| Innokylä

Toimintaympäristö

Haavahoitokonsultaatioiden kehittämiseen vaikuttavat useat ulkoiset tekijät. Poliittisesti sote-uudistus ja hyvinvointialueiden strategiset linjaukset ohjaavat resurssien kohdentamista ja palvelujen digitalisointia. Yhteiskunnallisesti väestön ikääntyminen lisää kroonisten haavojen määrää, mikä kasvattaa tarvetta tehokkaille hoitomalleille. Lainsäädännöllisesti tietosuoja- ja potilastietojen käsittelyä koskevat säädökset määrittävät etäkonsultaatioiden toteutustapoja.

Taloudelliset paineet korostavat kustannustehokkaita ratkaisuja, kuten etäpalveluita, jotka vähentävät matkakustannuksia ja nopeuttavat hoitoa. Kulttuurisesti ammattilaisten ja potilaiden asenteet digipalveluja kohtaan sekä organisaatiokulttuurin muutoshalukkuus vaikuttavat käyttöönottoon. Sosiaalisesti hoitajien osaaminen ja koulutustarpeet ovat keskeisiä, samoin moniammatillinen yhteistyö. Ympäristötekijöistä pitkät välimatkat ja etäpalveluiden rooli hiilijalanjäljen pienentämisessä tukevat kehittämistä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Haavapotilaiden hoitoajat ovat pitkiä, mikä kuormittaa hoitajaresursseja ja heikentää hoidon jatkuvuutta. Pirkanmaan hyvinvointialueella hoitokäytännöt vaihtelivat yksiköittäin, eikä asiantuntija-apua aina hyödynnetty riittävän varhain. Tämä johti epätasalaatuiseen hoitoon sekä katkoksiin hoitopolussa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Pirkanmaan hyvinvointialueella käynnistettiin maaliskuussa 2025 haavahoitajien etäkonsultaation pilotti. Pilotin tavoitteena oli tarjota kaikille avosairaanhoidossa haavoja hoitaville ammattilaisille mahdollisuus konsultoida koulutettuja ja laillistettuja haavahoitajia etäyhteyden avulla. Tämä toi asiantuntijaosaamisen lähemmäs arjen hoitotyötä ja paransi hoidon saatavuutta koko alueella.

Haavahoitokonsultaatioiden kehittämisellä on merkittäviä tarpeita useista näkökulmista. Asiakkaan kannalta muutos tarvitaan, jotta hoito on nopeaa ja asiantuntevaa myös kotona tai etäällä palvelupisteistä. Tämä parantaa elämänlaatua ja ehkäisee komplikaatioita. Ammattilaiselle muutos tarkoittaa selkeitä ohjeita ja helposti saavutettavaa konsultointikanavaa, mikä vähentää epävarmuutta ja varmistaa hoidon laadun vaativissa tilanteissa.

Organisaation näkökulmasta muutos on välttämätön kustannustehokkuuden ja yhdenmukaisen toimintamallin vuoksi. Etäkonsultaatio vähentää turhia käyntejä, lyhentää hoitoaikoja ja tukee resurssien järkevää käyttöä. Yhteiskunnan tasolla muutos edistää yhdenvertaista palvelujen saatavuutta, vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia sekä vastaa ikääntyvän väestön tarpeisiin hyödyntämällä digipalveluja kestävällä tavalla.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallin suunnitteluun ja pilotointiin osallistui laaja joukko asiantuntijoita ja toimijoita. Mukana olivat Hoppu-hankkeen kehittäjäsairaanhoitaja ja lääkäri, avopalveluiden johto, laillistetut haavahoitajat Pirhan neljältä sote-asemalta sekä digikehittämisen yksikkö. Lisäksi ylin johto teki linjaukset pilotin etenemisestä, jatkosta ja kriteerien käyttöönotosta.

Tavoiteltu muutos

Kustannustehokkuus: Etäkonsultaatio ja selkeät kriteerit vähentävät turhia käyntejä ja lyhentävät hoitoaikoja, mikä tuo säästöjä sekä materiaalien että työajan osalta.
Hoitajaresurssin uudelleen organisointi: Opittujen käytäntöjen tilalle uusi toimintamalli, joka keventää ammattilaisten työkuormaa ja resurssit voidaan kohdentaa tehokkaammin muihin palveluihin.
Kriteerien merkitys päätöksenteossa: Yhtenäiset kriteerit tukevat hoitajien päätöksentekoa ja vähentävät epävarmuutta, mikä parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta.

Muutoksen mittaaminen

Kustannusten seuranta (icpc-koodien seuranta, käyntityyppien seuranta, hoitotarvikkeiden kulutuksen seuranta)
- Konsultaatiomäärien seuranta
- Forms-kyselyt konsulteille ja konsultoijille: Konsultaatiomäärien lisäksi seurattiin eri konsultaatiokanavien käyttöä, käytön haasteita, konsultaatioon käytettävää aikaa sekä etäkonsultaation teknistä käytettävyyttä.

Toteutussuunnitelma

Koulutusten järjestäminen kaikille avosairaanhoidon yksiköille
- Keino: Lyhyet verkkokoulutukset ja työpajat, joissa muistutetaan etäkonsultaatiopalvelun käytöstä ja kriteereistä.
- Tavoite: Varmistaa, että kaikki hoitajat osaavat tunnistaa konsultointitilanteet ja käyttää palvelua.
Selkeän ohjeistuksen ja päätöksentekotyökalun käyttöönotto
- Keino: Luodaan checklist, joka ohjaa hoitajaa kriteerien perusteella.
- Tavoite: Helpottaa arjen päätöksentekoa ja vähentää epävarmuutta.
Seuranta ja mittaristo
- Keino: Kerätään dataa konsultointimääristä, hoitoaikojen lyhenemisestä, esh:lle suunnatuista lähetteistä ja palautteesta (Forms, Tabu-raportit).
- Tavoite: Arvioidaan vaikutukset ja tehdään tarvittavat parannukset.
Jatkuva viestintä ja näkyvyys
- Keino: Säännölliset tiimipalaverit
- Tavoite: Sitouttaa henkilöstö ja lisätä palvelun käyttöä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ohjausosaamista vahvistettiin erillisillä koulutuksilla kevään 2025 aikana. Koulutukset oli suunniteltu mm. tukemaan potilaan omahoitoon sitoutumista. Asiakkaiden näkökulmasta korostuu hoidon oikea-aikaisuus ja turvallisuus.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa on kyse haavahoitokonsultaatioiden toteuttamisesta etäyhteyksin. Malli mahdollistaa sen, että hoitohenkilöstö voi konsultoida haavahoitajaa nopeasti ja turvallisesti digitaalisessa kanavassa silloin, kun haavanhoito vaatii erityisosaamista. Ratkaisu perustuu selkeään prosessiin: hoitaja tunnistaa konsultointitarpeen, ottaa yhteyden sovitun järjestelmän kautta ja saa asiantuntijan ohjeet hoidon tueksi.

Kehittämistyössä linjattiin tarkat kriteerit, milloin konsultaatio tulee tehdä, jotta toimintamalli on yhdenmukainen ja varmistaa oikea-aikaisen asiantuntija-avun. Tavoitteena on parantaa hoidon laatua, vähentää viivettä ja turhia käyntejä sekä tukea yhdenvertaista palvelujen saatavuutta. Etäkonsultaatio tuo joustavuutta, säästää kustannuksia ja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja kestävällä tavalla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin vakiinnuttaminen edellyttää suunnitelmallisia tehtäviä ja riittäviä resursseja. Keskeisiä toimenpiteitä ovat henkilöstön koulutus ja perehdytys etäkonsultaatioiden käyttöön sekä tarkkoihin kriteereihin, milloin konsultaatio tehdään. Lisäksi laaditaan selkeät ohjeet ja tukimateriaalit, toteutetaan pilotti rajatulla alueella ja kerätään palautetta. Viestintä organisaation sisällä ja hyötyjen korostaminen sitouttavat henkilöstön. Seuranta ja mittarit, kuten konsultaatioiden määrä ja hoidon nopeus, varmistavat kehityksen ja jatkuvuuden.

Käytännön toteutus vaatii aikaa koulutusten ja pilotoinnin suunnitteluun, henkilöstöresursseja (haavahoitajat, kouluttajat, IT-tuki), sekä osaamista haavanhoidossa, digiratkaisuissa ja muutosjohtamisessa.

Prosessi etenee vaiheittain:

Suunnittelu – tavoitteiden, kriteerien ja toimintamallin määrittely.
Pilotointi – rajattu kokeilu ja palautteen keruu.
Koulutus ja ohjeistus – tiedon levittäminen henkilöstölle.
Käyttöönotto – laajennus koko organisaatioon.
Seuranta ja kehittäminen – vaikutusten arviointi ja ohjeiden päivitys.

Näiden toimenpiteiden avulla toimintamallista tulee vakiintunut tapa toimia, joka parantaa hoidon laatua, vähentää viivettä ja tukee kustannustehokkuutta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kokemusten perusteella toimintamallin soveltaminen vaatii riittävät resurssit ja osaamisen. Keskeisiä vaatimuksia ovat haavanhoidon asiantuntijuus, digiosaaminen ja muutosjohtamisen tuki. Lisäksi tarvitaan aikaa koulutusten ja perehdytyksen järjestämiseen, henkilöstöresursseja (haavahoitajat, kouluttajat, IT-tuki).

Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, kuten kotihoitoon, vuodeosastoille ja palveluasumiseen, kunhan kriteerit ja prosessit mukautetaan paikallisiin tarpeisiin. Etäkonsultaatioiden periaate on laajasti hyödynnettävissä myös muissa erikoisosaamista vaativissa hoitotilanteissa.

Sudenkuopat, joita kannattaa välttää:

Riittämätön viestintä ja tiedottaminen – pelkät infot ja koulutukset eivät riitä, tarvitaan jatkuvaa muistuttamista ja monikanavaista viestintää.
Epäselvät kriteerit – jos konsultointitilanteet eivät ole tarkasti määriteltyjä, käyttö jää satunnaiseksi.
Teknologian haasteet – varmistettava helppokäyttöisyys ja tuki ongelmatilanteissa.

Huolellisella suunnittelulla ja vaiheittaisella juurruttamisella toimintamallista voidaan tehdä vakiintunut ja laajasti sovellettava ratkaisu.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehitetyn toimintamallin käyttöönoton seurauksena haavahoitokonsultaatioiden saatavuus ja laatu ovat jonkin verran parantuneet. Hoitajat saavat asiantuntija-apua nopeammin, mikä vähentää hoidon viivettä ja ehkäisee komplikaatioita.

Yllättävänä muutoksena havaittiin, että tiedottaminen ei tavoita riittävästi henkilöstöä, vaikka järjestettiin useita info- ja koulutustapahtumia. Tämä korostaa tarvetta monikanavaiselle viestinnälle ja jatkuvalle muistuttamiselle arjen työssä. Lisäksi osa henkilöstöstä koki alkuvaiheessa epävarmuutta digiratkaisujen käytössä, mikä lisäsi tarvetta käytännönläheiselle ohjaukselle ja tukevalle materiaalille.

Kokonaisuutena toimintamalli on tuonut positiivisia vaikutuksia hoidon laatuun ja resurssien käyttöön, mutta juurruttaminen vaatii edelleen aktiivista viestintää ja muutosjohtamista.

Milloin konsultoida haavahoitajaa – Haavahoitajan asiantuntijuuden hyödyntäminen vastaanottopalveluissa, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Milloin konsultoida haavahoitajaa – Haavahoitajan asiantuntijuuden hyödyntäminen vastaanottopalveluissa, Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I1)