Lastensuojeluyksiköstä luvatta poistuneen nuoren hoitoonohjaus, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (ELOSSA - Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma)
Lastensuojeluyksiköstä luvatta poistuneen nuoren hoitoonohjaus, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (ELOSSA - Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma)
Tavoitteena on luoda lastensuojeluyksiköiden ja terveydenhuollon toimijoiden välille kynnyksetön hoitoonohjausmalli, joka tukee huumausaine- ja yliannostusriskissä olevia nuoria turvalliseen hoitoon.
Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) raportin mukaan (Nuorten huumekuolemat, 2023) vuosina 2011 - 2020 tapahtui yhteensä 1665 huumeiden aiheuttamaa myrkytyskuolemaa, joista joka neljäs tapahtui alle 25-vuotiaille nuorille. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella todettiin vuosien 2011-2022 välillä 32 huumekuolemaksi luokiteltua tapausta. Otkesin vuoden 2024 raportin perusteella vuonna 2023 Etelä Pohjanmaan hyvinvointialueella tapahtui 0,76-1,50 huumausainekuolemaa 100 000:ta 15-24-vuotiasta kohden, mikä asettuu kansalliselle keskitasolle.
OTKESin raportissa todettiin tarvetta lisätä päihteisiin ja päihdehoitoon liittyvää osaamista kaikissa nuorten palveluissa. Terveyden- ja sosiaalihuollon tulisi raportin mukaan kiinnittää erityistä huomiota nuorten päihderiippuvuuksien toteamiseen sekä hoitoon ohjaamiseen. Nuorille tulisi tarjota viipymättä näyttöön perustuvia hoitoja, kun heidän hoidontarpeensa on tunnistettu. Toinen raportista noussut tärkeä huomio koski yliannostusten jälkihoitoa. Tutkijoiden mukaan kuolemaan johtavaa huumemyrkytystä edeltää usein aiempi yliannostustilanne, josta henkilö selvisi hengissä. Yliannostusten jälkihoito tarjoaa mahdollisuuden tukea niitä huumeiden käyttäjiä, jotka kuuluvat huumeisiin liittyvien kuolemien riskiryhmään.
Lastensuojeluyksiköissä asuvat nuoret ovat riskiryhmä yliannostuksille
Lastensuojeluyksiköissä asuviin nuoriin tulisi kohdentaa erityistä huomiota huumehaittojen ja -kuolemien ehkäisemiseksi. Nämä nuoret ovat erityisen alttiita päihteiden käytölle ja siihen liittyville haitoille taustalla olevien traumojen, mielenterveysongelmien ja sosiaalisten taitojen puutteiden vuoksi. Nuorten alle 25 vuotiaiden huumekuolemien määrän voimakas kasvu Suomessa korostaa tarvetta kohdennetuille haittoja ehkäiseville toimenpiteille.
Hatkaaminen, eli nuoren karkaaminen sijoituspaikastaan, altistaa nuoren päihteiden käytölle, rikollisuudelle sekä hyväksikäytölle. Pesäpuu ry:n Hatkassa-hankkeen 2023 tilannekuvaselvityksessä anonyymissä kyselyssä 80% nuorista raportoi käyttäneensä alkoholia ja 52% huumausaineita hatkaamisen aikana. Viranomaiset arvioivat huumauskäyttöä esiintyneen lähes 100% hatkatapauksista. Lisäksi hatkanuoret joutuvat usein tilanteisiin, joissa heillä ei ole pääsyä terveydenhuollon tai muiden tukipalveluiden piiriin. Nämä tekijät lisäävät merkittävästi yliannostusriskiä sekä muita huumehaittoja.
Lastensuojeluyksiköt ovat avainasemassa huumehaittojen ja -kuolemien ehkäisyssä. Ne voivat toimia keskeisenä linkkinä nuorten ja päihde- ja mielenterveyspalvelujen välillä. Huumausaineiden käytön aiheuttamien haittojen vähentäminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja vaikuttavien interventioiden hyödyntämistä. Lastensuojeluyksiköissä toteutettavien interventioiden etuna on mahdollisuus tavoittaa haavoittuvassa asemassa olevia nuoria ja tarjota heille kohdennettua tukea. Vaikuttavat interventiot lastensuojeluyksiköissä voivat sisältää varhaista tunnistamista, mini-intervention, tiedon lisäämistä huumausaineiden käytön haitoista, turvallisuusneuvontaa sekä yksilöllisiä tukitoimia.
Kohdentamalla resursseja ja erityistä huomiota lastensuojeluyksiköissä asuviin nuoriin voidaan puuttua tehokkaasti huumehaittoihin ja ehkäistä huumekuolemia. Tämä edellyttää monialaista yhteistyötä, varhaista puuttumista ja yksilöllisten tukitoimien kehittämistä. Näin voimme vastata tähän kasvavaan haasteeseen ja parantaa haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tulevaisuudennäkymiä.
Hanke tähtää tavoittamaan huumeiden käyttöön liittyvän yliannostuksien vuoksi hoidettuja ja riskiryhmiin kuuluvia nuoria ja nuoria aikuisia ja pitämään heidät palveluissa kiinni luomalla uusia hoitomalleja, sekä vahvistamalla ammattilaisten osaamista näiden nuorten kohtaamisessa ja auttamisessa.
Palveluiden käyttäjät
(Lastensuojelun palveluissa olevia alle 18-vuotiaita, jotka käyttävät huumeita ja ovat päihdehoidon ulkopuolella)
Lastensuojelun palveluissa olevat alle 18 – vuotiaat huumeita käyttävät ovat erityisessä riskissä yliannostuksille sekä muille huumehaitoille. Lastensuojelulaitoksista hatkassa ollessaan huumausaineita käyttävät nuoret voivat joutua äärimmäisen turvattomiin olosuhteisiin, kuten kadulle tai epäilyttäviin aikuisten tarjoamiin majoituspaikkoihin. Lisäksi hatkanuoret joutuvat usein tilanteisiin, joissa heillä ei ole pääsyä terveydenhuollon palveluiden piiriin. Huumausaineita käyttävän nuoren hoitopolut ovat lisäksi pirstaleiset, ja seurausten pelossa nuoren voi olla vaikea kertoa lastensuojelun henkilökunnalle huumausaineiden käytöstään. Hankkeessa on suunniteltu interventio hatkalta lastensuojeluyksikköön palanneille nuorille ja tavoitteena on intervention laajentaminen myös kotona asuville lastensuojelun avohuollon asiakkaille, jotka ovat jo altistuneet tai ovat vaarassa altistua päihteiden haitoille.
Monella laitosnuorella päihteiden käyttö vaikeutuu ja haitat lisääntyvät nopeasti täysi-ikäisyyden saavuttamisen jälkeen. Juuri tästä syystä päihdehaittojen suhteen kohonneessa riskissä olevia alaikäisiä nuoria on tärkeä tavoittaa haittoja vähentäviin interventioihin ennen täysi-ikäisyyden mukana tuomaa vapautta tehdä itseään koskevia päätöksiä. Kalenteri-ikään liittyvästä juridisesta täysi-ikäisyydestä huolimatta monen nuoren henkisen kasvu prosessit ovat vielä hyvin keskeneräisiä ja tämä yhdistettynä tiedollisiin puutteisiin lisää huomattavasti nuoren henkilön riskejä altistua päihteiden vakaville haitoille. Lastensuojelullisilla toimenpiteillä saadaan usein, jos ei täysin katkaistua, niin ainakin merkittävästi rauhoitettua vaikeasti päihteillä oireilevan nuoren tilannetta. Samalla nämä lastensuojelulliset rajoittavat toimenpiteet osaltaan vähentävät haittoja, vaikka edellä kuvatusti tiedetään myös laitoksiin sijoitettujen nuorten kohtaavan vaikeita haittoja erityisesti hatkalla ollessaan.
Levottoman ja päihteiden kyllästämän vaiheen jälkeen moni nuori aikuinen alkaa pohtimaan toisenlaisia polkuja ja samalla herää motivaatio terveen ja tasapainoisen arjen saavuttamiseen. Nuorten ehdoilla haittoja vähentäviä interventioita tarjoamalla mahdollisimman moni nuori saadaan kannateltua vaikeiden vaiheiden läpi ja tarjota mahdollisuutta muutokseen, kun aika on sille kypsä. Tätä tavoittelemme hankkeen alaikäisiin nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdentuvilla interventioilla.
Toimintamallin kehittämisessä on mukana kokemusasiantuntijoita tuomassa kokemukseen perustuvan näkökulman huumausaineiden käytön sekä palvelujen käyttäjän osalta.