Määräaikaistarkastukset liikkuvana palveluna
Asetuksen (338/2011) mukaisten määräaikaisten suun terveystarkastusten tekemiseen kehitetään uusi toimintamalli, joka tuo palvelun lähemmäs oppilaita. Tavoitteena on parantaa palvelun saatavuutta sekä saavutettavuutta ja vähentää eriarvoisuutta.
Toimintamallin nimi
Asetuksen (338/2011) mukaisten määräaikaisten suun terveystarkastusten tekemiseen kehitetään uusi toimintamalli, joka tuo palvelun lähemmäs oppilaita. Tavoitteena on parantaa palvelun saatavuutta sekä saavutettavuutta ja vähentää eriarvoisuutta.
Uudessa toimintamallissa suuhygienistin ja hammashoitajan muodostama työpari tekee asetuksen (338/2011) mukaiset suun terveyden määräaikaistarkastukset koululla ennakkoon ilmoitettuina päivinä. Uudessa mallissa kouluilla tehdään vain tarkastus ja jos huomataan tarvetta muulle hoidolle, esimerkiksi paikkaukselle, lapsi saa jatkoajan hammashoitolaan. Jos tarkastuspäivänä sattuu olemaan poissa koulusta, tarkastusaika järjestetään hammashoitolaan. Uuden toimintamallin tavoitteena on parantaa saavutettavuutta ja vähentää perumattomia poisjääntejä viemällä palvelu lähemmäs oppilaita. Koululaiset ovat tarkastuksen vuoksi vähemmän aikaa pois opetuksesta ja toimintamalli helpottaa myös perheiden arkea, sillä lapsi ei tarvitse saattajaa, eikä vanhemman ole välttämätöntä olla pois töistä tarkastuskäyntiä varten.
Toimintamallissa toteutetaan koko luokan tarkastukset tiiviimmällä ajanjaksolla, joka vapauttaa aikoja hammashoitolan ajanvarauskirjoilta.
Lasten suun terveyden määräaikaistarkastukset toteutetaan valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaisesti. Asetuksen 8 §:n mukaisesti suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, sen kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Oppilaan suun määräaikaistarkastuksen tekee hammaslääkäri, suuhygienisti tai täydennyskoulutuksen saanut hammashoitaja. Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset.
Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallitus päätti joulukuussa 2023, että maakunnan alueella toimii tulevaisuudessa seitsemän sote-keskusta nykyisen 13 terveysaseman sijaan. Tulevat palveluverkkouudistukset vähentävät hammashoitoloita hyvinvointialueelta ja välimatkat hoitoloihin kasvavat. Tätä ajatellen on mietittävä ja kokeiltava uusia ratkaisuja koululaisten määräaikaistarkastusten toteuttamiseksi. Palveluverkkosuunnitelman valmistelu käynnissä palvelulautakunnassa - Kymenlaakson hyvinvointialue
Kymenlaakson hyvinvointialuestrategian (2023-2025) tavoitteena on saavutettavat sekä sujuvat ja yhteentoimivat palvelut. Yhteistyö palveluiden ja sidosryhmien välillä mahdollistaa sujuvat palvelukokonaisuudet. Yhdessä tekeminen ja kumppanuus kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa turvaa laaja-alaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Strategian mukaisesti palvelut tuotetaan asiakasryhmien tarpeiden mukaisesti ja ne tuodaan asukkaan lähelle useissa eri kanavissa.
Toimintamallin kohderyhmänä oli Kymenlaakson hyvinvointialueen 11-vuotiaat lapset.
Asiakaspalautteen keräämisen suunniteltiin lomake, johon lapset vastasivat tabletilla heti tarkastuksen jälkeen, jolloin vastausprosentti oli korkea.
Onnistuneen juurruttamisen kannalta on tärkeää kuulla henkilöstöltä sekä perheiltä saatua palautetta ja reagoida siihen mahdollisuuksien mukaan. Jotta toimintamalli saadaan juurrutettua osaksi arjen toimintaa, on henkilöstölle laadittava kattavat ohjeet esimerkiksi kirjaukseen liittyen. Prosessi sekä toimintamallin tavoite on kuvattava selkeästi. Jatkuvan toiminnan suunnittelu on tärkeää tehdä tiiviissä yhteistyössä esihenkilöiden, henkilöstön sekä eri sidosryhmien kanssa.
Keväällä 2025 toteutetun kokeilun aikana tarkastus tehtiin lähes 200:lle vuonna 2014 syntyneen lapselle. Kokeilun aikana onnistuttiin vähentämään perumattomien poisjääntien määrää, sillä kaikki lapset, jotka eivät osallistuneet koululla tehtävään tarkastukseen, olivat poissa myös koulusta.
Lähes jokainen koululla tarkastukseen osallistuneista oppilaista vastasi palautekyselyyn heti tarkastuksen jälkeen. Heistä yli 90 % piti tarkastuksen tekemistä koululla hyvänä asiana.
Kyselyyn vastanneista huoltajista kaikki olivat osittain tai täysin samaa mieltä seuraavien väittämien kanssa ”Sain riittävästi ennakkoon tietoa koululla tehtävästä tarkastuksesta” ja ”Sain riittävästi tietoa lapsen suun terveyden tilanteesta tarkastuksen jälkeen”. Kaikki kyselyyn vastanneista vanhemmista olivat sitä mieltä, että kouluilla tehty tarkastus sujuvoitti perheiden arkea ja toivoivat, että tarkastukset tehtäisiin jatkossakin koululla.
Koulujen näkökulmasta toimintamalliin liittyvä organisointi tuotti lisätyötä. Toimintamallin kuitenkin tunnistettiin helpottavan perheiden arkea.
Kokeiluun osallistuneet suun terveydenhuollon ammattilaiset toivat esille sen, että tutussa ympäristössä tarkastukseen tuleminen saattoi aiheuttaa lapsille vähemmän jännitystä. Esille tuotiin myös se, että toiminta olisi sujuvinta organisoida ja toteuttaa yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa niin, että tarkastuksissa olisi mahdollista hyödyntää terveydenhoitajan huonetta.
Kansikuva
