| Innokylä

Toimintaympäristö

Lasten suun terveyden määräaikaistarkastukset toteutetaan valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaisesti. Asetuksen 8 §:n mukaisesti suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, sen kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Oppilaan suun määräaikaistarkastuksen tekee hammaslääkäri, suuhygienisti tai täydennyskoulutuksen saanut hammashoitaja. Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset.

Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallitus päätti joulukuussa 2023, että maakunnan alueella toimii tulevaisuudessa seitsemän sote-keskusta nykyisen 13 terveysaseman sijaan. Tulevat palveluverkkouudistukset vähentävät hammashoitoloita hyvinvointialueelta ja välimatkat hoitoloihin kasvavat. Tätä ajatellen on mietittävä ja kokeiltava uusia ratkaisuja koululaisten määräaikaistarkastusten toteuttamiseksi. Palveluverkkosuunnitelman valmistelu käynnissä palvelulautakunnassa - Kymenlaakson hyvinvointialue

Kymenlaakson hyvinvointialuestrategian (2023-2025) tavoitteena on saavutettavat sekä sujuvat ja yhteentoimivat palvelut. Yhteistyö palveluiden ja sidosryhmien välillä mahdollistaa sujuvat palvelukokonaisuudet. Yhdessä tekeminen ja kumppanuus kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa turvaa laaja-alaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Strategian mukaisesti palvelut tuotetaan asiakasryhmien tarpeiden mukaisesti ja ne tuodaan asukkaan lähelle useissa eri kanavissa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Toimintamallin kehittämisen lähtökohtana on saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Perumattomista poisjäänneistä suurin osa koostuu alle 18-vuotiaiden perumattomista vastaanottokäynneistä. Toimintamallilla pyritään vähentämään perumattomien poisjääntien osuutta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Uuden toimintamallin tavoitteena on parantaa saatavuutta ja saavutettavuutta, kun palvelu viedään lähemmäs oppilaita ja heitä tavoitetaan kerralla enemmän. Koululaiset ovat tarkastuksen vuoksi vähemmän aikaa pois opetuksesta, sillä käynti ei vaadi matkustamista hammashoitolaan. Toimintamalli helpottaa myös perheiden arkea, sillä lapsi ei tarvitse saattajaa, eikä vanhemman ole välttämätöntä olla pois töistä tarkastuskäyntiä varten.

Toteutussuunnitelma

Toimintamallissa tarkastukset tehdään hammashoitolan sijasta kouluilla liikuteltavan hammashoitoyksikön avulla. Tarkastukset tekee suuhygienistin ja hammashoitajan muodostama työpari liikuteltavan hammashoitoyksikön avulla. Tarkastukset tehdään koulupäivän aikana koulun tiloissa. Koululaiset ovat näin vähemmän aikaa pois opetuksesta eikä lapsi tarvitse saattajaa, sillä käynti ei vaadi matkustamista hammashoitolaan eikä vanhemman ole välttämätöntä olla mukana käynnillä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä oli Kymenlaakson hyvinvointialueen 11-vuotiaat lapset.

Asiakaspalautteen keräämisen suunniteltiin lomake, johon lapset vastasivat tabletilla heti tarkastuksen jälkeen, jolloin vastausprosentti oli korkea.

Kuvittele ja kokeile

Ratkaisun testaaminen

Toimintaa pilotoitiin aluksi eteläisen ja pohjoisen Kymenlaakson alueella kevään 2025 aikana. Seitsemän kymenlaaksolaista koulua osallistui kokeiluun, jossa vuonna 2014 syntyneiden lasten suun terveystarkastukset tehtiin liikuteltavan hammashoitoyksikön avulla. Liikuteltavan yksikön avulla tehtäviin tarkastuksiin osallistuu kokeilun aikana noin 200 oppilasta.

Kokeilussa käytettiin liikuteltavaa keskusyksikköä sekä hoitotuolia. Keskusyksikölle, hoitotuolille sekä instrumenteille järjestettiin oma kuljetus.

Tarkastusten tekemiseen meni yhteensä 15 työpäivää.

Toimintamalliin osallistuvilta kouluilta pyydettiin ennakkoon luokkalistat, jotka käytiin läpi ennen toiminnan aloittamista. Listojen perusteella pystyttiin selvittämään, moniko lapsista oli ehtinyt käydä alkuvuoden aikana tarkastuksessa.

Kouluilla tehtiin vain tarkastukset ja jos huomatiin tarvetta muulle hoidolle, esimerkiksi paikkaukselle tai hammaskivenpoistolle, lapsi sai jatkoajan hammashoitolaan.

Kouluille lähetettiin ennakkoon esitietokaavakkeet, jotka opettajat jakoivat lapsille. Opettajat keräsivät täytetyt esitietokaavakkeet ja antoivat ne tarkastuspäivän aamuna suunhoidon työparille.

Palautekyselyiden luomisessa hyödynnettiin jo aiemmin, toisen toimintamallin kehittämisen yhteydessä, luotuja ja testattuja kyselylomakkeita.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Uudessa toimintamallissa suuhygienistin ja hammashoitajan muodostama työpari tekee asetuksen (338/2011) mukaiset suun terveyden määräaikaistarkastukset koululla ennakkoon ilmoitettuina päivinä. Uudessa mallissa kouluilla tehdään vain tarkastus ja jos huomataan tarvetta muulle hoidolle, esimerkiksi paikkaukselle, lapsi saa jatkoajan hammashoitolaan. Jos tarkastuspäivänä sattuu olemaan poissa koulusta, tarkastusaika järjestetään hammashoitolaan. Uuden toimintamallin tavoitteena on parantaa saavutettavuutta ja vähentää perumattomia poisjääntejä viemällä palvelu lähemmäs oppilaita. Koululaiset ovat tarkastuksen vuoksi vähemmän aikaa pois opetuksesta ja toimintamalli helpottaa myös perheiden arkea, sillä lapsi ei tarvitse saattajaa, eikä vanhemman ole välttämätöntä olla pois töistä tarkastuskäyntiä varten.

Toimintamallissa toteutetaan koko luokan tarkastukset tiiviimmällä ajanjaksolla, joka vapauttaa aikoja hammashoitolan ajanvarauskirjoilta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Onnistuneen juurruttamisen kannalta on tärkeää kuulla henkilöstöltä sekä perheiltä saatua palautetta ja reagoida siihen mahdollisuuksien mukaan. Jotta toimintamalli saadaan juurrutettua osaksi arjen toimintaa, on henkilöstölle laadittava kattavat ohjeet esimerkiksi kirjaukseen liittyen. Prosessi sekä toimintamallin tavoite on kuvattava selkeästi. Jatkuvan toiminnan suunnittelu on tärkeää tehdä tiiviissä yhteistyössä esihenkilöiden, henkilöstön sekä eri sidosryhmien kanssa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Keväällä 2025 toteutetun kokeilun aikana tarkastus tehtiin lähes 200:lle vuonna 2014 syntyneen lapselle. Kokeilun aikana onnistuttiin vähentämään perumattomien poisjääntien määrää, sillä kaikki lapset, jotka eivät osallistuneet koululla tehtävään tarkastukseen, olivat poissa myös koulusta.

Lähes jokainen koululla tarkastukseen osallistuneista oppilaista vastasi palautekyselyyn heti tarkastuksen jälkeen. Heistä yli 90 % piti tarkastuksen tekemistä koululla hyvänä asiana.

Kyselyyn vastanneista huoltajista kaikki olivat osittain tai täysin samaa mieltä seuraavien väittämien kanssa ”Sain riittävästi ennakkoon tietoa koululla tehtävästä tarkastuksesta” ja ”Sain riittävästi tietoa lapsen suun terveyden tilanteesta tarkastuksen jälkeen”. Kaikki kyselyyn vastanneista vanhemmista olivat sitä mieltä, että kouluilla tehty tarkastus sujuvoitti perheiden arkea ja toivoivat, että tarkastukset tehtäisiin jatkossakin koululla.

Koulujen näkökulmasta toimintamalliin liittyvä organisointi tuotti lisätyötä. Toimintamallin kuitenkin tunnistettiin helpottavan perheiden arkea.

Kokeiluun osallistuneet suun terveydenhuollon ammattilaiset toivat esille sen, että tutussa ympäristössä tarkastukseen tuleminen saattoi aiheuttaa lapsille vähemmän jännitystä. Esille tuotiin myös se, että toiminta olisi sujuvinta organisoida ja toteuttaa yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa niin, että tarkastuksissa olisi mahdollista hyödyntää terveydenhoitajan huonetta.

Määräaikaistarkastukset liikkuvana palveluna