KIMPPU-toimintamalli
KIMPPU-toimintamalli
Puheen ja kielen kehityksen varhaisen tuen toimintamalli. Monialainen tuki, jossa mukana neuvola, varhaiskasvatus ja puheterapia, sekä muut lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Painopisteenä vanhemman ohjaus ja tuki lapsen arjessa.
Toimintamallin nimi
Puheen ja kielen kehityksen varhaisen tuen toimintamalli. Monialainen tuki, jossa mukana neuvola, varhaiskasvatus ja puheterapia, sekä muut lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Painopisteenä vanhemman ohjaus ja tuki lapsen arjessa.
KIMPPU-toimintamalli on uudenlainen monialainen tapa toimia pienen lapsen puheen ja kielen kehityksen tukena. Toimintamalli yhdistää eri alojen ammattilaiset toimimaan yhdessä, kukaan ei jää huolen kanssa yksin ja kaikki tietävät miten lasta ja vanhempia voi tukea. Lapsen tuen polku alkaa huolesta lapsen puheen ja kielen kehityksestä. Tuen polku voi käynnistyä huoltajan suostumuksella 12kk, 18kk tai 24kk neuvolasta tai vanhemman/varhaiskasvatuksen huolesta. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen arvion tukena Esikko-seula. Keskeistä tuessa on aito lapsilähtöisyys ja sen huomioiminen hänen arjessaan. Kimppu ei lisää byrokratiaa, vaan se tarjoaa rakenteisiin taipuvan, aidosti vaikuttavan tavan tukea pientä lasta oikea-aikaisesti osana lapsen omaa arkea.
Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät
- Hyvinvointialueiden käytännöt hakevat vielä monilta osin muotoaan. Varhaiskasvatus on kunnan toimintaa ja neuvola sekä puheterapia kuuluvat hyvinvointialueille. Vanhat yhteistyömuodot ovat voineet tässä päättyä ja uudet yhteistyömuodot hakevat vielä paikkaansa.
- Talouden kiristäminen näkyy resursseissa.
- Päivittyvä varhaiskasvatuslaki?
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät
- Kielellisissä vaikeuksissa ja syrjäytymisen riskissä on paljon ylisukupolvisuutta.
- Varhaisen tuen vaikuttavuudesta on vankkaa tutkimustietoa. Tiedetään että pienillä teoilla varhain on iso vaikutus .
- Inhimilliseltä ja taloudelliselta kannalta, varhainen tuki mahdollistaa positiivisen kierteen lapsen tulevaisuuteen.
- Varhainen vanhemmuuden tukeminen antaa vanhemmille onnistumisen kokemuksia lapsensa tukemisessa ja tukee lapsen itsetunnon kehittämistä.
- Vanhemmuuteen kohdistuu paljon paineita ja toisaalta perheillä on tiukkaa taloudellisesti. Perheet voivat jäädä myös paljon yksin tukiverkostojen asuessa kaukana.
- Puheterapian asiakkaista yhä suurempi osa tulee monikielisistä perheistä.
- Älylaitteiden vaikutus vanhemmuuteen ja lasten kehitykseen.
- Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, mikä vaikuttaa myös lasten kehitykseen.
- Tiedetään että rikolistaustaisissa nuorissa kielelliset vaikeudet ovat yliedustettuja
- Yhteiskunnallisessa keskustelussa on paljon sellaista toivetta palvelujen vastavuoroisuudesta ja että asiakkaita tulee kuulla ja heitä motivoiva tuki tulee tapahtua heidän omassa arjessaan.
Taloudelliset tekijät
- Kustannusvaikutukset kunnille; pienellä panostuksella riittävän varhain vältetään tai pienennetään parhaimmillaan tuen tarvetta myöhemmin varhaiskasvatuksessa ja koulussa
- Kustannusvaikutukset hyvinvointialueille; pienellä panostuksella riittävän varhain vältetään tai pienennetään parhaimmillaan tuen tarvetta myöhemmin kuntoutuksessa ja erikoissairaanhoidossa.
- Henkilökunnan osaaminen ja monialainen yhteistyö vahvistuu, mikä parhaimmillaan lisää pysyvyyttä ja työmotivaatiota.
- KIMPPU-toimintamallin pääasiakas on 0-3-vuotias lapsi, jolla on tuen tarvetta puheen, kielen ja kommunikaation kehityksessään. Hän tarvitsee omaan arkeensa aikuisia, jotka osaavat vahvalla lapsen näkökulmalla tukea juuri hänen tarpeitaan. Tukea tarvitsevat lapset ovat monelta osin heterogeenisia niin tuen tarpeiltaan, temperamentiltaan kuin oppimisen tavoiltaankin.
- Jotta lasta voi tukea arjessa, on tärkeä KIMPPU-toimintamallin asiakas hänen vanhempansa. Vanhempien ohjaamisessa on hyvä huomioida erilaiset perheet ja perheiden tilanteet. Kielelliset häiriöt ovat periytyviä, vanhemmilla voi olla kielellistä haastetta. Tilastokeskuksen tietoja suomen perheistä:
- Perheissä on ka 1,82 lasta
- Yli puolet alle 3-vuotiaista lapsista kasvoi aviopariperheessä (myös rekisteröidyt parit) ja noin 1/3 avopariperheessä. Noin 11% alle kolmevuotiasta kasvoi yhden vanhemman perheessä ja useammin äidin kuin isän kanssa. Lapsi tilastoituu siihen perheeseen, jossa hän on kirjoilla.
- Vuoroasumisesta ei ole vielä kunnollista tilastotietoa
- 1/10 lapsesta on ulkomaalaistaustainen
- Neuvolapalvelujen piirissä on niin sanottujen perinteisten ydinperheiden lisäksi on yhä enemmän yhden vanhemman perheitä, sateenkaariperheitä, sijaisperheitä, uusperheitä ja muita, joilla on omat erityispiirteensä (Lääkärilehti 2022).
- Lapsen ja vanhempien tuki toteutuu toimintamallissa heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kautta. Neuvolan terveydenhoitajat tavoittavat hyvin ikäluokkaa, heidän toimenkuvaansa kuuluu jo valmiiksi lapsen kehityksen seuraaminen ja vanhempien tukeminen. Terveydenhoitajien valtakunnallinen ohjeistus NEUKO-tietokannassa on sen verran yleisellä tasolla, että alueilla on tehty omia tarkempia ohjeistuksia, jotka vaihtelevat alueittain. Valmista ohjausmateriaalia vanhempien tukemiseen puheen ja kielen asioissa on niukasti. Terveydenhoitajien työn kuva on monipuolistunut ja perheiden monimuotoisuus otetaan huomioon palveluissa. Yksittäisellä neuvolakäynnillä on pakollisten hoidettavien lisäksi paljon suosituksia tehtävistä asioista, kielen kehitys on näistä vain yksi.
- Iso osa myös pienistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on halu kehittää pienten lasten pedagogiikkaa ja yhteistyötä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa kohdataan niin lasta kuin vanhempiakin päivittäin. Varhaiskasvatuksessa on paljon tietoa, lisätiedon tarvetta on kuitenkin siinä mikä on pienen lapsen puheen kehityksen kannalta olennaista.
- Puheterapeutin erityisasiantuntijuutta lapsen kuntouttavat arjen luomisessa hyödynnetään vielä liian niukasti. Puheterapeuteilla on halu saada lapsen kuntoutusta integroitua vahvemmin lapsen arkeen. Tärkeää on, että tuki mielletään laajempana kuin puheterapeutin suorana kontaktina lapseen. Hallinnollisesti seurataan jonoja ja asiakasmääriä, tämä haastaa toisenlaisen tuen toteutumista.
- Kuntien ja hyvinvointialueiden hallinto mahdollistaa tuen toteutumisen. Niukkenevat rahalliset resurssit luovat painetta uudenlaisten kustannustehokkaampien palvelujen kehittämiselle. Työntekijöiden mahdollisuus kehittää työtään myös osaltaan lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä työnantajaan.
Valmisteluvaiheessa on tehty tutkimushakuja vaikuttavasta varhaiskuntoutuksesta ja otettu laajasti yhteyttä niin suomalaisiin tutkijoihin, käytännöntekijöihin kuin maailmallekin. Yhdessä on pohdittu pienten lasten kielen kehityksen palvelujen tilaa niin esimiestason, ruohonjuuritekijöiden kuin tutkijoidenkin kanssa. Yleinen kutsu on ollut kehittämistyöpajoihin, joihin osallistujat ovat kokeneet tulleensa kuulluksi ja kokeneet myös pääsevänsä vaikuttamaan toimintamalliin.
Vanhemmat haluavat ja osaavat tukea lasta, kunhan he saavat palveluja heille sopivalla tavalla. Toimintamallin taustalla on Kielo-vanhempien ryhmistä saatu kokemus sekä kehittäjien vahva kliininen kokemus pienten lasten ja heidän vanhempiensa kanssa työskentelystä. Vanhemmat ovat huikeita asiantuntijoita oman lapsensa asioissa, ja tämä asiantuntijuus tulee ottaa vahvemmin käyttöön myös palveluissa. Varhaiskasvatuksen arjen tilanteet mahdollistavat monin tavoin lapsen tukemisen. Kaikilla ammattiryhmillä on havaittavissa halua kehittää monialaista yhteistyötä. Myös kuntoutuksen tämänhetkinen arvomaailma edellyttää lapsen kuntoutuksen tapahtumista hänen arjessaan, ja tämä ei onnistu ilman yhteistyötä.
.
- Puheterapeutin osuus tulee KIMPPU-toimintamallissa olla riittävä, jotta lapsen tuki kohdistuu oikein.
- Toimenpiteiden tulee istua jo olemassaolevaan arkeen niin varhaiskasvatuksessa kuin kotona
Kansikuva
