Lasten ja nuorten autismikirjon diagnostiikan ja tuen malli, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP2, P4, I1)

Lasten ja nuorten autismikirjon diagnostiikan ja tuen malli, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP2, P4, I1)

Toimintamallilla edistetään laadukkaan ja yhdenvertaisen tuen, diagnostiikan ja kuntoutustoimien toteutumista lapsen tai nuoren autismikirjon piirteiden ilmetessä. 

Toimintaympäristö

Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Osana Next Generation EU:n rahoittamaa RRP2 - Suomen kestävän kasvun kehityksen hanketta (P4, I1) Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutettiin laaja lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystyö ja kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman päätavoitteena on tarjota oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä.  

Pirkanmaan RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan kokonaisuudessaan koko alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamista, hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn nopeuttamista sekä kustannusten nousun hillintää.  

Selvitystyössä todettiin, että neuropsykiatrisesti oireilevien palvelutarve on kasvanut viime vuosina ja asiakkaiden kokemus on, ettei sopivia palveluita ole ollut riittävästi tarjolla. Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää vastuualue- ja palvelulinjarajat ylittävää palveluiden järjestämisen ja kehittämisen koordinointia. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Neuropsykiatrisesti oireileville tarvitaan uuden hoidon porrastuksen mukaiset palvelut ja konsultaatiorakenteet mielenterveys- ja päihdeoireita vastaavasti koko Pirkanmaan hyvinvointialueella. 

Autismikirjon tutkimuksia ja diagnostiikkaa keskitetään laadun varmistamiseksi sekä autismiseulalomakkeiden käyttöä yhtenäistetään tiedon hyödynnettävyyden parantamiseksi. 

Perustasolla kehitetään nepsy-perustietokoulutusten, nepsy-ohjauksen ja nepsy-valmennuksen saatavuutta sekä yhdenmukaistetaan havainnointi- ja ohjauskäynteihin liittyviä käytäntöjä. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallia oli kehittämässä monialainen työryhmä osana Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelmaa 2024–2026 (RRP2, P4, I1).  Työryhmään kuului Tays lastenpsykiatrian, Tays nuorisopsykiatrian, lasten mielenterveys- ja päihdepalveluiden, nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden, opiskeluhuollon, kasvatus- ja perheneuvonnan, lastensuojelun ja sijaishuollon, lapsiperheiden sosiaalityön ja avopalveluiden ammattilaisia. 

Tavoiteltu muutos

Autismikirjon piirteisyyteen liittyvän alkukartoituksen kehittämisen tavoitteena on saada aiempaa tarkempaa tietoa mahdollisen autismikirjon ydinoireista: kommunikaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen erityispiirteistä sekä rutiininomaisesta tai stereotyyppisestä käyttäytymisestä, jotka ovat olleet nähtävillä varhaisista vuosista lähtien ja jotka tuottavat merkittävää toimintakykyhaittaa. 

Toimintamallilla tavoitellaan selkeää, hyvinvointialuetasoista ja yhdenvertaista palvelua neuropsykiatrisesti oireileville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen varhaisessa vaiheessa, autismikirjon diagnostiikassa ja kuntoutuksessa. 

Toteutussuunnitelma

Hyvinvointialuetasoista ohjetta lasten ja nuorten autismikirjon diagnostiikan ja tuen hyville käytännöille on työstetty vuoden 2025 ajan ja se otetaan käyttöön vuonna 2026. Ohjeistuksen jalkauttaminen ja käyttöönotto toteutuu palvelulinjatasoisesti. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallia oli laatimassa laaja joukko lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmän työntekijöitä, jolla saavutettiin kattava ymmärrys palvelujärjestelmän kehitystarpeista. 

Ratkaisun perusidea

Neuroerityisten lasten ja nuorten varhaista tukea tarjotaan kaikilla terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tasoilla, erityisesti kuitenkin perustasolla. Varhainen tuki aloitetaan oireiden tai ongelmien tullessa esille, eivätkä ne edellytä diagnoosien asettamista. 

Osa varhaista tukea saaneista lapsista tarvitsee tarkempaa tilanteen ja oireidensa kartoitusta terveyspalveluissa. Potilaiden tilanteiden alkukartoitukset, mahdolliset lomakekartoitukset sekä päiväkoti- ja kouluhavainnoinnit toteutuvat perustasolla, ja lisäksi niitä täydennetään tarvittaessa erikoissairaanhoidossa. 

Jos autismikirjon lieväasteisesta piirteisyydestä ei koidu merkittävissä määrin toimintakykyhaittaa, diagnostista prosessia ei tarvitse käynnistää, vaan lapsen kasvua ja kehitystä voidaan seurata neuvolan tai kouluterveydenhuollon normaalien ikäkausitapaamisten yhteydessä. 

Toimintamalli koostuu kuudesta osasta: 

  1. Neuroerityisten lasten varhainen tuki
  2. Autismikirjon piirteisyyden alkuarviointi
  3. Autismikirjon piirteisyyden lomakekartoitukset
  4. Kognitiiviset tutkimukset osana autismikirjon tutkimuksia
  5. Lapsen tai nuoren autismikirjon häiriön diagnostinen arviointi
  6. Diagnoosin asettaminen ja psykoedukaatio 

Toimintamallin valmistuttua ohje on saatavilla Pirkanmaan hyvinvointialueen työntekijöille. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli on oltava saatavilla henkilöstölle ja osana perehdytystä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on kattava kuvaus lasten ja nuorten autismikirjon diagnostiikan ja tuen käytännöistä. Sen soveltaminen eri toimintaympäristöön tarvitsee laaja-alaisen työryhmän, joka kykenee miettimään käytäntöjen sopivuutta heidän toimintaympäristöönsä.

Lisätietoa antaa apulaisylilääkäri Riikka Riihonen, etunimi.sukunimi@pirha.fi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli on otettu käyttöön loppuvuodesta 2025. Toimintamallin toimivuutta ja käytettävyyttä ei ole arvioitu.