Malli sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan tilannekuvan kartoittamiseen hyvinvointialueella

Mallin avulla voit määrittää ja kehittää sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työnjakoa, tehtävänkuvia ja resurssin kohdentumista eri sosiaalityön palveluissa. Malli on kehitetty Varhassa osana STM:n työnjakopilottia.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen toimintaympäristö on näyttäytynyt epäselvänä. Sosiaalihuoltolaki ja ammattihenkilölaki asettavat raamit, mutta käytännön soveltaminen ei ole selkeää. Hyvinvointialueella on yhdistynyt monenlaisia erilaisten suurempien kaupunkien ja pienempien kuntien toimintatapoja. Toimintaympäristö on murroksessa liittyen aiempaan sosiaalityöntekijöiden saatavuushaasteeseen ja hyvinvointialueiden taloudellisten resurssien niukkuuteen, mikä on pakottanut organisaatiot etsimään uusia työnjakomalleja ja laajentamaan sosiaaliohjaajien roolia, mutta kukaan ei ole pysähtynyt tutkimaan millaisia vaikutuksia tällä on. Kansallisen tason ohjauksen puute ja epätietoisuus lainsäädännön tulevien uudistusten suunnasta on haastanut työnjaon kehittämistä.

Toteutussuunnitelma

Saadakseen ymmärrystä hyvinvointialueen sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien (ja muiden sosionomi AMK-koulutettujen) työnjaosta, on tehtävä laaja tilannekuvaus ajantasaisesta tilanteesta. Tilannekuvan tekeminen on välttämätön pohjatyö, koska toimintaympäristö on monimutkainen ja muuttuva.

Tilannekuvan tekeminen edellyttää kartoitusvaiheen ja analyysivaiheen.

Kartoitusvaiheessa;

kerätään kattavasti tietoa työntekijöiltä (laaja Webropol-kysely liittyen työnkuviin),
kerätään olemassa olevat tehtävänkuvat ja
pidetään työpajoja lisäymmärryksen saamiseksi.
Kokemustiedon rinnalle kerätään tietoa HR-järjestelmistä liittyen työntekijämääriin, suhdelukuihin eri henkilöstöryhmien välillä, nimikkeisiin, kelpoisuusehtoihin, järjestelmästä löytyviin tehtävänkuviin ja niiden puutteisiin ja palkkaukseen.
Lisäksi tarvitaan tietoa koulutusten tuottamasta osaamisesta, ajantasaisesta lainsäädännöstä sekä (tutkimus)kirjallisuudesta aiheen tiimoilta.
Kartoitusvaiheen lopputuloksena syntyi tilannekuvan pohja, joka loi faktapohjan jatkotyölle.

Analyysivaiheessa kartoituksessa koottu materiaali puretaan systeemiseen analyysiin, jonka pohjalta saadaan toimenpide-ehdotukset jatkoon.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat / sosionomit Varhan eri palvelualueilla (asiakasohjaus; lasten, nuorten & perheiden palvelut; sosiaali- ja vammaispalvelut; ikääntyneiden palvelut sekä terveyssosiaalityö). Tämä kehittämishanke keskittyi työntekijöiden näkemyksiin (henkilöstökysely ja työpajat), kerättyihin tehtävänkuviin sekä tietojärjestelmien dataan.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Mallin ydin on systemaattinen tilannekuvan rakentaminen ennen kehittämistoimia. Tilannekuva koostuu moduuleista:

Henkilöstömäärät ja resurssit (kerää tarkat työntekijämäärät palvelualueittain, -yksiköittäin ja tiimeittäin)
Nimikkeet ja kelpoisuudet (kokoa kaikki nimikkeet ja niiden kelpoisuudet)
Tehtävänkuvat ja niiden käytännön sisältö (kerää nykyiset tehtävänkuvat esihenkilöiltä, työntekijöiltä ja HR-järjestelmistä)
Työnjaon nykykäytännöt (tutki ja tunnista erilaiset mallit, niiden vahvuudet ja haasteet)
Palkkatilanne (tutki palkkatietoja ja niiden yhdenmukaisuutta ja vaativuustasojen kriteerejä)

Jokaisesta moduulista tehdään analyysi ja listataan ongelmat ja toimenpide-ehdotukset. Tämä luo tietopohjan seuraaville kehitysvaiheille. Hankkeen tuotos on tämä kokonaisuus: tilannekuvamalli, joka sisältää kartoituksen ja analyysin moduulit sekä toimenpide-ehdotukset, jotka ohjaavat seuraavia vaiheita.

Hankkeen aikana prosessi testattiin (=käytiin läpi) kaikilta osin ja todettiin toimivaksi ja informatiiviseksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tilannekuvan rakentaminen edellyttää:

Tiedonkeruuta (HR-rekisterit, työntekijöiden kuvaukset, haastattelut)
Analysointiosaamista ja visualisointia
Johdon ja henkilöstön sitoutumista
Resursseja: aikaa, henkilöstöä ja osaamista (HR, lakiasiat, muutosjohtaminen)

Tilannekuvan ja toimenpide-ehdotusten valmistuttua niiden juurruttaminen edellyttää niiden esittelyä organisaation johdolle ja päätöstä ja suunnitelmaa toimenpide-ehdotusten toimeenpanosta. Juurruttaminen (toimenpide-ehdotukset) on tärkeää tehdä yhteistyössä sosiaalityön johdon, HR:n ja palvelualueiden kesken, jotta toimintatavat pysyvät yhdenmukaisina.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Huolellinen ja kattava tiedonkeruu on olennaista. Panosta tiedonkeruuseen ja keskitettyyn tallennukseen. Osallista henkilöstö, johto ja HR ja kuuntele heidän näkemyksiään. Varmista toimenpide-ehdotusten selkeä kokoaminen ja suunnitelma niiden edistämisestä.

Panosta tiedonkeruuseen ja keskitettyyn tallennukseen.
Osallista henkilöstö ja kuuntele heidän näkemyksiään.
Raportoi tuloksista selkeästi ja konkreettisesti (selkeät tiiviit diat, kaaviot)
Sitouta johto toimenpide-ehdotusten edistämiseen

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kokonaisvaltainen tilannekuva koko sosiaalihuollon tilanteesta toi esiin kirjavaa nykytilaa:

Suhdeluvut vaihtelevat, nimikkeitä on paljon, kelpoisuudet ovat epäselviä, tehtävänkuvat sijaitsevat fyysisesti hajallaan, työnjako on epämääräistä ja palkkausjärjestelmä epäjohdonmukainen. Tilannekuvan tekeminen lisäsi tietoisuutta ongelmista ja loi tärkeän pohjan jatkotyölle. Arvioinnin ja analysoinnin pohjana mahdollistuivat selkeät toimenpide-ehdotukset, jotka edesauttavat ongelmakohtien korjaamista ja yhdenmukaisuuden vahvistamisesta jatkossa.