| Innokylä

Toimintaympäristö

Muistihoitajien toimintamallin kehittäminen on varsin ajankohtainen aihe. Väestön ikääntyessä muistisairauksien määrän arvioidaan kasvavan 64% vuoteen 2040 mennessä. Hoitoon pääsyn haasteet, digitalisaatio ja etäpalvelujen kasvu edellyttävät uusia, kustannustehokkaita toimintatapoja.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä olivat sote-keskusten muistihoitajat. Kehittämistyön pohjaksi järjestettiin työpaja ja toteutettiin Webropol-kysely, joiden avulla tunnistettiin yhtenäistämistarpeet ja hyvät käytännöt. Toimintamalli kehitettiin hoitotyön johdon ja asiantuntijakonsulttien tuella ja myös muistipoliklinikkojen geriatreja kuultiin, koska he toimivat tiiviissä yhteistyössä muistihoitajien kanssa. Johdon hyväksymisen jälkeen toimintamalli esiteltiin lähiesihenkilöille ja muistihoitajille.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Muistihoitajien toimintamalli otettiin käyttöön Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella marraskuussa 2025. Toimintamalliin koottiin kahdeksan sote-keskusalueen muistihoitajien osaaminen, yhtenäistetyt käytännöt ja selkeät pelisäännöt - tavoitellen sujuvia palveluja kaikkien 18 kunnan asukkaille tehokkaasti ja yhdenvertaisesti vastaamaan muistisairausepäilyn sekä jo todetun muistisairauden seurannassa olevien tarpeisiin. Toimintamalli kattaa pääosin kasvokkain tapahtuvat vastaanotot, mutta myös etävastaanottoa pilotoitiin ja takaisinsoittojärjestelmä otettiin käyttöön parantamaan palvelujen saavutettavuutta ja joustavuutta. Kutsujärjestelmän käyttöönotto laajennettiin koko alueen muistihoitajille selkeyttämään työnhallintaa. Vastaanoton sisältöä ohjaava kirjaamispohja yhtenäisti dokumentointia ja tilastointikäytäntöjen yhdenmukaistaminen vahvisti tiedolla johtamisen edellytyksiä. Toimintamalli tukee muistihoitajien työskentelyä määritellyillä pelisäännöillä ja konkreettisilla ohjeilla. Yhtenäistämistoimilla parannetaan palvelujen sujuvuutta ja laatua, luoden perustaa tasalaatuiselle ja asiakaslähtöiselle muistisairauksien selvittelyille ja seurannalle koko hyvinvointialueella.

Alkuselvitysten avulla tunnistettiin keskeiset kehittämiskohteet, jotka vaativat yhdenmukaistamista:

Seurantavastaanottojen vahvistaminen
Asiakaslähtöisten terveys- ja hoitosuunnitelmien laatiminen
Viestintäkäytäntöjen, kutsujärjestelmän, tilastoinnin, kirjaamiskäytäntöjen ja kotikäyntikriteerien selkeyttäminen
Ennaltaehkäisevän työn lisääminen
Esiin tulivat selkeästi myös resurssien epätasaisuus ja muistihoitajien kasvavaan työmäärään varautumisen tarve

Yhtenäistetyt toimintatavat muodostavat perustan muistihoitajien ammatilliselle toiminnalle ja asiakaslähtöiselle palvelulle. Työtehtävien ja pelisääntöjen selkiyttäminen tukee muistihoitajien jaksamista ja työn tehokkuutta.

Toimintamalli liitettiin muistiverkosto Teams-kanavalle tukemaan käyttöönottoa ja jatkuvuutta. Se sisällytetään myös osaksi juuri käynnistynyttä Muistisairaan palveluketjun päivitystyötä.

Keskeiset uudistukset

Muistihoitajaroolin ja muistisairaan prosessikuvauksen määrittely
Yhtenäiset toimintatavat mm.
- Ajanvarauskäytäntöjen yhtenäistäminen
- Alkukartoitus-, diagnosointi- ja seurantavastaanottokäytäntöjen yhtenäistäminen
- Geriatri/lääkäriyhteistyön määrittely
- Kotikäyntikriteerien määrittely
Kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen ja fraasipohjien päivittäminen
Tilastointikäytäntöjen yhtenäistäminen
Uuden vastaanottolajin muodostaminen geriatrin työparina toimiessa
Kutsujärjestelmän selkeyttäminen ja käyttöönoton laajentaminen kaikille muistipoliklinikoille
Terveys- ja hoitosuunnitelman koulutus ja käyttöönotto
Muistihoitajien verkostokanavan perustaminen
Etävastaanottokokeilut ja videovastaanottojen pilotointi osalla muistihoitajista

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönotto ei vaatinut lisärahoitusta, vaan perustui yhtenäistettyihin pelisääntöihin, jotka ohjaavat tekemään asioita uudella tavalla. Juurtuminen edellyttää muistihoitajien sitoutumista ja esihenkilöjen aktiivista tukea. Prosessi käynnistettiin vuorovaikutteisella esittelytilaisuudella esihenkilöille ja muistihoitajille, jonka jälkeen materiaali tallennettiin yhteiselle verkostokanavalle. Käyttöönoton aikana tarjottiin ohjausta ja tukea. Toimintamalli kerrattiin kuukauden kuluttua esihenkilöiden ja lähiylilääkäreiden kanssa.

Kehittämisprosessi vaati aikaa erityisesti nykytilan selvittämiseen, kahdeksan sote-keskuksen toimintatapojen yhteensovittamiseen, kenttäyhteistyöhön, materiaalin ja koulutusten valmisteluun sekä henkilöstön opastamiseen. Lopputuloksena toimintamallin toivotaan vakiintuvan osaksi muistihoitajien arkea koko hyvinvointialueella.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Samaa hyväksi havaittua toimintamallirakennetta sovellettiin myös hyvinvointialueen muiden erikoistuneiden hoitajien toimintamalleissa
Kahdeksan sote-keskuksen toimintatapojen yhteensovittaminen sekä resurssierot toivat haasteita yhtenäistämisen toteuttamiseen. Toisaalta jo olemassa oleva Muistisairaan palveluketju osittain helpotti yhtenäistämistyötä.
Toimintamalli on hyvä olla helposti löydettävissä, jolloin siihen on helppo palata. Silti kertaus ja muistuttelu on tarpeellista
Geriatrien työparina toimiminen on merkittävä osa muistihoitajien työtä, joten myös heitä oli prosessin aikana kuultava toimintatapoja yhtenäistettäessä
Lähiesihenkilöjen sitouttaminen toimintamallien käyttöönottoon on tärkeää ja toimintatapojen juurtumisen edellytys

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Muistihoitajille mm. otettiin käyttöön vastaanoton sisältöä ohjaavat kirjaamisen fraasipohjat ja tilastointiohjeet sekä selkeytetty kutsujärjestelmä työn hallinnan tueksi. Yhtenäiset tilastointiohjeet tukevat tiedolla johtamista.

MUISTIHOITAJIEN TOIMINTAMALLI: Toimintatapojen yhtenäistäminen vastaanottopalveluissa | Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

MUISTIHOITAJIEN TOIMINTAMALLI: Toimintatapojen yhtenäistäminen vastaanottopalveluissa | Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)