkoselvityksessä.
- Mittareiden ja seurannan sekä tavoitteiden asettelu.
- Toimintamallin seuranta ja arviointi.
- Viestintäsuunnitelman laatiminen ja toteutus.
- Toimitilojen valinta alueella.
- Yhteistyö yhdyspintojen kanssa esimerkiksi erikoissairaanhoidon kanssa.
- Selvitellä henkilöstön koulutustarve ja laaditaan koulutussuunnitelma.
- Otetaan käyttöön tarvittavat sähköiset palvelut toiminnan tueksi.
Kohderyhmä on 13-21-vuotiaat nuoret Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella jolla on keskivaikea mielenterveys- ja päihdeoireilua myös huoltajat on huomioitu ja palvelukielet ovat suomi ja ruotsi. Kohderyhmälle on tehty asiakaspalautekysely (ajalle 2.9-31.12.24) palvelun saatavuudesta ja miten nuoret ovat kokeneet palvelun sekä kokevatko että ovat saaneet apua nuorisoasemalta. On tärkeää että alueen muut palvelut jotka työskentelevät nuorten kanssa ovat tietoisia asiakasohjautumisesta palvelun pariin ja myös että alueen kunnat sekä 3 sektori ovat tietoisia palvelusta.
Projektin alussa tehtiin selvitys löytyykö Suomesta samankaltaisia yksiköitä jotka tarjoa apua ja tukea keskivaikeisiin mielenterveys sekä päihdehaasteisille oleville nuorille (ikä 13-21) ja löytyykö samakaltaisia yksiköitä missä hyödynnetty moniammatillista osaamista sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon puolelta. Selvityksessä joka tehtiin syksyllä 2021 tuli ilmi että pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa osassa kunnissa (ennen hyvinvointialueen siirtymistä) oli nuorisoasema, jossa moniammatillisesti hoidetaan yllä mainitut asiakasryhmät. Tavoite ole hyödyntää hyvät opit heiltä ja pohtia mahdollisia haasteita ja millä tavoin yksikkö voisi näistä välttyä.
Kuva
Projektin alkuvaiheessa oli nimetty moniammatillinen työryhmä hyvinvointialueen palveluista jotka olivat sitoutuneita tähän hankkeeseen ja eteenpäin viemiselle. Työryhmä muuttui matkan varrella aina kriittisesti tarkastellen ketkä ovat oikeita henkilöitä nimeä ryhmään jotta saadaan mahdollisimman laajaa ja oikeanlaista osaamista sekä päätöksentekoja. Pienempiä ryhmiä muodostettiin tarvittaessa esimerkiksi ammattilaiset selvityksiä varten esimerkiksi projektin aikataulutus, tilasuunnittelua, budjetointi, mittarit ja seuranta sekä rekrytointia varten. Täten varmistettiin että meillä oli oikeat henkilöt mukana suunnittelussa projektin eri vaiheissa ja varmistettiin että ammattilaiset olivat sitoutuneita projektia kohden. Ideointia tehtiin siis eri moniammatillisissa ryhmissä matkan varrella ja suunniteltiin tarkasti toteutukseen asti ja tehtiin tarvittavat muutokset seuranta mittareiden avulla.
Ennen Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta, alueella puutui täysin palvelu joka tarjoisi apua nuorille joilla on keskivaikeasti oireileva mielenterveys tai päihdehaasteita. Tilastojen valossa nähtiin tarve perustaa yksikkö joka turvaisi nuorille oikea-aikaista ja laadukasta palvelua ikäryhmille 13-21 vuotiaat sekä heidän perheilleen.
Työryhmä asetti seuraavat tavoitteet mitä lähteä edistämään;
- Nuoret saavat avun omalta hyvinvointialueelta ilman viiveitä. Palvelua tuotetaan tasalaatuisesti tutkittujen ja näyttöön perustuvien interventioiden avulla.
- Itä Uudellamaalla voidaan vastata oikea-aikaisesti nuorten mielenterveys- ja päihdehaasteisiin, mikä ennen kaikkea vähentää inhimillistä kärsimystä, mutta samalla vähentää kuormitusta erikoissairaanhoidossa ja lisää sekä tehostaa perustason resurssin käyttöä.
- Nuorisoaseman toiminta pienentää alueella syntynyttä hoitovelkaa.
Lähtötilanne:
Itä-Uudeltamaalta puuttui perustasonpalvelu, jonka kautta nuoret saavat viiveettä apua mielenterveys- ja päihdeongelmiin.
Seuraus:
Kohderyhmä jää ilman hoitoa ja apua. Peruspalveluissa ei pystytä vastamaan palvelu tarpeeseen, lastensuojelun avo- ja sijaishuoltoon ohjautuu nuori joiden tulisi saada nuorisoasema palveluita ja erikoissairaanhoito ruuhkautuu sekä kustannukset nousevat.
Ratkaisu:
Perustettiin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle keskivaikeasti oireilevien nuorten mielenterveys- ja päihdeyksikkö.
Vaikutukset:
Peruspalveluissa pystytään vastaamaan paremmin lakisääteiseen nuorten mielenterveys- ja päihdehaasteisiin.
Vaikuttavuus:
Nuorten mielenterveys- ja päihdehaasteet vähenevät, kun hoitoketju toteutuu oikea-aikaisesti ja resurssit on kohdennettu oikein. Kuormitus muissa palveluissa vähenee ja samaten kustannukset.
Asiakaspalautetta kerätty 2.10.-31.12.2024 ajalta. Saatu vastausmäärä 49 ja palaute oli pääosin positiivista. Negatiivista palautetta annettu yhteydenoton selkeyttämisestä, että nuori tietää mihin olla yhteydessä avun saamiseksi. Tähän kiinnitetty huomioita asiakasohjautumis prosessin selkeyttämisessä.
Hankesuunnitelma 2022:
Projektin alussa palkattu projektisuunnittelija vastaamaan aikataulua sen suunnittelusta ja sen pysymisestä ja konkreettisesta toteutuksesta. Apuna projektitiimi koko hankkeen ajaksi (vaihtuva) miepä sekä lanupe palveluista ammattilaisia sekä myöhemmin nuorisoaseman esihenkilö sekä työyhteisö.
- Q3/2023-Q4/2024, Rakennetaan yhdyspinnat toiminnan tueksi HUS:in kanssa missä muodostetaan palveluketjunuorisoaseman kontektissa, rakennetaan yhdyspinnat niihin ja yhteistyökäytänteet sekä kehitetään yhteistä pilotointia.
- Q2!2023-Q2/2024, Otetaan käyttöön tarvittavat sähköiset palvelut toiminnan tueksi.
- Q1/2023-Q4/2025, Toiminnan käynnistämisessä huomioidaan yhteistyö terapiat etulinjaan hankkeen kanssa.
- Q4/2023-Q3/2024, Selvitetään henkilöstön koulutustarve ja laaditaan koulutussuunnitelma.
- Q3/2023-Q4/2025, Toimintamallin seuranta ja arviointi.
Kuva
-
Nuorisoaseman tavoitteena on, että nuoret saavat avun omalta hyvinvointialueelta ilman viiveitä. Palvelua tuotetaan tasalaatuisesti tutkittujen ja näyttöön perustuvien interventioiden avulla.
-
Tästä johtuen Itä Uudellamaalla voidaan vastata oikea-aikaisesti nuorten mielenterveys- ja päihdehaasteisiin, mikä ennen kaikkea vähentää inhimillistä kärsimystä, mutta samalla vähentää kuormitusta esh:ssa ja lisää sekä tehostaa perustason resurssin käyttöä.
-
Nuorisoaseman toiminta pienentää alueella syntynyttä hoitovelkaa.
Hyvä perusteellinen taustatyö on suotavaa ja muiden hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja muiden virheiden oppiminen. Yhteistyö on äärimmäisen tärkeää ja tähän moniammatillisen tiimin tuki on hyvä olla varsinkin alueen palveluista ja johdon tuki. Projektitiimissä kunnioitetaan tiiminjäseniä ja yhdessä tuodaan kehitysideoita ja yhdessä lähdetään ratkomaan niitä ja tähän on hyvä laatia selkeät mittarit ja tavoitteet tulosten seurantaa varten ja mahdollisten muutosten kannalta. On myös hyvä että jokainen tiiminjäsen tietää roolinsa. Viestintään on myös hyvä panostaa ja suotavaa laatia viestintäsuunnitelma.