| Innokylä

Toimintaympäristö

Kokemustoiminta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on osa asiakasosallisuuden kokonaisuutta. Kokemustoiminta on hajanaista hyvinvointialueella ja tarve yhtenäiselle toimintamallille on tunnistettu. Yhtenäisen toimintamallin tarve kumpuaa strategisista tavoitteista, lainsäädännön velvoitteista kuin myös kesäkuussa 2025 hyvinvointialueen tulosaluejohdolle ja Kanta-Hämeen järjestöille tehdystä nykytilan kartoituskyselystä. Toimintaympäristöä ohjaavat asiakaslähtöisyys ja -osallisuus sekä yhdenvertaisuus.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kokemustoiminta Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on ollut hajautunutta ja pistemäistä eikä yhtenäistä toimintamallia ole ollut. Keskitetyn koordinaatioresurssin puute, epäselvät prosessit (rekrytointi, perehdytys, palkkiomaksu) ja toiminnasta tietämättömyys hyvinvointialueella vaikuttavat toiminnan laajempaan hyödyntämiseen osana palveluiden tuottamista, suunnittelua ja kehittämistä.

Kehittämisen tavoitteena oli luoda yhtenäinen toimintamalli, jonka avulla voidaan integroida kokemustoiminta osaksi palvelurakenteita, parantaa asiakaslähtöisyyttä ja -osallisuutta sekä varmistaa yhdenvertaisuuden toteutumista. Kokemustoiminta linkittyy vahvasti myös Oma Hämeen strategiaan, erityisesti asiakaslähtöisyyden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden osalta. Osana toimintamallin kuvausta kartoitettiin keskitetyn koordinaatioresurssin mahdollisuuksia ja sen tuomia hyötyjä myös toimintamallin käyttöönottamiseksi.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Tarvitsee mahdollisuuden tuoda oma kokemus näkyväksi ja vaikuttaa palveluihin. Kokemustoiminta lisää osallisuutta, vähentää yksinäisyyttä ja tukee toipumista.
Ammattilainen: Tarvitsee työkaluja asiakaslähtöiseen työhön, uusia näkökulmia palvelujen kehittämiseen ja kohtaamisiin. Kokemustieto täydentää ammatillista osaamista → Tieto & Kokemus = vaikuttava yhdistelmä.
Organisaatio: Tarvitsee yhtenäisen toimintamallin, joka varmistaa yhdenvertaisen kokemustoiminnan, selkeät prosessit (rekrytointi, perehdytys, palkkiot) lisäämään asiakaslähtöisyyttä ja -osallisuutta sekä yhdenvertaisuutta.
Yhteiskunta: Tarvitsee ratkaisuja, jotka vahvistavat osallisuutta ja ehkäisevät ongelmien kriisiytymistä, mikä lisää kustannusvaikuttavuutta ja parantaa väestön hyvinvointia.

Miksi yhtenäinen toimintamalli on tärkeä?

1.Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus

Kokemustoimijoilla/-asiantuntijoilla tulee olla samanlaiset mahdollisuudet osallistua ja tulla kuulluksi riippumatta siitä, missä päin hyvinvointialuetta he toimivat. Lisäksi palkkioiden tulee olla samat käytyyn koulutukseen peilaten. Yhtenäinen malli varmistaa, että kokemustoimijuutta/-asiantuntijuutta hyödynnetään tasapuolisesti.

2.Selkeys ja yhteinen kieli

Yhteinen käsitteistö ja toimintatapa helpottavat yhteistyötä niin sisäisesti kuin järjestöjen kanssa.
Helpottaa myös viestintää, perehdytystä ja rekrytointia.

3.Toiminnan laatu ja vaikuttavuus

Yhtenäinen toimintamalli mahdollistaa laadun seurannan, koulutuksen kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin.

4.Yhteistyö järjestöjen kanssa

Järjestöt ovat keskeisiä kumppaneita, mutta myös he hyötyvät siitä, että hyvinvointialueella on selkeä ja johdonmukainen malli.
Järjestöjen toiminta voi olla monimuotoista, mutta hyvinvointialueen tulee tarjota selkeä rakenne, johon he voivat kiinnittyä.

5.Strateginen kehittäminen

Yhtenäinen malli tukee hyvinvointialueen strategisia tavoitteita, kuten osallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä.

Toteutussuunnitelma

Nykytilan kartoitus
- Kyselyt tulosalueille ja järjestöille (tehtiin kesäkuussa 2025).
- Tapaamiset kokemusasiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa.
Toimintamallin määrittely
- Määritellään mitä yhtenäisessä toimintamallissa tulisi olla
  - Prosessien kuvaus: rekrytointi, perehdytys, palkkiomaksu.
  - Yhteisten käsitteiden tarkennus, roolit ja eettiset periaatteet.
Koordinaatioratkaisun suunnittelu
- Selvitetään keskitetyn koordinaation malli ja resurssitarve.
- Selvitetään kokemustoiminnan hallinnointiin järjestelmämahdollisuuksia.
Viimeistely ja dokumentointi
- Toimintamallin kuvaus hyvinvointialueelle.
- Materiaalien luominen: eettiset ohjeet, kokemusosaajan tilauslomake, prosessien kuvaus
- Suunnitelma toimintamallin käyttöönottamiseksi hankkeen jälkeen: mitä käyttöönotto vaatii (mm. koordinaatioresurssi, järjestelmät)

Keinot:

Yhteistyö ja verkostoituminen
Benchmarkkaus muilta hyvinvointialueilta

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kokemusasiantuntijat ja -toimijat, joilla on omakohtaista kokemusta sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. sairaus, vamma, mielenterveyden haasteet, elämän kriisit).
Ammattilaiset ja hyvinvointialue, jotka hyödyntävät kokemustietoa palvelujen kehittämisessä ja toteutuksessa.
Järjestöt, joilla on koulutettuja kokemusasiantuntijoita ja osaamista kokemustoiminnasta.

Projektin aikana tavattiin säännöllisesti useita kokemusasiantuntijoita erilaisissa tapaamisissa ja tapahtumissa. Heiltä kerättiin ehdotuksia, toiveita ja ideoita hyvinvointialueen kokemustoiminnan kehittämisen tueksi.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallilla on tarkoitus tuoda kokemustietoa ja -osaamista osaksi palvelujen kehittämistä ja toteutusta. Toimintamalli sisältää kuvausta rakenteista ja prosesseista, jotka varmistavat koordinoidun, yhdenvertaisen ja hallinnoidun kokemustoiminnan sekä luo pohjan toiminnan kehittämiselle ja laajentamiselle tulevaisuudessa.

Koordinoidun kokemustoiminnan hyödyt kokemustoimijoiden ja -asiantuntijoiden, hyvinvointialueen ja asiakkaan näkökulmasta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Selkeät prosessit ja ohjeet: rekrytointi, perehdytys, palkkiomaksu, roolit ja eettiset periaatteet.
Viestintä ja koulutus: kokemustoiminnan tietoisuuden lisääminen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotta toimintamalli tunnetaan ja, että sitä osataan hyödyntää ja käyttää.
Koordinaatioresurssi: välttämätön toiminnan organisointiin sekä sen jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseen
Resursointi: palkkiot, henkilöstön koulutus ja osaamisen lisääminen, mahdolliset järjestelmäkustannukset

Kokemusosaajaksi ilmoittautumisen prosessi keskitetyssä koordinaatiossa

Kokemusosaajan rekrytoinnin ja perehdyttämisen prosessi kuvattuna keskitetyllä koordinaatiolla

Kokemusosaajan tilauslomake

Vinkit toimintamallin soveltajille

Suomen hyvinvointialueilla on eri tasoista ja laajuista kokemustoimintaa, joten vinkkinä toimintamallin soveltajille on benchmarkkaaminen niiltä hyvinvointialueilta, joilla toimintaa on ollut pitkään.
Kokemustoiminnan yhtenäistä toimintamallia kuvatessa on tärkeää olla tiiviisti yhteistyössä hyvinvointialueen johtajiin, jotta toiminnan hyötyjä ja merkitystä osana asiakaslähtöisyyttä ja -osallisuutta saadaan kirkastettua. Kokemustoiminta ei ole kaikille välttämättä tuttua.
Nykytilan kuvaaminen ja kartoittaminen on tärkeää, että voidaan peilata myöhemmin lähtötilanteeseen.
Yhteisten käsitteiden määrittäminen on tärkeää, koska kokemustoiminnan kentällä puhutaan eri kokemustoiminnan käsitteillä niin hyvinvointialueiden kesken kuin järjestöissäkin.
Kontaktoidu niihin yksiköihin ja tulos-/palvelualueisiin, joissa toimintaa on ollut jo ja osallista heitä kehittämistyöhön sekä kartoita myös heiltä kehittämistarpeita.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tietoisuuden kasvattaminen hyvinvointialueella (esim. verkostoituminen, kehittämisen johtoryhmän tapaamiset, kokemusasiantuntijoiden tapaamiset)
Nykytilan kuvaaminen ja kartoittaminen: Kirjattiin ylös mitä tulisi kehittää jatkossa kokemustoiminnassa, jotta alueella käytettävissä olevaa kokemusosaamista päästäisiin hyödyntämään laajemmin palveluiden tuottamisessa, suunnittelussa ja kehittämisessä.
Tunnistettiin yhteisiä haasteita kokemustoiminnan kehittämisessä, joihin tartuttiin tulosalueiden kanssa ja tehtiin tiiviimpää yhteistyötä.
Vaikkei kokemustoiminnan yhtenäistä toimintamallia otettu hankkeen aikana käyttöön eikä keskitetylle koordinaatioresurssille ollut mahdollisuutta, on sen käyttöönottamiseksi tulevaisuudessa tehty laajaa taustaselvitystä, benchmarkattu muita hyvinvointialueita, kuvattu rakenteita ja prosesseja sekä lisätty tietoisuutta mm. johtajille, jotka voivat huomioida kokonaisuuden osana asiakaslähtöisyyden kehittämistä tulevaisuudessa.
Lopputuotoksena hyvinvointialueelle tehtiin myös loppukoonti sisältäen mm.:
- Mahdollisen keskitetyn koordinaattorin tehtävänkuvaa
- Koontia hankkeen aikana jo selvitetyistä ja tehdyistä asioista
- Koontia siitä, mitä toimintamallin käyttöönottaminen tulee tarvitsemaan esimerkiksi resurssien, järjestelmien ja prosessien näkökulmasta.

Kokemustoiminnan kehittäminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)

Kokemustoiminnan kehittäminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)