KIMPPU-toimintamalli
KIMPPU-toimintamalli
Puheen ja kielen kehityksen varhaisen tuen toimintamalli. Monialainen tuki, jossa mukana neuvola, varhaiskasvatus ja puheterapia, sekä muut lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Painopisteenä vanhemman ohjaus ja tuki lapsen arjessa.
Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät
- Hyvinvointialueiden käytännöt hakevat vielä monilta osin muotoaan. Varhaiskasvatus on kunnan toimintaa ja neuvola sekä puheterapia kuuluvat hyvinvointialueille. Vanhat yhteistyömuodot ovat voineet tässä päättyä ja uudet yhteistyömuodot hakevat vielä paikkaansa.
- Talouden kiristäminen näkyy resursseissa.
- Päivittyvä varhaiskasvatuslaki?
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät
- Kielellisissä vaikeuksissa ja syrjäytymisen riskissä on paljon ylisukupolvisuutta.
- Varhaisen tuen vaikuttavuudesta on vankkaa tutkimustietoa. Tiedetään että pienillä teoilla varhain on iso vaikutus .
- Inhimilliseltä ja taloudelliselta kannalta, varhainen tuki mahdollistaa positiivisen kierteen lapsen tulevaisuuteen.
- Varhainen vanhemmuuden tukeminen antaa vanhemmille onnistumisen kokemuksia lapsensa tukemisessa ja tukee lapsen itsetunnon kehittämistä.
- Vanhemmuuteen kohdistuu paljon paineita ja toisaalta perheillä on tiukkaa taloudellisesti. Perheet voivat jäädä myös paljon yksin tukiverkostojen asuessa kaukana.
- Puheterapian asiakkaista yhä suurempi osa tulee monikielisistä perheistä.
- Älylaitteiden vaikutus vanhemmuuteen ja lasten kehitykseen.
- Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, mikä vaikuttaa myös lasten kehitykseen.
- Tiedetään että rikolistaustaisissa nuorissa kielelliset vaikeudet ovat yliedustettuja
- Yhteiskunnallisessa keskustelussa on paljon sellaista toivetta palvelujen vastavuoroisuudesta ja että asiakkaita tulee kuulla ja heitä motivoiva tuki tulee tapahtua heidän omassa arjessaan.
Taloudelliset tekijät
- Kustannusvaikutukset kunnille; pienellä panostuksella riittävän varhain vältetään tai pienennetään parhaimmillaan tuen tarvetta myöhemmin varhaiskasvatuksessa ja koulussa
- Kustannusvaikutukset hyvinvointialueille; pienellä panostuksella riittävän varhain vältetään tai pienennetään parhaimmillaan tuen tarvetta myöhemmin kuntoutuksessa ja erikoissairaanhoidossa.
- Henkilökunnan osaaminen ja monialainen yhteistyö vahvistuu, mikä parhaimmillaan lisää pysyvyyttä ja työmotivaatiota.
- Pienten lasten kanssa toimivat tekevät paljon oikeita asioita. Lapsen esikielellisten taitojen tukemisessa tästä puuttuu kuitenkin jäsentyneisyyttä, vanhemmat ja ammattilaiset eivät aina hahmota mikä heidän tekemisessään on merkityksellistä lapsen esikielellisen kehityksen tukemisessa.
- Puheterapiaan lähettämisen kriteerit pienten kohdalla ovat neuvolan tietokannassa melko laveat ja hyvinvointialueilla on omia puheterapeuttien laatimia lähetekriteereitä. Tutkimukseen perustuva nopeasti tehtävä Esikko-kartoitus on käytössä vain osalla alueista.
- Tuen tarve kun havaitaan, vanhemmat jäävät puheterapiajonoon Heille voisi tässä vaiheessa jo antaa jo keinoja tukea lasta.
- Varhaiskasvatuksen osaamista tulee vahvistaa ja jäsentää pienten tukemisessa sekä vanhempien tukemisessa
- Tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasautumista jo alkuvaiheessa hyvin pienillä korjausliikkeillä. Sama asia voi myöhemmin olla kumuloitunut ja vaatia vahvempaa tukea.
- Etänä toteutetut Kehittämistyöpajat, jotka tavoittaneet kivasti ammattilaisia erityisesti varhaiskasvatuksesta ja puheterapiasta
- Vanhempien näkökulmaa on käyty hakemassa avoimeen varhaiskasvatukseen osallistuvilta vanhemmilta.
- Kehittämistyöpajojen pohjalta on koottu KIMPPU-koulutukset joiden toteutus pilottialueille lähikoulutuksena. Lähikoulutuksen osallistujien annin perusteella niin koulutusten kuin materiaalien edelleen muokkausta.
- Pilotoinnin jälkeen tulee jatkokehittämistyöpajan, jolloin saadaan kokemus toimintamallin toimivuudeesta käytännössä ja sen perusteella edelleen kehittää toimintamallia
- Luodaan valtakunnallisesti puheen ja kielen kehittämisestä kiinnostuneista juurruttamisverkosto, jonka avulla toimintamallin leviämistä voidaan edelleen tukea.
- Mahdollistetaan pienen kynnyksen yhteydenotto myös KIMPPU-kahveilla, jonne voi osallistua etänä ilman ennakkoilmoittautumista.
- Mahdollisimman paljon nopeasti täytettäviä webropol-kyselyjä, joilla kerätään monipuolisesti palautetta ja kehittämisideoita
Lapsen puheen ja kielen kehityksen tuen aikaistuminen ja siitä lähtevän kevyemmän arjessa tapahtuvan tuen vahvistuminen. Taustalla myös vanhemmuuden vahvistuminen ja sitä kautta hyvä kerrannaisvaikutukset lapsen kehitykseen.
- Vanhemmat saavat ohjausta lapsen kanssa toimimiseen
-> Vanhemmuus vahvistuu ja sitä kautta hyvät kerrannaisvaikutukset lapsen kehitykseen - Tuki aikaistuu ja nivoutuu lapsen arkeen -> Merkitystä lapsen oppimiselle ja tulevaisuudelle
- Ammattilaisille ohjattu koulutus pienen lapsen puheen ja kielen tuesta -> Ammattilaisten osaaminen vahvistuu niin tunnistamisessa kuin tukemisessakin
Tasa-arvoisuuden lisääntyminen. Yhtenäiset käytännöt osaltaan helpottavat toiminnan tarkastelua ja mittaamista.
Yhdessä tekeminen lisää yhteistä ymmärrystä. Monialainen KIMPPU-toimintamalli vahvistaa ammattilaisten osaamista ja tiivistää yhteistyötä eri hallintojen välillä. Yhdessä tekemisen myötä myös kieli yhtenäistyy myös vanhempien suuntaan, ohjaus selkeytyy.
- Ammattilaisten kouluttaminen pienen lasten kielen ja puheen tuen tarpeen tunnistamiseen ja tukemiseen.
- Käytössä materiaali, joka tukee kuntouttavaa arkea niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa.
- Tallenne jossa perustellaan päättäville tahoille, miksi kannattaa puuttua varhain
- KIMPPU-toimintamallin käyttöönoton ohjeistus
TOIMIVUUDEN JA KÄYTTÖÖNOTON EHDOT
Toimintamallin juurruttaminen ja levittäminen
KIMPPU-toimintamallin käyttöönotto ja vakiinnuttaminen vaatii systemaattista työtä, monialaista yhteistyötä sekä johdon sitoutumista. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa:
- Toimintamallin integrointi osaksi palvelurakenteita
- Koulutus ja osaamisen vahvistaminen
- Koulutus koostuu lyhyistä moduuleista, joista ammattiryhmästä riippuen koostetaan erilaisia kokonaisuuksia - Monialainen yhteistyö ja verkostojen rakentaminen
- Toimintamalli edellyttää monialaista yhteistyötä ja tiedon jakamista eri toimijoiden kesken
- Osa koulutusmoduuleista käydään monialaisesti työpajatyyppisesti, jotta alueelle muodostuu yhtenäiset tavat toimia - Resurssit ja rahoitus
- KIMPPU-toimintamalli on suunniteltu niin, että se sulahtaa osaksi jo olemassaolevia toimintoja
- Kyse on enemmän ajattelun muutoksesta kuin erillisistä hetkistä
- KIMPPU on osa kunnan ja hyvinvointialueiden peruspalveluja - Vaikuttavuuden seuranta ja arviointi
Prosessi ja vaiheet toimintamallin vakiinnuttamiseksi
- Pilotointi ja testaus
- Toimintamallin kokeileminen pilottialueilla ja käyttäjäpalautteen kerääminen - Arviointi ja kehitys
- Pilotoinnin tulosten kerääminen ja analysointi. Näiden pohjalta muutosten tekeminen toimintamalliin - Koulutus ja jalkautaminen
- Uusien alueiden työntekijöiden kouluttaminen
- Samanaikaisesti pilottialueiden tukeminen juurruttamiseen - Leviäminen ja skaalautuvuus
- KIMPPU-toimintamallin pääasiakas on 0-3-vuotias lapsi, jolla on tuen tarvetta puheen, kielen ja kommunikaation kehityksessään. Hän tarvitsee omaan arkeensa aikuisia, jotka osaavat vahvalla lapsen näkökulmalla tukea juuri hänen tarpeitaan. Tukea tarvitsevat lapset ovat monelta osin heterogeenisia niin tuen tarpeiltaan, temperamentiltaan kuin oppimisen tavoiltaankin.
- Jotta lasta voi tukea arjessa, on tärkeä KIMPPU-toimintamallin asiakas hänen vanhempansa. Vanhempien ohjaamisessa on hyvä huomioida erilaiset perheet ja perheiden tilanteet. Kielelliset häiriöt ovat periytyviä, vanhemmilla voi olla kielellistä haastetta. Tilastokeskuksen tietoja suomen perheistä:
- Perheissä on ka 1,82 lasta
- Yli puolet alle 3-vuotiaista lapsista kasvoi aviopariperheessä (myös rekisteröidyt parit) ja noin 1/3 avopariperheessä. Noin 11% alle kolmevuotiasta kasvoi yhden vanhemman perheessä ja useammin äidin kuin isän kanssa. Lapsi tilastoituu siihen perheeseen, jossa hän on kirjoilla.
- Vuoroasumisesta ei ole vielä kunnollista tilastotietoa
- 1/10 lapsesta on ulkomaalaistaustainen
- Neuvolapalvelujen piirissä on niin sanottujen perinteisten ydinperheiden lisäksi on yhä enemmän yhden vanhemman perheitä, sateenkaariperheitä, sijaisperheitä, uusperheitä ja muita, joilla on omat erityispiirteensä (Lääkärilehti 2022).
- Lapsen ja vanhempien tuki toteutuu toimintamallissa heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kautta. Neuvolan terveydenhoitajat tavoittavat hyvin ikäluokkaa, heidän toimenkuvaansa kuuluu jo valmiiksi lapsen kehityksen seuraaminen ja vanhempien tukeminen. Terveydenhoitajien valtakunnallinen ohjeistus NEUKO-tietokannassa on sen verran yleisellä tasolla, että alueilla on tehty omia tarkempia ohjeistuksia, jotka vaihtelevat alueittain. Valmista ohjausmateriaalia vanhempien tukemiseen puheen ja kielen asioissa on niukasti. Terveydenhoitajien työn kuva on monipuolistunut ja perheiden monimuotoisuus otetaan huomioon palveluissa. Yksittäisellä neuvolakäynnillä on pakollisten hoidettavien lisäksi paljon suosituksia tehtävistä asioista, kielen kehitys on näistä vain yksi.
- Iso osa myös pienistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on halu kehittää pienten lasten pedagogiikkaa ja yhteistyötä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa kohdataan niin lasta kuin vanhempiakin päivittäin. Varhaiskasvatuksessa on paljon tietoa, lisätiedon tarvetta on kuitenkin siinä mikä on pienen lapsen puheen kehityksen kannalta olennaista.
- Puheterapeutin erityisasiantuntijuutta lapsen kuntouttavat arjen luomisessa hyödynnetään vielä liian niukasti. Puheterapeuteilla on halu saada lapsen kuntoutusta integroitua vahvemmin lapsen arkeen. Tärkeää on, että tuki mielletään laajempana kuin puheterapeutin suorana kontaktina lapseen. Hallinnollisesti seurataan jonoja ja asiakasmääriä, tämä haastaa toisenlaisen tuen toteutumista.
- Kuntien ja hyvinvointialueiden hallinto mahdollistaa tuen toteutumisen. Niukkenevat rahalliset resurssit luovat painetta uudenlaisten kustannustehokkaampien palvelujen kehittämiselle. Työntekijöiden mahdollisuus kehittää työtään myös osaltaan lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä työnantajaan.
Valmisteluvaiheessa on tehty tutkimushakuja vaikuttavasta varhaiskuntoutuksesta ja otettu laajasti yhteyttä niin suomalaisiin tutkijoihin, käytännöntekijöihin kuin maailmallekin. Yhdessä on pohdittu pienten lasten kielen kehityksen palvelujen tilaa niin esimiestason, ruohonjuuritekijöiden kuin tutkijoidenkin kanssa. Yleinen kutsu on ollut kehittämistyöpajoihin, joihin osallistujat ovat kokeneet tulleensa kuulluksi ja kokeneet myös pääsevänsä vaikuttamaan toimintamalliin.
Vanhemmat haluavat ja osaavat tukea lasta, kunhan he saavat palveluja heille sopivalla tavalla. Toimintamallin taustalla on Kielo-vanhempien ryhmistä saatu kokemus sekä kehittäjien vahva kliininen kokemus pienten lasten ja heidän vanhempiensa kanssa työskentelystä. Vanhemmat ovat huikeita asiantuntijoita oman lapsensa asioissa, ja tämä asiantuntijuus tulee ottaa vahvemmin käyttöön myös palveluissa. Varhaiskasvatuksen arjen tilanteet mahdollistavat monin tavoin lapsen tukemisen. Kaikilla ammattiryhmillä on havaittavissa halua kehittää monialaista yhteistyötä. Myös kuntoutuksen tämänhetkinen arvomaailma edellyttää lapsen kuntoutuksen tapahtumista hänen arjessaan, ja tämä ei onnistu ilman yhteistyötä.
.
ITSE-uusi toimintamalli käyttöön yhteisössä mallin hyödyntäminen sekä Innokylästä löytyvän Kiihdyttämön hyvien kokemusta hyödyntäminen
TAVOITE: Toimintamallista pysyvä ja vaikuttava osa palvelujärjestelmää