Lääkeautomaattien kustannustehokas käyttö kohti kiertotaloutta
Lääkeautomaattien avulla kotihoidossa toteutetaan oikea-aikaista ja turvallista lääkehoitoa kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus tukee kotihoidon palvelujen toimintaa ja hankintoja kohti kestävää kasvua ja kiertotaloutta.
Toimintamallin nimi
Lääkeautomaattien avulla kotihoidossa toteutetaan oikea-aikaista ja turvallista lääkehoitoa kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuus tukee kotihoidon palvelujen toimintaa ja hankintoja kohti kestävää kasvua ja kiertotaloutta.
Eloisan kotiin vietävissä palveluissa ei ole aiemmin arvioitu yksittäisen teknologian ja palvelun vaikutusta hiilidioksidipäästöihin. Verkostoyhteistyössä konsernipalvelujen ja hankintapalvelujen, tietohallinnon, koti- ja etähoidon, arjen etä- ja tukipalvelujen ja palvelutuottajan kanssa yhteistyössä kerätyn tiedon avulla kartoitetaan, kuvataan ja lasketaan lääkeautomaattien käytön vaikutus hiilidioksidipäästöihin. Näin muodostuvat kiertotalouden tunnusluvut, joita voidaan hyödyntää jatkossa osana kotiin vietävien teknologioiden hankintaprosesseja.
Etelä-Savon hyvinvointialue on laaja alue, jossa on kolme kaupunkikeskittymää ja laaja haja-asutusalueiden kyläverkosto. Alueella on paljon järviä, mikä lisää kotihoidon päivittäisiä ajoja. Hyvinvointialueena Etelä-Savo on Suomen nopeimmin ikääntyvä alue.
Kotihoidon henkilöstön jatkuvaan rekrytointiin panostetaan paljon, sillä henkilöstövaje, tai riski siihen, on jatkuvaa. Etäpalvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen sekä lääkeautomaattien käyttöönotto kotihoidon työvälineenä on välttämättömyys. Teknologioiden avulla, palveluja yhdistämällä ja kotihoidon arjen toimintoja joustavasti muokkaamalla voidaan siirtää tehtäviä etänä tehtäväksi turvallisella ja kontrolloidulla tavalla. Asiakas käyttää lääkeautomaattia kotonaan itsenäisesti tai tuetusti etäpalvelun avulla. Oikea-aikainen lääkehoito tukee asiakkaan toimintakykyä, omatoimisuutta ja itsenäisyyttä hänen omassa arjessaan.
Lääkeautomaattien käyttö on osa turvallista kotihoidon lääkehoitoa. Lääkeautomaatti täyttää EU:n lääkinnälliselle laitteelle asetetut vaatimukset.
Lääkeautomaattien käytön laajentuessa arvioidaan miten lääkeautomaattien käyttö kotihoidossa huomioi kestävän kasvun ja kiertotalouden tavoitteet ja millä tavoin tulevissa hankintaprosesseissa huomioidaan kyseiset vaatimukset. Kustannus-hyötyseuranta (laitteiden käytön tehokas kierto asiakkaalta toiselle, jatkuva asiakaskartoitus, kotihoidon aika- ja tuntiresurssien seuranta, kotihoidon ajokilometrien seuranta) tukee jatkuvaa tiedolla johtamista ja hankinnan seuraamista.
Lääkeautomaattien käytön laajentaminen ja hyödyntäminen kotihoidossa pohjautuu Ikääntyneiden tilannekuva -hankkeessa (2021-2023) kerättyyn tietoon. Hyvinvointialueen perustamisvaiheessa Etelä-Savon alueella oli käytössä kahta eri lääkeautomaattipalvelua ja useita eri hankintasopimuksia. Lääkeautomaattien käytön laajentaminen vaati voimassa olevien sopimusten perkaamista, huolellista arviointia mitä palvelulta tarvitaan sekä teknologian toimivuuden ja palvelun arviointia. Arviointi pohjautui henkilöstön kokemuksiin laitteiden ja palvelujen toimivuudesta.
Lääkeautomaatit ovat kotihoidon työväline, jota kotihoidon asiakas käyttää itsenäisesti omassa kodissaan. Asiakkaan kokemus lääkkeiden ottamisesta mahdollisimman helpolla tavalla eli kiposta suoraan suuhun, koettiin tärkeänä. Hoitaja jakaa lääkkeet kippoihin annosjakelupusseista. Laitteen käyttöön lisäarvoa tuo helppo tapa tehdä tarvittavat lääkemuutokset tai lääkekuurit, mahdollisuus jakaa lääkkeet lääkepakkauksista, nesteenä tai jauheena. Kotihoidon työtä tukee palvelutarjoajan puhelinpalvelu.
Asiakkailta ja kotihoidon henkilöstöltä kerätään asiakaspalautetta yhdessä palvelutuottajan kanssa säännöllisissä kehittämispalavereissa ja kyselyjen avulla.
Lääkeautomaattien arvioinnin on toteutettu organisaatiolähtöisesti käytännön tarpeista johtuen. Turvallisen ja oikea-aikaisen lääkehoidon toteutuminen kotihoidossa vapauttaa hoitajaresurssia ruuhka-ajoissa, vähentää kotihoidon lääkkeidenjaon käyntejä ja vähentää matka-ajoja. Lääkeautomaattien käytön laajennus koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle on toteutunut ja laitemäärä vakiintunut 300 laitteeseen. Käytön tehokkuus perustuu jatkuvaan kustannus-hyöty -seurantaan ja laitekiertoon, jota ohjataan arjen etä- ja tukipalvelujen ETKO-keskuksesta (etä-, tuki- ja koordinaatiokeskus). Toimintaprosessissa asiakkuuteen tulosta palvelujen päättymiseen asti hyödynnetään digitaalisia järjestelmiä. Nyt voidaan kriittisesti arvioida, johtaa tiedolla, ohjata toimintaa, kohdentaa osaamista, perustella käytön tarpeita sekä varautua tuleviin käyttökustannuksiin kootun seurantatiedon pohjalta.
Kustannus-hyötyseurannan, tekoälyn käyttöön ottaminen ja datan keruu mahdollistaa myös kiertotalouden ja päästöjen arvioinnin. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttaa eniten kotihoidossa ajetut matkat, mutta mm. lääkeautomaattien vaikutusta kotihoidon ajoihin nykyisen optimointijärjestelmän avulla ei saada selville. Palveluntuottajan tiedot eivät ole julkisia. Tiedot perustuvat laskennalliseen arvioon ja toimivat pohjana tulevaisuuden sote-palvelujen kehittämisessä. Kestävän kasvun ja kiertotalouden mallia on koostettu ensimmäistä kertaa Eloisa kotiin vietävissä palveluissa.
Palautekyselyjen perusteella lääkeautomaatit vastaavat hyvin tai erittäin hyvin kotihoidon ja etähoivan hoitajien tarpeisiin. Esihenkilöt kokevat lääkeautomaattien helpottavat hoitajaresurssia ja työn suunnittelua. Kotihoidon asiakkaat ovat ottaneet palvelun hyvin vastaan ja kokevat laitteet helpoiksi käyttää. Yhdistettynä tekoälyyn hälytyksiin reagoidaan nopeasti ja lääkeautomaatit lisäävät lääketurvallisuutta. Palvelun tuottaja on pystynyt vastaamaan kehittämistarpeisiin. Käyttöönoton lisäksi on toteutettu kokeilu uuden lääkeautomaatin osalta, jossa yhdistyy etähoiva, etäohjattava kamera ja lääkeautomaatti.