Huumekuolemien ehkäisyhankkeiden suunnittelutyön tuloksena nousi esille, että kaikissa Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluissa sekä kohderyhmää kohtaavien kumppanien toimesta on todettu selkeä tarve kehittää huumeita käyttäville, alle 25-vuotilaille nuorille suunnattuja päihde- ja riippuvuuspalveluita Keski-Suomessa. Lisäksi on noussut esille tarve selkeyttää eri toimijoiden vastuita. ​Näyttäytyy, että varsinkin alaikäisten huumeiden käyttäjien palveluissa on selkeä palveluaukko. Alaikäiset, huumeita käyttävät nuoret eivät välttämättä ohjaudu nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin eivätkä sitoudu avohoitoon.​ Kysymyksenä kuuluu: Mikä estää nuoria käyttämästä palveluita? Osaksi hoitoon sitoutumattomuus voi johtua stigmasta ja pelosta, että hoidon myötä nuorille tulee myös sanktioita, kuten lastensuojelullisia toimenpiteitä. Tällöin osa nuorista kertoo avoimesti päihteiden käytöstään vasta täysi-ikäisenä. Toisaalta näyttäytyy, ettei osa nuorista ole vielä sellaisessa elämäntilanteessa, että he haluaisivat lopettaa päihteiden käytön tai vieroittautua päihteistä, vaan päihdemaailma voi näyttäytyä heille vielä positiivisessa valossa. Nuorilla voi olla myös itsellään vielä vahva tunne siitä, että he kykenevät lopettaa päihteiden käytön heti niin halutessaan. Osin hoitoon sitoutumattomuus voi johtua häpeästä, ettei halua myöntää ääneen, että tarvitsee muutosta elämäänsä ja sitä uskaltaisi sen myötä hakea itselleen apua. 

On tunnistettu, että avun ja tuen tulisi olla jalkautuvaa ja nuoren motivaatiota herättelevää. Näyttäytyy siltä, etteivät vahvasti päihteilevät nuoret pysty sitoutumaan sovittuihin tapaamisiin virastoissa, vaan avun tulisi olla heidän pariinsa jalkautuvaa, rinnalla kulkevaa ja kiinnipitävää. Hoidon tulisi olla helposti saavutettavaa, matalalla kynnyksellä tapahtuvaa sekä houkuttelevaa. Ongelmana on ollut myös nuorten psykiatrisen avun saaminen, jos samaan aikaan on runsasta päihteilyä, vaikka on osoitettu, että on tehokkainta hoitaa mielenterveyttä ja päihdeongelmia yhtä aikaa. Yksi pulma on myös anonymiteetti. Voisiko alaikäisille mahdollistaa anonyymin palvelun päihdeasioissa julkisessa terveydenhuollon palveluissa? Esteenä on ollut lastensuojelullinen näkökulma. Jatkossa tulisi myös pystyä arvioimaan sitä, että nuorten laitossijoitusten sijaan nuoren voisi olla mahdollista olla kotona ja riittävät päihdepalvelut tuotaisiin kotiin.​ 

Toisaalta Keski-Suomesta puuttuu tällä hetkellä alaikäisiltä laitoshoitopaikka, jossa on mahdollisuus panostaa katkaisu- ja intensiiviseen laitoshoitoon. Lääketieteellistä vieroitusyksikköä ei ole, vaan lastensuojelun sisällä nuori etenee lastensuojelun palveluissa ja sijoituksen aikana yhä vaativampaan laitosyksikköön, kun pyritään löytämään nuoren tarpeisiin riittävää päihdeosaamista. On todettu, että monissa laitoksissa myös päihdeosaamista tulisi vahvistaa. Lisäksi on tunnistettu, että laitoksissa terveydenhuollon hoitovastuu on monesti puutteellista, eikä terveydenhuollollinen vieroitushoito ja katkaisuhoito voi olla lastensuojelun vastuulla. Tällä hetkellä laki ei mahdollista niin sanottuja hybridiyksiköitä, joissa päihderiippuvaisia nuoria pystyttäisiin hoitamaan lastensuojelun ja terveydenhuollon yhteistyönä. Laitossijoituksien varjopuoli on myös se, että siinä saatetaan yhteen nuoria, joilla on ehkä ensimmäisiä päihdekokeiluita, nuorten kanssa, joilla voi olla jo pitkälle edennyt päihdesairaus. Tämä voi altistaa kokeiluvaiheessa olevan nuoren vakavampiin päihdekokeiluihin ja sitä kautta uudenlaisiin ongelmiin.

Ensisijainen tarve Keski-Suomessa onkin selkeyttää hoitovastuita eri tahojen välillä sekä vahvistaa sitä, että eri palveluissa pystytään ajoissa tunnistamaan, milloin nuori on tarpeen ohjata terveydenhuollon palveluiden piiriin, kuten esimerkiksi opioidiriippuvuuden varhainen tunnistaminen. Hoitovastuun selkeyttämisen lisäksi on tarve selkeyttää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa: hyvinvointialue, kunnat, seurakunnat ja järjestöt. Keski-Suomen hyvinvointialueella yhdeksi aluehallituksen priorisoimaksi strategiseksi painopisteeksi on valittu ennaltaehkäisevät palvelut, lapsiperheiden varhaisen tuen palvelut ja perustason lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut. Ensiarvoisen tärkeää on monialainen ennaltaehkäisevä työ sekä pääsy tuen ja hoidon piiriin riittävän ajoissa. 

Keski-Suomen hyvinvointialueella on kuvattu alaikäisten päihdetyön palveluketju. Järjestöt ja seurakunnat, sekä kunnat työskentelevät kohderyhmän kanssa, mutta systemaattista rakennetta ollaan vasta luomassa yhteistyölle. Yhteinen agenda ja jaettu mittaaminen varmistavat, että kaikki toimijat työskentelevät kohti samaa päämäärää, mikä lisää toiminnan vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Yhteisövaikuttavuus muodostuu yhteisön jäsenten ja organisaatioiden muodostamassa verkostossa, joka oppii yhdessä, yhdistää ja kohdistaa toimintaansa tavoiteltujen muutosten saavuttamiseksi.