Kotikuntoutuksen palvelutuotteiden käyttöönotto, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Kotikuntoutuksen palvelutuotteiden käyttöönotto, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Toimintamallilla varmistetaan potilaan turvallinen kotiutuminen sairaalasta, edistetään asiakkaan toimintakykyä oikea-aikaisesti sekä tuetaan kotona selviytymistä ehkäisten tai siirtäen kotihoidon sekä muiden raskaampien palveluiden tarvetta.

Toimintaympäristö

Yli 75-vuotiaiden ikääntyneiden osuus kasvaa Länsi-uudellamaalla 66% vuoteen 2040 mennessä ja näin olleen myös kotihoidon ja kotikuntoutuksen palveluiden tarve tulee kasvamaan. Ikääntyneiden palvelutarpeen hillitsemisessä kuntoutuksella ja toimintakyvyn edistämisellä on keskeinen rooli, joka toteutuu kotikuntoutuksessa. ​

Toimintamallin kehitys on jatkoa TKA-hankkeessa kehitetylle Kotikuntoutus-toimintamallille.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ei tunnistettavissa merkittäviä xx ja xx tekijöitä toimintaympäristössä, jotka vaikuttaisivat käyttöönottoon​​

  • APTJ:n käyttöönotto ja vanhojen järjestelmien alasajo (palvelutuotteiden rakentaminen uusiin järjestelmiin - voi tuoda hidastetta ja muita haasteita... Henkilöstön pitää opetella uutta). Avaa lyhyesti tästä aiheutuvat muutostarpeet. ​​
  • Miten KAT:n organisaatiomuutokset tulevat vaikuttamaan? Onko esihenkilömuutoksilla vaikutusta tai HET:n siirtymisellä ja mahdollisen yhteistyön rakentamisella? ​​
  • Voisiko nostona olla myös taloudellinen tilanne? Mitä vaikutuksia tällä on? Resurssi tuskin ainakaan kasvaa...Lisäksi halutaan jatkossa kiinnittää erityistä huomiota kokun palvelun laatuun/vaikuttavuuteen. Tämäkin liittyy mm. talouden näkökulmaan. ​​
  • Idän ja lännen väliset erot haastavat - yhteisen toimintamallin jalkautus ja tähän liittyvä muutosjohtaminen vie aikaa ja edellyttää satsauksia.​
Muutoksen mittaaminen
  • Säännölliseen kh:n siirtyneet​
  • Itsenäiseksi jääneet​
  • Työntekijöille kysely palvelutuotteiden sisällön ymmärtämisestä 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on ollut kotikuntoutuksen asiakkaat. Asiakkaita ei ole osallistettu. ​Osallistava kehittäminen on tapahtunut työntekijöiden kanssa, jotka työskentelevät kotikuntoutuksessa ja kotihoidossa. Osaaminen on vahvistunut kotikuntoutuksen palveluiden sisällöistä ja asiakkaan ohjautumisesta. 

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin perusidea on kotikuntoutuksen palveluiden yhdenmukaistaminen koko alueella. Toimintamalli kuvaa kotikuntoutuksen kolme palvelutuotetta ja niihin liittyen asiakkaan ohjautumisen, palvelutuotteiden sisällöt sekä moniammatillisen yhteistyön käytännöt.

​Kotikuntoutuksen kolme palvelutuotteita ovat:​

  1. Kotiutumisen tuki, asiakkaalla lyhytaikainen tarve kotiutuessa​
  2. Kuntouttava arviointijakso, moniammatillinen kuntouttava jakso, jonka tavoitteena on saada asiakkaan kuntoutumisen potentiaali esiin​
  3. Terapeutin toteuttama palvelu, kun asiakkaalla on pelkästään fysio- tai toimintaterapian tarve​
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kotikuntoutuksen palvelutuotteet on kuvattu ja otettu käyttöön. Työskentelyä on tehty yhdessä henkilöstön kanssa työpajatyöskentelynä. Tuotokset on hyväksytty johdossa. Työskentelyyn on osallistunut laaja yhdyspintaverkosto. ​

Projektin päätyttyä kotikuntoutuksen kehittäminen jatkuu.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tiivis yhteistyö eri liityntäpintojen kanssa. Toimintamallin onnistunut käyttöönotto edellyttää systemaattista, rakenteistettua yhteistyötä palveluiden rajapinnoissa. Yhteistyö tukee yhteisen tavoitetilan muodostumista ja yhdenmukaistaa toimintatapoja. ​

Hyödynnä synergiaetuja rinnakkaisten kehittämishankkeiden kanssa. Kotikuntoutuksen palvelutuotteiden käyttöönotto kytkeytyi tiiviisti useisiin samanaikaisesti eteneviin projekteihin. Yhteiset jalkautumiset sekä henkilöstön koulutustilaisuudet vahvistivat toimintamallin yhdenmukaista käyttöönottoa ja tukivat moniammatillisen yhteistyön kehittymistä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vuonna 2024 käyttöön otetun toimintamallin vaikuttavuutta on arvioitu vuoden 2025 aikana. Alueilla, joilla vastaavanlainen työskentelytapa on ollut entuudestaan käytössä, on saavutettu osittain asetettuja tavoitteita. Muualla toimintamallia edelleen omaksutaan, ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aikaa. Arvioinnin perusteella on todettu tarve tarkastella organisaation rakennetta, jotta käytettävissä olevat henkilöstöresurssit voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja moniammatillinen työskentely toteutuu tavoitteiden mukaisesti.​