Lasten interventionavigaattorin pilotointi Kymenlaakson hyvinvointialueella (RRP,P4, I1))

Lasten interventionavigaattorin pilotointi Kymenlaakson hyvinvointialueella (RRP,P4, I1))

Oikea-aikainen ja -tasoinen hoitoonohjaus on keskeinen osa Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitettyä lasten porrasteista psykososiaalisen tuen ja hoidon mallia. Pilotissa kokeiltiin Lasten navigaattorin toimivuutta hoidon tarpeen arvioinnissa.

Toimintaympäristö

Lasten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, mikä korostaa tarvetta tunnistaa mahdollisimman varhain ne lapset, joiden psykososiaalisesta kehityksestä herää huolta ja jotka tarvitsevat tukea mielenterveytensä vahvistamiseksi. Lasten psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan monissa eri palveluissa eri toimialojen ja lainsäädäntöjen alla. Tästä syystä varhaisen tunnistamisen lisäksi ohjautumisen kehittäminen oikeatasoiseen palveluun on tärkeää.  

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Terapiat etulinjaan toimintamalli on yhdessä hyvinvointialueiden kanssa kehittänyt Lasten navigaattorin, joka on ammattilaisen arvioinnin avuksi kehitetty digitaalinen kysely.​ Lasten navigaattori huomioi lapsen kokonaisvaltaisen psykososiaalisen tuen tarpeen ja nopeuttaa riittävän ja oikea-aikaisen tuen piiriin ohjautumista. Lasten navigaattori voi tehostaa varhaista tunnistamista, resurssien käyttöä, nopeuttaa tukitoimien aloittamista ja vähentää päällekkäistä tiedonkeruuta, joilla voidaan pidemmällä aikavälillä saada kustannussäästöjä palvelujärjestelmälle.

Kymenlaakson hyvinvointialueella tunnistettiin seuraavia perusteita Lasten navigaattorin pilotoinnille:

  • Käytös-, ahdistus- ja masennusoireiden riittävän varhainen tunnistaminen. Alkutilanteessa hoidon piiriin tultiin viiveellä. 

  • Lapsen tilanteen kokonaisvaltainen arviointi heti alkuun.

  • Tiedon saaminen opettajilta osana arviointiprosessia nähtiin tärkeänä.​​

Lasten navigaattorin pilotoinnissa haluttiin saada käyttökokemusta digitaalisesta kyselystä kouluterveydenhuollossa ja Lasten kehityksellisten palveluiden vastaanotolla. Pilotilta odotettiin tietoa siitä kummassa palvelussa Lasten navigaattori voitaisi ottaa käyttöön. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Valmistelutyöryhmän kokoaminen: johto, esihenkilöt ja edustus pilottiin osallistuvien ammattilaisista, Terapiat etulinjaan lasten navitiimi.

Muutoksen mittaaminen

Pilotin aikana osallistuttiin Terapiat etulinjaan toimintamallin tiedonkeruuseen: 

  • alkukysely arviointiprosessista ennen pilottia.
  • tiedonkeruu ensijäsennyksen jälkeen.
  • palaute lasten navigaattorista pilottiin osallistuneilta ammattilaisilta.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Navigaattorin pilotointiin osallistui kolme kouluterveydenhoitajaa ja kuusi Kehityksellisten palveluiden vastaanoton sairaanhoitajaa. Lapsi, huoltajat ja tarvittaessa opettaja täyttivät Lasten navigaattori kyselyn ammattilaisen pyynnöstä. 

Pilotointiin osallistuneet ammattilaiset osallistuivat valmistelutyöhön, navigaattorin pilotointiin osana omaa työtä ja Terapiat etulinjaan toimintamallin tiedonkeruuseen. 

Ratkaisun perusidea

Terapiat etulinjaan -toimintamalli on yhdessä hyvinvointialueiden kanssa kehittänyt Lasten navigaattorin. Lasten navigaattori on digitaalinen kyselytyökalu, joka tukee ammattilaisia lapsen psykososiaalisen tuen ja hoidon tarpeen arvioinnissa. Lasten navigaattori yhtenäistää arviointia, edistää varhaista tunnistamista, tehostaa resurssien käyttöä, vähentää päällekkäistä tiedonkeruuta ja voi pitkällä aikavälillä tuottaa kustannussäästöjä palvelujärjestelmälle. Lasten navigaattori auttaa myös ohjaamaan lapsen oikeatasoisen tuen ja hoidon piiriin.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pilotointi vaati valmistelua. Pilotointiin osallistuvien ammattilaisten tuli kokeilla Lasten navigaattoria omassa työssään sekä ohjeistaa huoltajia, lasta ja tarvittaessa opettajaa kyselyn täyttämisessä. Jotta pilotista saatiin tuloksia, ammattilaisten oli osallistuttava tiedonkeruuseen.

  1. Valmistelutyö
    1. Perusteet ja tavoitteet pilotoinnille
    2. Prosessin kuvaaminen
    3. Sidosryhmien tiedottaminen
  2. Koulutuksen järjestäminen ja navigaattorin pilotoinnin tukeminen taitopajoilla.
  3. Johdon ja esihenkilöiden tsekki-tapaamiset pilotoinnin aikana.
  4. Tiedonkeruu.
  5. Pilotoinnin päätöstapaaminen.
  6. Pilotin tulosten kokoaminen ja suunnitelma Lasten navigaattorin käyttöönotosta.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Sidosryhmien tiedottamiseen ja kirjaamisen toimintamalliin oli tärkeää panostaa käyttöönoton yhteydessä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Lasten navigaattorin pilotoinnin yhteydessä ammattilaisilta kysyttiin, miten he arvioivat navigaattorin vaikuttaneen arviointiin: 88% arvioi navigaattorin käytön vaikuttaneen arviointiin jokseenkin myönteisesti tai myönteisesti.  Kukaan ei arvioinut navigaattorin vaikuttaneen arviointiin kielteisesti. Lasten navigaattorin koettiin yhdenmukaistavan eri ammattilaisten arviointitapaa ja nostavan sekä lapsen, että molempien huoltajien näkemykset paremmin esiin. 

Pilotin perusteella Lasten navigaattori päätettiin ottaa käyttöön kouluterveydenhuollossa.