Lääkkeenmääräämishoitajien erikoisosaamisen kohdentaminen Ekhvan hyvinvointiasemilla
Lääkkeenmääräämishoitajien erikoisosaamisen kohdentaminen Ekhvan hyvinvointiasemilla
Tavoitteena on kohdentaa lääkkeenmääräämishoitajan erikoisosaaminen ja työpanos tarkemmin käytäntöön asiakashyödyn sekä kustannustehokkuuden lisäämiseksi Ekhvan hyvinvointiasemilla.
Etelä‑Karjalan hyvinvointialue (EKHVA) on sosiaali‑, terveys‑ ja pelastuspalvelut alueellisesti kokoava taho, joka palvelee yhdeksää kuntaa – Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari – kattaen noin 125 000 asukasta. Etelä‑Karjalan hyvinvointialueen tavoitteena on tarjota saavutettavia, laadukkaita ja ympäristötietoisia palveluita eteläkarjalaisille kaikissa elämänvaiheissa, vahvistaen alueen hyvinvointia ja turvallisuutta.
Strategian 2023-2025 mukaan Ekhvan visiona on olla edelläkävijäyhteisö, jonka vuoksi hyvinvointialueella on saavutettavat palvelut, Suomen hyvinvoivin väestö ja onnellisimmat työntekijät. Missiona on lisätä asukkaidemme terveyttä, toimintakykyä ja turvaa läpi elämän. Strategisina kärkinä on henkilöstöön panostaminen, prosessit ja sujuvuus sekä palveluiden porrastus. Ekhvan arvoja ovat: Mie turvaan, Mie uskallan, Mie välitän ja Mie vastaan.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Ekhvan hyvinvointiasemien lääkkeenmääräämishoitajat sekä heidän työyksikkönsä.
Ekhvassa lääkkeenmääräämishoitajia työskentelee lisäksi erikoissairaanhoidon poliklinikalla, päivystyksessä, opiskelijaterveydenhuollossa sekä ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolassa.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuvaa selvitettiin Etelä-Karjalassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman raportissa 2022, jonka pohjalta nousi esille työjakoa koskevia muutostarpeita hyvinvointiasemilla. Keskeisimpiä muutostarpeita olivat lääkkeenmääräämishoitajan erikoisosaamisen kohdentumisen ja hyödyntämisen ongelmat sekä epäselvä työnjako.
Ekhvan lääkkeenmääräämishoitajat ovat tehneet itsenäistä vastaanottotyötä kiire- ja pitkäaikaissairauksien vastaanotoilla vuodesta 2012 lähtien, jolloin ensimmäiset lääkkeenmääräämishoitajat valmistuivat. Tästä lähtien lääkkeenmääräämishoitajat ovat organisaatiossa tilastoineet potilastietojärjestelmän sisältömerkintöjen avulla kirjoitettujen sekä uudistettavien reseptien määriä. Tilastot ovat puutteellisia, koska erikoissairaanhoidon päivystyksessä sisältömerkinnät eivät olleet käytössä. Virheen mahdollisuutta lisää se, että sisältömerkintö tulee muistaa merkitä tilastoidessa. Virhemahdollisuuksia on lisännyt myös muiden ammattihenkilöiden mahdollisuus käyttää samaa sisältömerkintää ilman lääkkeenmääräämisoikeutta. Reseptimääriä mitatessa Kelan tilastot ovat luotettavampia, mutta tiedot ovat hankalammin saatavilla.
Lääkkeenmääräämishoitajan työnkuva on ollut epäselvä. Erikoisosaaminen on jäänyt hyödyntämättä. Tämä on johtanut tilanteeseen, että lääkkeenmääräämishoitajan työn vaikuttavuutta ei myöskään ole voitu arvioida.
Toimintamallin kokonaisuus sisältyy hoidon jatkuvuusmalliin sekä Ekhvan tiimimallien kehittämiseen.
Kehittäminen tapahtuu yhteiskehittämisenä avoterveydenhuollon johtajan ja esihenkilöiden tuella yhdessä lääkkeenmääräämishoitajien, puhelin- ja digiajanvaraajien, hyvinvointiasemien lääkäreiden sekä sairaanhoitajien kesken mukaillen samanaikaisesti kehitettävää organisaation tiimimallia.
Yhteiskehittämistä tehtiin muiden hyvinvointialueiden kehittäjien kanssa Jyväskylän lääkkeenmääräämishoitajien kansallisessa kevätkonferenssissa sekä erikseen sovituissa Teams -palavereissa. Lisäksi STM järjesti säännöllisesti hankekokouksia.
- Lääkkeenmääräämishoitajien erikoisosaaminen hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla sekä kiirevastaanotoilla että hoidon jatkuvuuden kannalta.
- Työnjaollinen toimintamalli hyvinvointiasemilla.
- Potilaan oikea ohjautuminen vastaanotoille asiakashyödyn saavuttamiseksi.
- Kustannushyödyt ja niiden mittaaminen tilastointien avulla.
- Laadukkaat ja yhdenmukaiset kirjaamiskäytännöt.
- Lääkkeenmääräämishoitajan työn ja osaamisen näkyvyyden lisääminen organisaatiossa sekä asiakkaille.
Kuva
Kuva
Prosessissa tilastotiedon takana on ohjautumisen parantaminen: koulutetaan HTA:n tekijät ohjaamaan oikea potilas oikealle ammattilaiselle, informoidaan asiakasta tarjotusta palvelusta, hyödynnetään Omaoloa (digitaalinen HTA) sähköisessä ajanvarauksessa sekä laaditaan ohjautumisohjeita.
Yhdenmukaistamalla lääkkeenmääräämishoitajan ajanvarauslajeja ja -kirjoja sekä sisäisten että kansallisten tilastointimerkintöjen yhtenäistämisen avulla saadaan tilastotietoa lääkkeenmääräämishoitajan työstä sekä uusista että uudistetuista lääkemääräyksistä, joiden avulla voidaan arvioida kustannushyötyjä.
Kansallisena tilastotietomittarina käytetään THL:n hoitoilmoitusoppaan mukaisia koodeja, joiden kehittämiseen lääkkeenmääräämishoitajien työn näkökulmasta tulee kiinnittää huomiota valtakunnan tasolla. Organisaation sisäiset tilastomerkinnät eivät ole vertailukelpoisia kansallisesti, vaikka tuottavatkin tietoa paikallisesti.
Hyödynnetään Kelan tilastotietoa lääkkeenmääräämishoitajan tekemistä lääkemääräyksistä.
Kehittämistyö vaatii jatkuvaa dialogia sekä yhteisymmärrystä johdon ja esihenkilöiden kanssa kehitettävien asioiden edistämiseksi.
Muutoksia viedään käytäntöön johdon toimesta ketterän kehittämisen mukaisesti pieninä osakokonaisuuksina. Jatkuvan kehittämisen keinoin saadaan kokemusta kehittämistyön tueksi. Kehittäjät tekevät hanketyön ohessa lääkkeenmääräämishoitajan kliinistä työtä kehitettäviä asioita pilotoiden ja arvioiden.
Yhdenmukaistetaan lääkkeenmääräämishoitajien ajanvarauskirjat sekä vastaanottolajit, kirjaamiskäytännöt sekä tilastoinnit.
Koulutetaan HTA:n tekijät ja muu hyvinvointiaseman hoitohenkilöstö ohjautumisen osalta. Kehitetään sähköistä ajanvarausta omaolo oirearvion osalta tavoitteena suora ohjautuminen lääkkeenmääräämishoitajalle.
Lisätään lääkkeenmääräämishoitajien näkyvyyttä asiakkaille organisaation verkkosivujen ja sosiaalisten palvelukanavien kautta.
Valmistaudutaan muutokseen: ennakoidaan tulevan ammattihenkilölain uudistus etävastaanottojen osalta. Suunnitellaan lääkkeenmääräämishoitajan rooli tulevissa tiimimalleissa. Huolehditaan hoidon jatkuvuudesta ottamalla käyttöön pitkäaikaissairauksia sairastavien asiakkaiden kutsujonot.
Laaditaan kirjalliset ohjeet organisaation IMS-tietovarantoon hoidon tarpeen arvioinnin ja lääkkeenmääräämishoitajien työn tueksi. Opinnoista valmistuvia lääkkeenmääräämishoitajia varten tietovarannosta löytyy tarvittavat ohjeistavat dokumentit.
Ylläpidetään lääkkeenmääräämishoitajien verkostoa: Teams kanavaa + sähköpostiryhmää sekä sovitaan säännöllisiä tapaamisia tiedottamisen ja kouluttamisasioiden merkeissä.
Kohderyhmänä ovat Ekhvan hyvinvointiasemilla työskentelevät lääkkeenmääräämishoitajat, heidän esihenkilönsä sekä työyhteisönsä. Lisäksi yhteiskehittämisessä huomioidaan ulkoisen palveluntuottajan HTA:n tekijät, muut hyvinvointiasemien hoitajat sekä lääkärit.
Ekhvan verkkosivuille on lisätty tietoa asiakkaille lääkkeenmääräämishoitajien työstä. Näkyvyyttä on myös lisätty etujoukkue esittelyllä lääkkeenmääräämishoitajasta. Lääkkeenmääräämishoitajan erikoispätevyys on lisätty näkyviin potilasasiakirjamerkintöihin.