| Innokylä

Toimintaympäristö

Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Osana Next Generation EU:n rahoittamaa RRP2 - Suomen kestävän kasvun kehityksen hanketta (P4, I1) Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutettiin laaja lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystyö ja kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman päätavoitteena on tarjota oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä.

Pirkanmaan RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan kokonaisuudessaan koko alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamista, hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn nopeuttamista sekä kustannusten nousun hillintää.

Erityinen huolenpito (eho) tarkoittaa kokonaisvaltaista hoitoa, kasvatusta ja huolenpitoa sekä yksilöllistä erityisopetusta sellaisille 12 vuotta täyttäneille nuorille, joiden toiminta erityisen vakavasti vaarantaa heidän henkeään, terveyttään tai kehitystään. Erityinen huolenpito on moniammatillista hoitoa ja huolenpitoa. Erityistä huolenpitoa järjestävällä laitoksella on oltava käytettävissään riittävä kasvatuksellinen, sosiaalityön, psykologinen ja lääketieteellinen asiantuntemus. Asiantuntijoiden tulee tavata lasta säännöllisesti. Erityistä huolenpitoa voidaan järjestää enintään 30 vuorokauden ajan. Erityistä huolenpitoa voidaan erittäin painavasta syystä jatkaa enintään 60 vuorokaudella, jos lapsen sijaishuollon järjestäminen sitä edelleen välttämättä edellyttää. Näin ollen erityinen huolenpito voi yhtäjaksoisesti kestää pisimmillään 90 vuorokautta. Käytännössä suurin osa eho-jaksoista kestää 90 vrk. Eho-jaksolla nuoren käytettävissä on moniammatillinen tuki (kasvatuksellinen, sosiaalityön, psykologinen ja lääketieteellinen asiantuntemus). Eho-jaksosta laaditaan kirjallinen yhteenveto, joka sisältää suosituksen nuoren jatkohoidon osalta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Eho-jaksolla toteutettavan nuoren psykiatrisen hoidon tarpeen arvion ja hoidon kehittämistarpeena on ollut erityisesti niiden nuorien psykiatrinen arviointi ja hoito, keillä ei ole eho-jaksoa edeltävästi hoitokontaktia erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian vastuualueelle. Pääasiallisena syynä hoitokontaktin puutteeseen on nuoren sitoutumattomuus palveluun.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallia oli kehittämässä monialainen työryhmä osana Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelmaa 2024–2026 (RRP2, P4, I1).

Tavoiteltu muutos

Toimintamallilla tavoitellaan eho-jaksolle sijoitetun nuoren psykiatrisen hoidon tarpeen arvion ja psykiatrisen hoidon toteutumista sujuvana jatkumona eho-jakson alkaessa, jatkuessa ja päättyessä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kehittäjäjoukossa on ollut monialaisesti ammattilaisia lastensuojelusta, nuorisopsykiatrialta ja lastenpsykiatrialta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin käytöllä varmistetaan, että eho-jaksolle sijoitetut nuoret saavat tarvitsemansa psykiatrisen hoidon tarpeen arvion ja psykiatrisen hoidon. Toimintamalli koostuu kahdesta polusta: nuorella on hoitokontakti erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrialle tai nuorella ei ole hoitokontaktia erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrialle.

1) Eho-jakson alkaessa nuorella on hoitokontakti erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrialle

Eho-laitoksen henkilökunta kutsuu nuoren hoitavan nuorisopsykiatrian tiimin osallistumaan eho-laitoksen väli- ja loppupalavereihin. Yhteisillä palavereilla tuetaan, että eho-laitoksen hoitosuositus ja psykiatrisen hoidon tarpeeseen vastaaminen sujuvat yhtenä jatkumona.
Jos nuorisopsykiatrian työntekijät eivät pysty osallistumaan eho-jakson loppupalaveriin, käydään eho-laitoksen hoitosuositus tarvittaessa läpi yhdessä jakson jälkeen, jotta hoitosuositus ja psykiatrisen hoidon tarpeeseen vastaaminen sujuvat yhtenä jatkumona.

2) Eho-jakson alkaessa nuorella ei ole hoitokontaktia erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrialle

Nuoren oma sosiaalityöntekijä pyytää erityistä huolenpitoa toteuttavaa laitosta tekemään alustavaa psykiatrista arviota nuoren hoidon tarpeesta jo jakson alussa. Mikäli tarvetta nuorisopsykiatrian asiakkuudelle arvellaan olevan, tekee eho-laitoksen lääkäri lähetteen nuorisopsykiatrialle heti jakson alussa.
Nuorisopsykiatrialla käydään läpi saapunut lähete ja tarvittaessa lähete ohjataan hoidon porrastusmallin mukaisesti lasten ja nuorten mielenterveys ja päihdepalveluihin tai opiskeluhuoltoon.
Lähetteet käsitellään nuorisopsykiatrialla 1–2 viikon aikana, jonka jälkeen sosiaalityöntekijä voi tiedustella nimettyä työntekijää nuorisopsykiatrian sihteeriltä.
Jos asiakkuus jää nuorisopsykiatrialle, voi nuorisopsykiatrian nimetty työntekijä osallistua eho-jakson väli- ja loppupalavereihin aikataulun salliessa. Jos työntekijän ei ole mahdollista osallistua eho-jakson loppupalaveriin, käydään hoitosuositus läpi yhdessä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa nuorisopsykiatrian aloituspalaverissa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli edellyttää henkilöstön perehdyttämistä sekä sijaishuollon että terveydenhuollon palveluissa. Henkilöstön vastuut ja roolit on tärkeä ymmärtää ja niihin tulee sitoutua.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltamisessa toiseen toimintaympäristöön on tärkeää osallistaa sekä sijaishuollon että terveydenhuollon henkilöstöä.

Lisätietoa antavat vastuualuejohtajat Timo Holttinen ja Hanna Lähteenmäki, etunimi.sukunimi@pirha.fi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2026 aikana, eikä sen käyttöönoton vaikutuksia ole vielä arvioitu. Arviointi ja kehittäminen jatkuu hyvinvointialueen omana toimintana.

Nuoren psykiatrisen hoidon arviointi ja toteutus erityisen huolenpidon jaksolla, Pirkanmaan HVA (RRP2, P4, I1)

Nuoren psykiatrisen hoidon arviointi ja toteutus erityisen huolenpidon jaksolla, Pirkanmaan HVA (RRP2, P4, I1)