Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen porrasteinen palveluketju, Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen porrasteinen palveluketju, Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)
Palveluketju ohjaa hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys ja päihdetyötä. Palveluketjumalli kuvaa eri toimijoiden tehtävät ja vastuualueet, yhteisen arviointiprosessin, tuen sekä hoidon sisällöt sekä eri toimijoiden yhteistyörakenteet.
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kokonaisuus, joka on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella jakautunut kahdelle eri palvelualueelle. Lasten ja nuorten vaativa tutkimus ja hoito on erikoissairaanhoitoa, HUS aluepoliklinikoiden järjestämää. Useiden toimijoiden muodostama palveluketju on altis osaoptimoinnille ja palveluiden katkeaminen organisaatioiden välillä haastaa sujuvien palveluiden tuottamista. Lisäksi 1.5.2025 astui voimaan lasten ja nuorten terapiatakuu, joka linjaa yksiselitteisesti perustason ja erikoissairaanhoidon työnjaosta sekä palveluiden saatavuudesta. Palveluketju työskentely tähtää yhtenäiseen kokonaisuuteen, jossa lapsen ja nuoren toimintakyky sekä oireet määrittävät oikean hoitotason. Kriteerit ja hoidon kokonaisuus on yhdessä sovittu.
Hyvinvointialueen strategiassa on maininta lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden parantamisesta sekä yhdenmukaisten, tasa-arvoisten palveluiden tuottamisesta. Hoidon porrastus on ollut aiemmin epäselvä, ikäjaottelu vaihdellut, palvelut tuotettu eri tavalla hyvinvointialueen kunnissa, vähän yhdenmukaisia sisältöjä eikä hoidon porrastus lapsen ja nuoren tarpeen mukaisesti ole muodostanut yhtenäistä kokonaisuutta.
Projektin suunnittelu toteutettiin tiiviisti palvelualueiden johdon kanssa ja lupa toimia saatiin ylimmältä johdolta.
Kokonaisuuden rakentamiseen liittyivät:
- hyvinvointialueen keskeiset palvelualueet ja toimijat
- HUS terapiat etulinjaan toimintamalli
- HUS lasten ja nuorten segmenttiryhmä
Hyvinvointialueella toimi projektipäällikkö sekä koordinaatio rakenne. Koordinaattorit ja heidän esihenkilö muodostivat oleellisen toimijajoukon. Heidän tehtävä oli suunnitella ja koordinoida osaamisen lisääminen yhdessä palvelulinjajohdon sekä HUS terapiat etulinjaan -toimintamallin kanssa. Lisäksi kehittämiseen liittyi erilaisia muita pienempiä projekteja sekä laaja lasten ja nuorten mielenterveys ja päihdetyön tiekarttatyöskentely. Projektin lopputuotos muodostui siten monen eri toimijan ja projektin yhteisen kehittämisen päätteeksi.
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden rakenne, mm. ikäryhmät selkeytyvät ja yhdenmukaistuvat. Palveluiden työnjako eri toimijoiden välillä selkeytyy. Palveluiden saatavuus ja vaikuttavuus paranee. Alueella on osaamista lisäävä ja tukeva ylläpito- ja koulutusrakenne.
Systeemisen muutoksen mittaaminen on haastavaa, mutta yksi keskeinen tavoite oli, että kuvattu hoidon porrastus on todennetusti käytössä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä koko hyvinvointialueella. Keskeiset työvälineet ja osaaminen ovat käytössä, mittarina APTJ-kirjaukset sekä toimenpidekoodit. Odotusaika palvelun alkuun todetusti lyhenee ja palvelun saatavuus parantuu. Koulutusten määrä jatkaa kasvamistaan projektin loppuun saakka. Eri ikäryhmien terapianavigaattoreiden käyttö kasvaa, terapiatakuu toteutuu yli 90%. Erikoissairaanhoidon lähetemäärien kasvu taittuu ja kääntyy laskuun. Projektin jälkeen hyvinvointialueella on pysyvä rakenne resursseineen toimintamallin ylläpitämiseksi.
Kohderyhmä on lapset ja nuoret ikäryhmittäin 0 – 6 vuotta, 7 – 12 vuotta sekä 13 – 17 vuotta. Lasten ja nuorten terapiatakuu liittyy osin myös hoidon porrastukseen, siitä syystä kohderyhmään kuuluvat vielä myös 18 – 22 vuotiaat nuoret aikuiset.
Ikäryhmiä yhdistää mielenterveyden- ja tai päihteiden käytön ongelmat. Edellä mainituista ikäryhmistä yhteensä noin 20 - 25% käyttää palveluketjun joitain palvelutason palveluita. Ongelmat ovat eri tasoisia ja vaativat siten eri tasoisia palveluita aina kevyestä ohjauksesta ja neuvonnasta vaativaan kuntoutuspsykoterapiaan ja erikoissairaanhoitoon.
Asiakasymmärrystä on lisätty osallistamalla kaikki lasten ja nuorten palveluiden toimijat. Lisäksi projektin alkuvaiheessa hyödynnettiin mm. nuorten asiakasraatia, joka antoi palautetta suunnitelluista palveluista.