Lääkärin konsultaatiotuen toimintamalli, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP,P4, I1)

Perinteisesti lääkäripalveluita on tarjottu vastaanotoilla tai sairaalan osastolla. Kotisairaalan tarkoituksena on tuottaa palveluita asiakkaan kotiin. Liikkuva lääkäri toimii monipuolisesti, laajalla alueella, osana kotisairaalan toimintaa.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

SOTE uudistuksen myötä hyvinvointialueiden palveluverkkoa uudistetaan. Kivijalka palveluiden sijaan palveluita tarjotaan entistä monipuolisemmin asiakkaan kotiin ja huomioiden erilaisten digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen, kuten etävastaanotto, osana asiakkaiden hoitoa.

Myös pitkäaikaissairauksien seurantakäytänteet ovat siirtyneet lääkäriltä asiantuntija hoitajille pikkuhiljaa. Lääkäri toimii asiantuntijahoitajien konsultaatiotukena, tarjoten tukea asiakkaan hoidon suunnitteluun ja toteutukseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kotisairaalassa hoidetaan kaiken ikäisiä asiakkaita. Kotisairaalan asiakkaiksi soveltuvat asiakkaat, jotka vaativat hoidollisia toimenpiteitä, mutta eivät vaadi sairaalahoitoa. Esimerkiksi erilaisissa infektioissa asiakkaalla voi olla tarve hoidollisille toimenpiteille, mutta ei tarvetta osastohoidolle. Lisäksi palliatiivisessa hoidossa olevat asiakkaat sekä saattohoito voidaan kotisairaalan turvin toteuttaa asiakkaan kotona turvallisesti.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Perinteisesti lääkäripalveluita on tarjottu vastaanotoilla tai sairaalan osastolla, kivijalassa. Kotisairaalan tarkoituksena on tuottaa palveluita asiakkaan kotiin. Liikkuva lääkäri toimii monipuolisesti, laajalla alueella, osana kotisairaalan toimintaa. Hän toimii ammattilaisten konsultaatiotukena ja osallistuu kotisairaalan asiakkaiden sekä palliatiivisen hoidon hoidonsuunnitteluun ja toteutukseen.

Liikkuva lääkäri on kotisairaalatoiminnan asiantuntijalääkäri, joka ymmärtää kotisairaalatoiminnan periaatteet ja hoidon toteutuksen. Liikkuva lääkäri hallitsee myös palliatiivisessa hoidossa olevien asiakkaiden hoidon erityispiirteet ja toimii tiiviissä yhteistyössä palliatiivisen keskuksen kanssa. Liikkuvan lääkärin toimintamalli tarjoaa joustavuutta lääkärin työkuvaan, mahdollistaen kotikäynnit asiakkaan tilanteen sitä vaatiessa. Liikkuvan lääkärin työssä hyödynnetään myös digitaalisia välineitä kuten etävastaanottoa tilanteissa, joissa ei lääkärin fyysiselle läsnäololle ei ole tarvetta. Etävastaanottoja hyödyntämällä myös omaiset voivat osallistua hoidon suunnitteluun. Samalla voidaan myös lääkärin resurssia hyödyntää myös yli sote-keskusrajojen, resurssiviisaasti.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kotisairaalatoimintaa kehitetään edelleen alueella. Kokeilu on tuonut tärkeää kokemusta tämänkaltaisen työnkuvan toimivuudesta. Liikkuvan lääkärin kaltainen työnkuva on käytössä Pohjoisella alueella. Samoja piirteitä myös muilla, mutta työnkuvissa ja resursoinneissa on eroavaisuuksia vielä eri alueiden kesken.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia voidaan soveltaa myös muille, erityisesti kotiin tai ympärivuorokautisen asumisen palveluihin suunnattuna. Ammattilaisten välistä yhteistyötä vahvistaa, kun lääkäri ja muut ammattihenkilöt ovat entuudestaan tuttuja. Hoitohenkilöstölle lääkärin tuen joustava saatavuus tuo helpotusta ja digitaalisilla välineillä voidaan lääkäri tarvittaessa videoyhteyteen, mikäli tilanteen arviointi sitä edellyttää. Näin voidaan välttyä asiakkaan ylimääräisiltä siirtymiltä.

Jatkossa kotiin tarjottavien palveluiden lisääntyessä tulee ottaa huomioon erityispiirteet, joita lääkärin työltä edellytetään sekä digitalisaation tuomat mahdollisuudet kotiin tarjottaviin palveluihin entistä tehokkaammin ja resurssiviisaasti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tarve tämänkaltaiselle toiminnalle nousi käytännön työstä. Työn ohessa liikkuva lääkäri toimintamallissa on tarjottu myös diabeteshoitajien konsultaatioita yhdelle sote-keskukselle, kuitenkin ajankäytöllisesti näihin ei kotisairaalan kasvavien asiakasmäärien myötä enää ole samalla tavalla aikaa.

Kotisairaalatoiminta vaatii lääkäriltä mahdollisuutta joustavaan työskentelytapaan. Työtä ei voi aina ennakoida, päivystyksellisiä käyntejä saattaa tulla päivän varoitusajalla. Liikkuvan lääkärin työ vaatii kotiin tarjottavan palvelun tuntemusta sekä palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevien asiakkaiden hoidon erityispiirteiden tuntemusta. Yhteistyö palliatiivisen keskuksen kanssa on tiivistä.

Liikkuva lääkäri voi hoitaa laajempaa aluetta resurssiviisaasti. Yhteiset käytänteet mahdollistavat resurssien hyödyntämisen myös poissaolojen aikana. Kotisairaalassa toimivalle hoitohenkilöstölle lääkärin tuen joustava saatavuus tuo helpotusta. Digitaalisilla välineillä voidaan lääkäri tarvittaessa videoyhteyteen, mikäli tilanteen arviointi sitä edellyttää. Näin voidaan välttää ylimääräisiä siirtymiä, jotka saattavat olla erityisesti palliatiivisessa hoidossa sekä saattohoidossa oleville asiakkaille raskaita. Etäyhteydet ovat helpottaneet myös omaisten osallistumista hoidon suunnitteluun ja toteutukseen.

Diabetes on pitkäaikaissairaus, jonka hoidon seurantaa toteuttavat asiantuntijahoitajat (diabeteshoitajat) yhteistyössä lääkärin kanssa. Diabeteksen hoito vaatii erityisosaamista ja jatkuvaa kouluttautumista. Konsultaatio mahdollistaa joustavasti lääkärituen saamisen tilanteissa, jotka eivät vaadi lääkärin vastaanottokäyntiä. Ammattilaisten keskinäinen tuntemus madaltaa konsultaatiokynnystä ja jouhevoittaa ammattiryhmien välistä yhteistyötä, parantaen hoidon jatkuvuutta.