| Innokylä

Toimintaympäristö

Kulttuurihyvinvoinnin merkitys on noussut kansallisiin strategioihin (mm. STM:n kulttuurihyvinvoinnin suositukset, Hyte-rakenteet). Itä-Uudellamaalla kulttuurihyvinvoinnin ratkaisuja kehitetään osana RRP-hanketta, jossa painopiste on saavutettavuuden lisäämisessä. Vammaispalveluissa asiakasryhmän (aisti- ja monivammaiset) erityinen haaste on kulttuurikokemusten vähäisyys toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Vammaispalveluiden aisti- ja monivammaiset asiakkaat eivät pysty osallistumaan tavalliseen kulttuuritarjontaan. Kulttuurihyvinvointi jää heidän osaltaan vähäiseksi, vaikka tarve kokemuksellisuuteen ja osallisuuteen on tunnistettu. Toimintamalli linkittyy hyvinvointialueen hyte-tavoitteisiin, osallisuuden vahvistamiseen ja yhdenvertaisten palvelujen kehittämiseen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Mahdollisuus kokea kulttuuria saavutettavasti ja toimintakyvyn rajoitteista huolimatta.
Ammattilainen: Uusia työkaluja ja sisältöä viriketoimintaan, jaksamisen ja työhyvinvoinnin vahvistuminen.
Organisaatio: Palvelujen laadun ja asiakaslähtöisyyden paraneminen.
Yhteiskunta: Yhdenvertaisuuden ja kulttuurihyvinvoinnin edistäminen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Mukana vammaispalveluiden päivätoiminnan yksikkö (Porvoo), hyvinvointialueen kehittämispalvelut sekä kulttuuritoimijoita (palveluntuottaja haetaan Uudenmaan kulttuurifoorumista). Yhteiskehittäminen perustuu henkilöstön, asiakkaiden ja palveluntuottajan dialogiin, jossa asiakkaiden toiveita kerätään ja huomioidaan.

Tavoiteltu muutos

Kulttuurikokemusten tuominen osaksi vammaispalveluiden arkea.
Asiakkaiden osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistuminen.
Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen ja osaamisen vahvistuminen.
Toimintamallin mallintaminen niin, että se on monistettavissa muihin yksiköihin.

Muutoksen mittaaminen

Asiakaskyselyt ja palautteet: koettu hyvinvointi ja osallisuus.
Henkilöstön palaute: työhyvinvointi ja osaamisen vahvistuminen.
Osallistujamäärät ja toteutuneiden tapahtumien määrä.

Toteutussuunnitelma

Palveluntuottajan valinta syksyllä 2025.
Kulttuuritoiminnan toteutus pienryhmissä Porvoon päivätoimintayksikössä loppuvuoden aikana.
Toimintaa voidaan järjestää kertaluontoisena tai useamman kerran sarjana.
Henkilökunta osallistuu ja saa samalla tukea sekä malleja jatkaa kulttuuritoimintaa itsenäisesti.
Pilotista kerätään kokemukset ja palautteet, joiden pohjalta päätetään jatkosta ja mallin laajentamisesta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat aisti- ja monivammaiset asiakkaat, joille kulttuurihyvinvointi ei ole nykyisellään saavutettavaa. Asiakkaita osallistetaan keräämällä palautetta kokemuksista ja tarkkailemalla reagointia toiminnan aikana. Asiakasymmärrys rakentuu myös henkilöstön kautta, joka tuntee asiakkaiden tarpeet ja toiveet.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kulttuurihyvinvointipilotin tavoitteena oli mahdollistaa saavutettavat ja toimintakykyyn suhteutetut kulttuurikokemukset aisti- ja monivammaisille päivätoiminnan asiakkaille. Malli tuo taiteen ja kulttuurin asiakkaiden luo pienryhmämuotoisesti, huomioiden aistikuormituksen ja yksilöllisen reagointikyvyn. Pilotissa toteutettiin rauhallinen, moniaistinen varjoteatteriesitys, joka soveltui hyvin asiakkaille, jotka eivät kykene osallistumaan tavalliseen kulttuuritoimintaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli edellyttää:

Yhteistyötä taiteilijan tai kulttuuritoimijan kanssa, joka suunnittelee sisällön kohderyhmän tarpeisiin.
Ennakkotietoa asiakkaiden toimintakyvystä, jotta sisältö voidaan sovittaa oikealle tasolle (rytmi, kesto, aistimäärä).
Pienryhmärakennetta ja lyhyttä (n. 20 min) esitysaikaa.
Henkilöstön osallistumista, jotta opit siirtyvät arkeen ja kulttuurihyvinvointi jatkuu pilotin jälkeen.
Tilojen valmistelua, jotta aistiärsykkeet pysyvät hallittavina ja kokemus on turvallinen.

Juurruttaminen edellyttää:

lisätä tietoisuutta kulttuurihyvinvoinnin mahdollisuuksista vammaispalveluissa
yhteyden luomista Uudenmaan Kulttuuripankkiin ja kulttuuritoimijoihin
resurssia kulttuurisisältöjen ostamiseen tai toteuttamiseen
ohjeistusta ja esimerkkejä sopivista toteutustavoista (kesto, ryhmäkoko, aistikuorma)

Toimintamalli on helposti monistettavissa muihin päivätoiminnan yksiköihin ja voidaan skaalata myös muihin asiakasryhmiin.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on helposti sovellettavissa muihin yksiköihin, kun seuraavat asiat huomioidaan:

Onnistumisen edellytykset

Valitse toimija, joka on halukas räätälöimään sisällön kohderyhmälle.
Pidä esitykset lyhyinä ja pienryhmissä.
Hallitse aistiympäristö (valo, äänet, määrä).
Ota henkilökunta aktiivisesti mukaan – se vahvistaa juurtumista.
Anna taiteilijalle ennakkotietoa asiakkaista.

Sovellettavuus

Sopii hyvin aisti- ja monivammaisille, mutta toimii myös muissa palveluissa (esim. asumispalvelut, ikääntyneet, neurokirjon asiakkaat).
Voidaan toteuttaa eri taide- ja kulttuurimuodoilla: musiikki, varjoteatteri, runot, luontoaiheiset aistikokemukset.

Vältettävät sudenkuopat

liian pitkä ohjelma
liian suuret ryhmät
liialliset samanaikaiset aistiärsykkeet
taiteilijan puutteellinen perehdytys
henkilöstön jättäminen passiiviseen rooliin

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotin vaikutukset olivat erittäin myönteisiä sekä asiakkaiden että henkilöstön näkökulmasta.

Asiakkaille:

rauhoittuminen ja keskittyminen lisääntyivät merkittävästi
asiakkaat, jotka normaalisti poistetaan esitysten aikana, pystyivät olemaan läsnä koko esityksen
ilmeet, hymyily ja kiinnostus vahvistuivat
kokemus oli saavutettava kaikille ja ei aiheuttanut aistien ylikuormitusta (hallittu aistiympäristö)

Henkilöstölle:

syntyi vahva oivallus, että kulttuuria voi ja kannattaa toteuttaa myös vaikeasti vammaisille
lisääntynyt rohkeus ja ideat jatkaa kulttuuritoimintaa
esitys koettiin työntekijöitä itseään rauhoittavaksi ja yhteyttä asiakkaisiin vahvistavaksi
lisääntynyt ymmärrys aistien huomioimisesta (rytmi, sävy, ärsykemäärä)

Organisaatiolle:

pilotin kautta testattiin miten Uudenmaan Kulttuuripankkia voi jatkossa hyödyntää
yksikkö sitoutui jatkossa tutkimaan uusia kulttuuripalveluiden hankintamahdollisuuksia
syntyi monistettava ja selkeä malli kulttuurihyvinvoinnin toteuttamiseen vammaispalveluissa

Yllättäväksi hyödyksi nousi henkilökunnan oma hyvinvointi ja työn ilon lisääntyminen.

Kulttuurihyvinvointipilotti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalveluissa (RRP, P4, I2)

Kulttuurihyvinvointipilotti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalveluissa (RRP, P4, I2)