Mielenterveys- ja päihdehoidon valtavirtaistaminen alaikäisten palveluissa Kanta-Hämeessä (RRP, P4, I1)
Mielenterveys- ja päihdehoidon valtavirtaistaminen alaikäisten palveluissa Kanta-Hämeessä (RRP, P4, I1)
Perhekeskuspalveluissa Kanta-Hämeessä on vahvistettu ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita, vahvistettu ammattilaisten osaamista, kirkastettu eri ammattilaisten vastuuta ja määritelty osaamista hoidon eri portaille.
Päällekkäisyyksien poistaminen ja laadukkaiden palveluiden kehittäminen ovat taloudellisesti merkittäviä seikkoja.
Varhaisen oikea-aikaisen, tuen ja avun tarjoaminen sekä sujuvien prosessien kehittäminen ovat avain palvelun tarjoamiseen heti sen ilmaannuttua ja näin vältämme raskaiden palveluiden tarvetta.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen käynnistyttyä palvelut olivat hajanaiset ja pirstaleiset. Yhtenäistämisen tarpeen lisäksi yhteistyön lisäämisen tarve oli merkittävä, jotta voidaan luoda hyvinvointialueen yhteisiä palveluita.
Perhekeskuskehittäminen oli käynnistynyt jo ennen hyvinvointialueen muodostumista ja näkyi vahvana perhekeskuksen sisäisenä kehittämisenä. Pulmat liittyivät lähinnä yhteistyöhön muiden alueen toimijoiden kanssa kuten mielenterveys- ja päihdehoidon järjestämiseen alaikäisten osalta.
Strategisesti pyrittiin ratkaisemaan kysymys; oikeaan aikaan oikeassa paikassa laadukkaat palvelut kaikkialla Kanta-Hämeen alueella.
Kokonaisuuden kehittämiseen liittyy osaltaan myös lastensuojelun ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteisasiakkuusprosessin luominen, jota on tehty rinnalla.
Lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdetyön yhteisasiakkuustoimintamalli. (RRP2, P4, I1) | Innokylä
Perhekeskuskehittäjät ovat kantaneet selkeästi vastuuta koordinoinnista. Taustalle on luotu selkeä tavoite ja lähdetty yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa luomaan yhteistä näkymää.
Kanta-Hämeen alueen lapsille ja nuorille on terapiatakuulain mukaiset sujuvat oikea-aikaiset palvelut, joissa huomioidaan koko perheen tarpeet. Muutoksella pyritään vähentämään raskaiden palveluiden tarvetta ja tarjoamaan apua oikea- aikaisesti olemassa olevat palvelut huomioiden.
Lapsille ja nuorille on olemassa olevat vaikuttavat palvelut käytössä ja palveluihin pääsy toteutuu lakien edellyttämissä aikarajoissa.
Implementaatiomalli rakennettu, Itlan kanssa toteutettu Kuusio pilotti, toteutettu sekä alueellisia, Yta tason että kansallisen tason koulutuksia, menetelmäohjauksia, prosessikuvauksia, työpajoja.
Kokemusasiantuntijoita on osallistettu kehittämisen eri vaiheissa.
- Asiakaslähtöiset hoitopolut ja prosessit, hoidon porrastus.
- Osaamisen vahvistaminen hoidon eri portailla.
- Roolien ja yhteistyökäytäntöjen hiominen (lähetekäytännöt ja vastuunjaot).
Tavoitteena tunnistaa kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa mielenterveys- ja päihdehoidon tarve. Tavoitteena vahvistaa kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten roolia mielenterveys- ja päihdehoidon prosessissa. Tunnistaminen, arviointi ja kevyt tuki ja perustason hoito.
Kehittämisen tulee tapahtua toiminnan kehittämisen tarpeesta, joka perustuu alueen asiakkaiden tarpeisiin. Kehittäminen tulee suunnitella, aikatauluttaa vahvasti strukturoitua eli projektoida, lisäksi se tarvitsee vahvan johdon tuen. Kanta-Hämeen perhekeskuksen palveluissa tämä on todettu yhteisenä tahtotilana ja luottamuksena. Organisaation ja kehittämisen tulee tanssia yhdessä. Mikäli organisaation osat ja kehittäminen siiloutuu, yhteisten asioiden sopiminen ja rakentaminen ei onnistu.