Lastensuojeluyksiköstä luvatta poistuneen nuoren hoitoonohjaus, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (ELOSSA - Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma)
Lastensuojeluyksiköstä luvatta poistuneen nuoren hoitoonohjaus, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (ELOSSA - Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma)
Tavoitteena on luoda lastensuojeluyksiköiden ja terveydenhuollon toimijoiden välille kynnyksetön hoitoonohjausmalli, joka tukee huumausaine- ja yliannostusriskissä olevia nuoria turvalliseen hoitoon.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on luoda lastensuojeluyksiköiden ja terveydenhuollon toimijoiden välille kynnyksetön hoitoonohjausmalli, joka tukee huumausaine- ja yliannostusriskissä olevia nuoria turvalliseen hoitoon.
Tavoitteena on luoda lastensuojeluyksiköiden ja terveydenhuollon toimijoiden välille kynnyksetön hoito- ja hoitoonohjausmalli. Kehitettävä malli sisältää päihteiden käytön mini-intervention, turvallisuusneuvontaa sekä jatkohoidon koordinoimisen alaikäisten riippuvuuspalveluihin. Lastensuojeluyksiköiden asiakkaat ovat merkittävässä riskissä päätyä huumausaineiden käyttöön ja muodostavat siten erityisen yliannostuksiin liittyvän riskiryhmän. Hoitomallia on valmisteltu siten, että se on skaalattavissa kaikille hyvinvointialueille ja siinä voidaan huomioida riittävällä tavalla alueiden toimintaympäristöjen eroavaisuudet.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on valmistunut 3.12.2025 hankkeena työstetty alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketju, jossa on määritelty palveluun ohjautumista, eri ammattilaisten sijoittumista palveluketjussa, työnjakokysymyksiä ja joitakin keskeisiä toimintaperiaatekysymyksiä. Palveluketjuun pääsee seuraavan linkin kautta: Alaikäisen nuoren päihteiden ongelmakäytön palveluketju - Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hoito- ja palveluketjut
Lastensuojeluyksiköstä luvatta poistuneen nuoren terveysneuvontatapaamisen prosessi
- Yksikön aikuinen kertoo nuorelle terveysneuvontatapaamisen mahdollisuudesta tai nuoren on mahdollisuus tutustua aiheeseen myös yksikköön jaetun esitteen kautta. Ohjaaja kysyy nuorelta suostumuksen.
- Terveysneuvontatapaamiseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista, siitä kieltäytymiseen ei liity kielteisiä seurauksia.
- Terveysneuvontatapaaminen ei vaikuta hatkareissun käsittelyyn eikä seuraamuksiin yksikössä.
- Yksikön aikuinen välittää turvasähköpostilla nuoren tiedot aikuisten riippuvuushoidon palvelujen liikkuvaan terveysneuvontayksikkö Neppiin.
- Nepistä otetaan yhteyttä yksikköön ja sovitaan nuoren kanssa tapaaminen yksikön tiloihin tai muuhun nuorelle mielekkääseen paikkaan. Jos nuorella on liikkumisvapauden rajoitukset, niin silloin voidaan nuori tavata yksikössä. Yksikön ohjaaja ei ole mukana tapaamisessa ellei nuori sitä itse erityisesti toivo.
- Terveysneuvontatapaamisessa käydään läpi tuoreita tapahtumia, annetaan tietoa, motivoiden kannustetaan valintoihin kohti parempaa terveyttä ja elämänlaatua. Palveluohjaus on tärkeä osa interventiota. Täysi-ikäisyyttä lähestyvälle nuorelle voidaan antaa tietoa myös aikuisten palveluista.
- Luottamuksellinen tapaaminen, tietoja tästä terveydenhuollon tapaamisen sisällöstä ei raportoida yksikköön, sosiaalityöntekijälle eikä vanhemmille ellei nuori näin itse toivo.
- Heti tapaamisen jälkeen nuori täyttää palautelomakkeen. Palautteen antamisen jälkeen nuori saa palkkioksi interventioon osallistumisesta lahjakortin. Lahjakortin voi saada kerran, interventioon voi päästä uudelleen.
- Jos nuori toivoo jatkotyöskentelyä, tehdään tapaamisesta ohjaus taholle, joka jatkaa työskentelyä nuoren kanssa. Varmistetaan, että nuori saa ajan (nuorisopsykiatrian asiakkaat -> lasu-tiimi, perustason palveluissa ajanvaraus perheiden ja nuorten mielen hyvinvoinnin tuen palveluihin.
Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) raportin mukaan (Nuorten huumekuolemat, 2023) vuosina 2011 - 2020 tapahtui yhteensä 1665 huumeiden aiheuttamaa myrkytyskuolemaa, joista joka neljäs tapahtui alle 25-vuotiaille nuorille. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella todettiin vuosien 2011-2022 välillä 32 huumekuolemaksi luokiteltua tapausta. Otkesin vuoden 2024 raportin perusteella vuonna 2023 Etelä Pohjanmaan hyvinvointialueella tapahtui 0,76-1,50 huumausainekuolemaa 100 000:ta 15-24-vuotiasta kohden, mikä asettuu kansalliselle keskitasolle.
OTKESin raportissa todettiin tarvetta lisätä päihteisiin ja päihdehoitoon liittyvää osaamista kaikissa nuorten palveluissa. Terveyden- ja sosiaalihuollon tulisi raportin mukaan kiinnittää erityistä huomiota nuorten päihderiippuvuuksien toteamiseen sekä hoitoon ohjaamiseen. Nuorille tulisi tarjota viipymättä näyttöön perustuvia hoitoja, kun heidän hoidontarpeensa on tunnistettu. Toinen raportista noussut tärkeä huomio koski yliannostusten jälkihoitoa. Tutkijoiden mukaan kuolemaan johtavaa huumemyrkytystä edeltää usein aiempi yliannostustilanne, josta henkilö selvisi hengissä. Yliannostusten jälkihoito tarjoaa mahdollisuuden tukea niitä huumeiden käyttäjiä, jotka kuuluvat huumeisiin liittyvien kuolemien riskiryhmään.
Lastensuojeluyksiköissä asuvat nuoret ovat riskiryhmä yliannostuksille
Lastensuojeluyksiköissä asuviin nuoriin tulisi kohdentaa erityistä huomiota huumehaittojen ja -kuolemien ehkäisemiseksi. Nämä nuoret ovat erityisen alttiita päihteiden käytölle ja siihen liittyville haitoille taustalla olevien traumojen, mielenterveysongelmien ja sosiaalisten taitojen puutteiden vuoksi. Nuorten alle 25 vuotiaiden huumekuolemien määrän voimakas kasvu Suomessa korostaa tarvetta kohdennetuille haittoja ehkäiseville toimenpiteille.
Hatkaaminen, eli nuoren karkaaminen sijoituspaikastaan, altistaa nuoren päihteiden käytölle, rikollisuudelle sekä hyväksikäytölle. Pesäpuu ry:n Hatkassa-hankkeen 2023 tilannekuvaselvityksessä anonyymissä kyselyssä 80% nuorista raportoi käyttäneensä alkoholia ja 52% huumausaineita hatkaamisen aikana. Viranomaiset arvioivat huumauskäyttöä esiintyneen lähes 100% hatkatapauksista. Lisäksi hatkanuoret joutuvat usein tilanteisiin, joissa heillä ei ole pääsyä terveydenhuollon tai muiden tukipalveluiden piiriin. Nämä tekijät lisäävät merkittävästi yliannostusriskiä sekä muita huumehaittoja.
Lastensuojeluyksiköt ovat avainasemassa huumehaittojen ja -kuolemien ehkäisyssä. Ne voivat toimia keskeisenä linkkinä nuorten ja päihde- ja mielenterveyspalvelujen välillä. Huumausaineiden käytön aiheuttamien haittojen vähentäminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja vaikuttavien interventioiden hyödyntämistä. Lastensuojeluyksiköissä toteutettavien interventioiden etuna on mahdollisuus tavoittaa haavoittuvassa asemassa olevia nuoria ja tarjota heille kohdennettua tukea. Vaikuttavat interventiot lastensuojeluyksiköissä voivat sisältää varhaista tunnistamista, mini-intervention, tiedon lisäämistä huumausaineiden käytön haitoista, turvallisuusneuvontaa sekä yksilöllisiä tukitoimia.
Kohdentamalla resursseja ja erityistä huomiota lastensuojeluyksiköissä asuviin nuoriin voidaan puuttua tehokkaasti huumehaittoihin ja ehkäistä huumekuolemia. Tämä edellyttää monialaista yhteistyötä, varhaista puuttumista ja yksilöllisten tukitoimien kehittämistä. Näin voimme vastata tähän kasvavaan haasteeseen ja parantaa haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tulevaisuudennäkymiä.
Hanke tähtää tavoittamaan huumeiden käyttöön liittyvän yliannostuksien vuoksi hoidettuja ja riskiryhmiin kuuluvia nuoria ja nuoria aikuisia ja pitämään heidät palveluissa kiinni luomalla uusia hoitomalleja, sekä vahvistamalla ammattilaisten osaamista näiden nuorten kohtaamisessa ja auttamisessa.
Palveluiden käyttäjät
(Lastensuojelun palveluissa olevia alle 18-vuotiaita, jotka käyttävät huumeita ja ovat päihdehoidon ulkopuolella)
Lastensuojelun palveluissa olevat alle 18 – vuotiaat huumeita käyttävät ovat erityisessä riskissä yliannostuksille sekä muille huumehaitoille. Lastensuojelulaitoksista hatkassa ollessaan huumausaineita käyttävät nuoret voivat joutua äärimmäisen turvattomiin olosuhteisiin, kuten kadulle tai epäilyttäviin aikuisten tarjoamiin majoituspaikkoihin. Lisäksi hatkanuoret joutuvat usein tilanteisiin, joissa heillä ei ole pääsyä terveydenhuollon palveluiden piiriin. Huumausaineita käyttävän nuoren hoitopolut ovat lisäksi pirstaleiset, ja seurausten pelossa nuoren voi olla vaikea kertoa lastensuojelun henkilökunnalle huumausaineiden käytöstään. Hankkeessa on suunniteltu interventio hatkalta lastensuojeluyksikköön palanneille nuorille ja tavoitteena on intervention laajentaminen myös kotona asuville lastensuojelun avohuollon asiakkaille, jotka ovat jo altistuneet tai ovat vaarassa altistua päihteiden haitoille.
Monella laitosnuorella päihteiden käyttö vaikeutuu ja haitat lisääntyvät nopeasti täysi-ikäisyyden saavuttamisen jälkeen. Juuri tästä syystä päihdehaittojen suhteen kohonneessa riskissä olevia alaikäisiä nuoria on tärkeä tavoittaa haittoja vähentäviin interventioihin ennen täysi-ikäisyyden mukana tuomaa vapautta tehdä itseään koskevia päätöksiä. Kalenteri-ikään liittyvästä juridisesta täysi-ikäisyydestä huolimatta monen nuoren henkisen kasvu prosessit ovat vielä hyvin keskeneräisiä ja tämä yhdistettynä tiedollisiin puutteisiin lisää huomattavasti nuoren henkilön riskejä altistua päihteiden vakaville haitoille. Lastensuojelullisilla toimenpiteillä saadaan usein, jos ei täysin katkaistua, niin ainakin merkittävästi rauhoitettua vaikeasti päihteillä oireilevan nuoren tilannetta. Samalla nämä lastensuojelulliset rajoittavat toimenpiteet osaltaan vähentävät haittoja, vaikka edellä kuvatusti tiedetään myös laitoksiin sijoitettujen nuorten kohtaavan vaikeita haittoja erityisesti hatkalla ollessaan.
Levottoman ja päihteiden kyllästämän vaiheen jälkeen moni nuori aikuinen alkaa pohtimaan toisenlaisia polkuja ja samalla herää motivaatio terveen ja tasapainoisen arjen saavuttamiseen. Nuorten ehdoilla haittoja vähentäviä interventioita tarjoamalla mahdollisimman moni nuori saadaan kannateltua vaikeiden vaiheiden läpi ja tarjota mahdollisuutta muutokseen, kun aika on sille kypsä. Tätä tavoittelemme hankkeen alaikäisiin nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdentuvilla interventioilla.
Toimintamallin kehittämisessä on mukana kokemusasiantuntijoita tuomassa kokemukseen perustuvan näkökulman huumausaineiden käytön sekä palvelujen käyttäjän osalta.
Hoitomallia ja sen käyttöönottoa on valmisteltu syksyn 2025 aikana Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Valmistelussa ja sen aikataulussa on huomioitu myös muu samanaikainen ja samassa yhteistyöverkostossa tehtävä palvelujen järjestämiseen liittyvä kehittämistyö. Käytäntöön hoitomalli saatiin 19.2.2026, jonka jälkeen nuoria on voinut ohjautua terveysneuvontatapaamiseen prosessin mukaisesti. Toimintamallia on lähdetty rakentamaan alusta alkaen olemassa oleviin palvelurakenteisiin ja sille on sovittu omistajuus. Nämä yhdessä tukevat jalkauttamista sekä juurruttamista alueen palveluvalikoimaan ehkäisemään nuorten huumekuolemia. Avainasemassa ovat myös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella alueella toimivat lastensuojeluyksiköt ja heidän kontaktointiin yhteiseen kehittämiseen on panostettu erityisesti alkuvuoden ja kevään 2026 aikana. Hoitomallista on kerrottu avoimesti eri tilaisuuksissa mahdollisimman laajasti eri ammattilaisille sekä myös nuorille Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston kautta sekä yksikkövierailuilla lastensuojeluyksiköissä.
"Hatkalta" yksikköön palanneen nuoren prosessi etenee siten, että nuori saa ensimmäisenä tietoa terveysneuvontatapaamisen mahdollisuudesta yksikön työntekijältä. Jos nuori antaa oman suostumuksen, niin yksikön työntekijä välittää tiedon turvasähköpostilla liikkuvan terveysneuvontatyön Nepin tiimille. Terveysneuvontatapaamisesta nuorelle korostetaan tämän vapaaehtoisuutta. Tähän liittyviä esiin nostettavia näkökulmia on, ettei kieltäytymisellä ole nuorelle kielteisiä seurauksia. Terveysneuvontatapaamiseen suostuminen ei myöskään vaikuta yksikössä "hatkareissun" käsittelyyn ja siihen mahdollisesti liittyviin seuraamuksiin. Myös itse terveysneuvontatapaamista markkinoidaan nuorelle siten, että se on nuorta varten ja se toteutuu nuoren ehdoilla.
Liikkuvan terveysneuvontatyön alusta tarjoaa joustavat mahdollisuudet tapaamisen järjestelyihin myös lastensuojeluyksiköstä luvatta poistuneiden nuorten kohdalla. Tapaaminen pyritään järjestämään mahdollisimman pitkälle nuorelle mielekkäässä ympäristössä. Nuorella voi olla tapaamisen sovittelun aikoihin seuraamuksena liikkumisvapauden rajoituspäätös, jolloin käytännössä tapaaminen sovitaan yksikön tiloihin. Yksikössä nuori voi kuitenkin tavata työntekijää kahden kesken, ellei nuori sitten itse erityisesti toivo yksiköstä työntekijää mukaan tapaamiseen.
Alaikäisille nuorille interventioon mukaan houkuttelemiseksi tarjotaan palkkiohoitomallin menetelmää mukaillen mahdollisuutta saada interventioon osallistumisesta palkkioksi 20€ lahjakortti. Alaikäisellä nuorella, ja varsinkin eri tavoin oireilevalla lastensuojelulaitokseen sijoitetulla nuorella voi olla vaikea hahmottaa omalla kohdallaan hyötyjä, jotka voivat toteutua vasta viiveellä. Konkreettinen ja riittävän lyhyellä aikajänteellä saatava hyöty tässä kohtaa lahjakortin muodossa riittää motivoimaan nuorta antamaan suostumuksen interventioon. Samalla väistyy tarve käydä motivoivaa keskustelua interventioon osallistumisesta. Lahjakortti on kertaluontoinen mahdollisuus. Interventioon nuoren on mahdollisuus päästä uudelleen, jos "hatkaaminen" saman nuoren kohdalla toistuu. Lahjakortin saaminen on liitetty terveysneuvontatapaamisen loppuun ja siinä palautteen antamiseen. Tällä linkityksellä myös palautteen antamiseen saadaan vire. Samalla varmistamme, että saamme suoraan interventioon osallistuneilta nuorilta palautetta mallin kehittämisen tueksi.
Palveluohjaus kuuluu myös lastensuojeluyksiköstä luvatta poistuneen nuoren terveysneuvontatapaamiseen. Jos nuori on halukas jatkamaan keskustelua ja ottamaan vastaan hoidollista tukea, niin tehdään hoitoonohjaus alaikäisten palveluihin tai varataan aikaa nuorella jo aktiivisena olevista palveluista. Työntekijä varmistaa, että jatko toteutuu ja nuori saa ajan. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluissa alaikäisten mielenterveys- ja riippuvuushoidon palvelurakenteissa työskentely asiakkuus on joko perustason palveluissa tai sitten nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon työryhmässä, mutta ei lähtökohtaisesti molemmissa samanaikaisesti. Sama periaate pätee myös laitosnuoriin. Jos nuorella on nuorisopsykiatrian asiakkuus, niin jatkotyöskentely ohjautuu laitosnuorten osalta nuorisopsykiatrian Lasu tiimiin. Jos nuorisopsykiatrian asiakkuutta ei ole eikä sitä katsota mielekkääksi lähteä avaamaan, niin jatkotyöskentely ohjautuu Perheiden ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukeen.
Kansikuva
