| Innokylä

Toimintaympäristö

Mihin kehittämistarpeisiin Tasa-arvoinen neuvola -koulutukset vastaavat?

Hankkeessa on tutkimukseen, asiakkaiden tapaamiseen ja neuvolatyön käytännön tuntemukseen perustuen tunnistettu kolme neuvolan kipupistettä, jotka vaikuttavat asiakkaiden osallisuuden kokemukseen, yhdenvertaisuuteen sekä tasa-arvon edistämisen mahdollisuuksiin.

1) Asiakaslähtöisyys haasteena

Neuvolatyöhön kohdistuu paljon odotuksia. Asiakasperheet ovat yhä moninaisempia ja myös heidän tarpeensa ovat erilaisia. Tuen tarpeiden tunnistaminen ja tukeminen, jotka ovat neuvolan keskeisiä tehtäviä, vaativat henkilökohtaista perheiden tuntemista ja luottamusta. Neuvolan toimintaa ohjaavat kuitenkin pitkälle määritellyt rutiinit, jotka täyttävät terveystarkastuksiin varattuja aikoja. Aikaa asiakaslähtöisyydelle ja mahdollisuuksia neuvola-ohjelman yksilöllistämiselle on vähän.

2) Yksilöllisyys, moninaisuuden kohtaaminen

Neuvolan asiakkaat kuvaavat usein, että kohtaaminen on neuvolassa ystävällistä, mutta osa esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista kuten myös jotkin kahden kulttuurin perheet, moninaisissa perhemuodoissa elävät tai perheet, joiden jäsenellä on pitkäaikaissairaus tai vamma ovat myös kokeneet näkymättömäksi jäämistä ja normeihin törmäämistä. Tämä vähentää asiakkaiden osallisuutta ja sitä myöten mahdollisuutta luottamukselliseen, henkilökohtaiseen suhteeseen.

3) Vanhemmuuden tasa-arvo

Neuvola vaikuttaa olevan pitkälti "äitien valtakunta", jossa sukupuolinormit niin vanhemmuuden kuin lastenkin suhteen vaikuttavat paikoin vahvana. Olemme kuulleet monia asiakaskokemuksia, joissa isää ei ole kutsuttu neuvolaan tai hänet on jätetty siellä huomioimatta. Näitä kokemuksia on asiakkailla ympäri Suomea ja aivan tuoreitakin. Neuvolalla olisi erinomainen mahdollisuus juuri isien pystyvyyttä ja osallisuutta vahvistamalla edistää sukupuolten tasa-arvoa jopa työelämään ja yhteiskuntaan välillisesti vaikuttavalla tavalla. Tämä mahdollisuus joskus hukataan ja päinvastoin vahvistetaan normia, joka jättää isät kakkosvanhemman asemaan.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tasa-arvoinen neuvola -hankkeen lopullinen tavoite on vahvistaa varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien, mutta myös miesten ja aivan kaikkien neuvolan asiakkaiden osallisuutta. Koulutusten kohderyhmänä ovat neuvolan ammattilaiset.

Tietoa asiakaskokemuksesta on haettu hankkeen alkuvaiheessa yhteiskehittämisellä. Erilaisin tiedonkeruun menetelmin olemme kuulleet yli 160 neuvola-asiakasta. Lisäksi tietoa on kertynyt haavoittuvien asiakasryhmien kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta, järjestöiltä, selvityksistä ja tutkimuksista.

Neuvolan ammattilaisten ääni kuuluu hankkeessa erityisesti hankkeen asiantuntijan välityksellä. Hankkeeseen rekrytoitiin laajaa kokemusta neuvolan käytännön työstä ja kehittämisestä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Mihin kehittämistarpeisiin Tasa-arvoinen neuvola -koulutukset vastaavat?

Tasa-arvoinen neuvola kehittää neuvolan ammattilaisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamista.

Hankkeessa on tutkimukseen, asiakkaiden tapaamiseen ja neuvolatyön käytännön tuntemukseen perustuen tunnistettu kolme neuvolan kipupistettä, jotka vaikuttavat asiakkaiden osallisuuden kokemukseen, yhdenvertaisuuteen sekä tasa-arvon edistämisen mahdollisuuksiin. Tasa-arvoinen neuvola -koulutukset kehittävät henkilöstön osaamistaa näillä alueilla (katso alla kohdasta "Toimintaympäristö" tarkemmin).

Millaista muutosta Tasa-arvoinen neuvola -koulutukset osaamiseen tuovat?

Havaittuja kipupisteitä neuvolassa ei ratkaista lisäämällä kuormittuneille vastaanotoille uusia tehtäviä.

Kyse on ammattilaisten taidosta huomata, kuka on vaarassa jäädä neuvolassa osattomaksi ja konkreettisista keinoista lisätä asiakaslähtöisyyttä ja erilaisten asiakkaiden huomioimista. Aihetta käsitellään koulutuksissa laajasti ja oivalluttavasti eri näkökulmista.

Koulutuksissa on runsaasti neuvolaympäristöön sijoittuvia pohdintatehtäviä ja noin 150 käytännön toimintavinkkiä vastaanotoille mutta myös organisaation kehittämiseen. Esimerkiksi sanavalintoihin, kysymisen taitoon ja ympäristöön liittyviä ehdotuksia on runsaasti.

Sekä verkkokoulutuksen että erikseen sovittavien lähikoulutusten aiheita ovat:

Perustietoa hyvinvoinnin eriarvoisuudesta ja neuvolan mahdollisuuksista ja haasteista tähän liittyen
Mitä ovat normit, joihin asiakkaat voivat törmätä, miten voin opetella normitietoisuutta ja -luovuutta?
Miten toimia, jos olen tahtomattani loukannut tai neuvola saa kriittistä palautetta?
Kielellisen osallisuuden parantaminen, ympäristön ja kuvien merkitys.
Osallisuus lisää hoidon vaikuttavuutta, mistä osallisuus neuvolassa syntyy.
Rutiinin ja asiakaslähtöisyyden ristiriita, keinoja lisätä asiakaslähtöisyyttä.
Neuvolan merkitys vanhemmuden vahvistajana, eräitä erityiskysymyksiä (kuten erotilanteet, lähisuhdeväkivalta ja pakottava kontrolli, oman näköinen vanhemmuus, sosiaalinen vanhemmuus, entä jos tasa-arvo ei ole tavoitteena).
Äitinormin vahvuus, isien tukeminen ja osallistaminen, sen yhteiskunnalliset vaikutukset (sisältää tietopaketin vanhempainvapaiden jakamisen mahdollisuuksista).
Kieli- ja kulttuurimuun yli työskentely, antirasismi, seksuaaliterveydestä keskustelu.
Sateenkaariperheet, asiakkaiden toiveita neuvolalle, vähemmistöstressi.
Neuvolan roolit ja rajat, kun vanhemmalla tai lapsella on vamma tai pitkäaikaissairaus, ableismin käsite, toiveita neuvolalle.
Erilaiset perhemuodot ja lapsen saamisen tavat, toiveita neuvolalle.
Stigmatietoisuus neuvolassa, kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevat vanhemmat.
Yhdenvertaisen ja tasa-arvoa edistävän neuvolan kehittämisideoita tuleville vuosille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kuinka ja kuka tasa-arvoinen neuvola -koulutusta voi hyödyntää?

Koulutuksesta voivat hyötyä kaikki lapsiperheiden kanssa työskentelevät sotealan ammattilaiset, mutta esimerkit ja käytännön neuvot hyödyttävät erityisesti neuvolaterveydenhoitajia ja -lääkäreitä. Koulutukseen voi ilmoittautua yksityishenkilönä tai työnantajan suostumuksella työaikana.

Laajimmin aiheet tulevat käsitellyksi 2 op verkkokoulutuksessa. Verkkokoulutuksen voi käydä täysin omaan tahtiin eikä aikaan sidottua opetusta ole. Koulutukseen käytettävä ohjeellinen aika on 1-2 tuntia viikossa kuuden viikon ajan, mutta siihen voi halutessaan käyttää kuukausia – tai esimerkiksi 2-3 puolikasta työpäivää. Lisäksi se sisältää työpaikalla suoritettavan, palautteen kysymiseen liittyvän tehtävän. Toteutuksia alkaa noin kerran kuussa vuoden 2027 loppupuolelle asti.

Oppilaitosten on mahdollista hyödyntää 0.5 op verkkokoulutuksia, jotka keskittyvät yksittäisiin aihekokonaisuuksiin (Perustietoa yhdenvertaisuudesta / Osallisuus ja asiakaslähtöisyys / Neuvola tasa-arvon edistäjänä / Monenlaisten perheiden kohtaaminen) .

Luento- tai työpajaversioita koulutuksesta voidaan tarjota resurssien mukaan. Suurin osa aiheista voidaan käsitellä esimerkiksi koko perhekeskuksen yhteisillä kahdella puolen päivän läsnä- tai etäkoulutuksilla, joiden välissä tehdään pieni tehtävä omassa tahdissa.

Hankkeen toiminta-aikana voi kysyä myös mahdollisuutta yksittäisiin lyhyempiin koulutuksiin tietystä aiheesta.

Kaikki koulutukset ovat maksuttomia hankkeen toiminta-aikana 2025-2027.

Vinkit toimintamallin soveltajille

On mahdollista, että jos koulutukseen osallistuminen jää yksittäisten työntekijöiden kiinnostuksen varaan, osallistumatta jäävät juuri ne, jotka eniten hyötyisivät pohdinnoista ja oivalluksista. Hankkeessa suositellaan vahvasti, että koulutukseen osallistuisivat kaikki neuvolan tai soveltuvilta osin myös muut perhekeskuksen varsinkin vastaanottotyötä tekevät ammattilaiset.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ensimmäisiin verkkokoulutuksen (2 op) osallistujien arvioita:
(Täysin eri – täysin samaa mieltä -asteikko 1–5, keskiarvo)

Koulutus on vahvistanut osaamistani sukupuolten tasa-arvosta 4,7
Osaan huomioida ei-synnyttävät asiakkaat paremmin koulutuksen käymisen jälkeen 4,6
Osaan huomioida transtaustaiset asiakkaat paremmin koulutuksen käymisen jälkeen 4,5
Koulutus on vahvistanut osaamistani yhdenvertaisuudesta 4,7
Tunnistan omat asenteeni ja ennakkoluuloni eri väestöryhmiä kohtaan paremmin koulutuksen käymisen jälkeen 4,4
Osaan kohdata erilaisia asiakkaita ja perheitä itsevarmemmin koulutuksen käymisen jälkeen 4,4
Koulutus on vahvistanut ymmärrystäni osallisuuden kokemuksen merkityksestä neuvolassa 4,7
Minulla on enemmän työkaluja ottaa asiakkaan toiveet ja lähtökohdat huomioon vastaanotolla koulutuksen käymisen jälkeen 4,6
Jatkan koulutuksessa oppimani käyttöä 4,8
Arvostan vaikutuksia, joita koulutuksella on ollut työhöni 4,7

Neuvolan ammattilaisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen kehittäminen.

Neuvolan ammattilaisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen kehittäminen.