Kiireellisen/kiireettömän hoidon selvitys, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Tällä selvityksellä kartoitettiin laajennetun aukiolon kiirevastaanottojen käyttöä ja todellista tarvetta resurssien käytön suunnittelun avuksi. Selvityksessä arvioitiin jälkikäteen, oliko hoidon tarve kiireellistä vai ei-kiireellistä.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Kiirevastaanottojen rooli ja resurssointi perusterveydenhuollossa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Acutaan (yhteispäivystykseen) ohjautuvien ja etenkin omatoimisesti sinne hakeutuvien potilaiden määrä on lisääntynyt vuoden 2024 aikana merkittävästi. Myös terveyskeskusten kiirevastaanotoilla on ollut ruuhkautumista, ja kiirevastaanotoilla työskentelevät lääkärit kokevat työn kuormittavana. Todellisuudessa kaikki potilaat eivät tarvitse kiireellistä hoitoa, vaan kiirevastaanottoja ja päivystyksiä käytetään osaltaan heikosti saatavien kiireettömien palvelujen korvaajana ja osaltaan myös mielivaltaisesti potilaan itse päättämän tarpeen mukaisesti.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kiireellisen hoidon tarve ja ohjeet kiireellisesti annettavalle hoidolle ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä. Hoidot ovat kehittyneet ja ennaltaehkäisevät hoidot ovat parantuneet; esimerkiksi enää ei aivoinfarkteja ja sydäninfarkteja hoideta terveyskeskusten kiirevastaanotoilla vaan ambulanssi kuljettaa nämä potilaan suoraan sairaalaan. Pirkanmaan hyvinvointialueella on ollut vuodesta 2023 alkaen kiireellisen hoidon selvitys ja sen toimeenpano käynnissä, johon on liittynyt mm. yhteispäivystysten ja kiirevastaanottoverkoston poliittiset ja toiminnalliset päätökset. Selvityksellä pyritään kartoittamaan kiirevastaanottojen käyttöä ja todellista tarvetta avuksi suunnittelemaan tarpeellista resurssien ohjaamista kiirevastaanottojen todellista tarvetta vastaavaksi.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyössä tiedonkeruun hoiti tk-lääkäri, kehittäjälääkäri Anna Aalto ja tiedon analysoinnissa ja raportoinnissa hänen lisäkseen toimi hankepäällikkö Riku Metsälä. Tiedon hyödyntäminen tapahtuu lähijohdon arvion mukaan.

Tavoiteltu muutos

Virka-ajan ulkopuolisen kiirevastaanottoresurssin tarpeen selvittäminen ja muuttaminen vastaamaan todellista tarvetta.

Muutoksen mittaaminen

Ensimmäisen, syksyllä 2024 laaditun kiirevastaanottoselvityksen jälkeen on kesällä 2025 laadittu seurantaselvitys.

Toteutussuunnitelma

Selvityksessä kerätty tieto ja niistä tehty analyysi toimitetaan nähtäville lähijohdolle, joka arvioi miten tietoa hyödynnetään käytännössä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kaikki asukkaat kohderyhmänä. Kiireellisen hoidon arvioinnissa ei ole asiakkaita osallistettu.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Läpikäyty kiireellisen hoidon ohjeet ja kiirevastaanottojen potilaskirjauksia ohjeiden noudattamisen laadun varmistamiseksi. Tunnistettu kehittämiskohteet (lääkärin tuki, puolikiiresen toiminnan kehittäminen, maantieteellinen sijainti, aiemmin totuttu käytäntö kiirevastaanotolle pääsemisen suhteen), joihin kuvattu Pirhan sisäisesti toimenpide-ehdotukset.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia voi soveltaa missä tahansa, mutta tulosten käyttöä tulee harkita oman alueen näkökulma hyvin tuntien. Suosittelemme selvitystä jokaiselle alueelle ja kansallisesti kiireellisen hoidon ohjeiden kehittämiseen perusterveydenhuollon osaamista.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vaatii kiireelliseen hoitoon perehtyneen lääkärin ja hoitajan työaikaa selvityksen tekemiseksi, joka tulee kohdentaa tarkasti. Tulokset ovat merkittäviä ja panostuksen arvoisia, jos jatkokehitystä osataan kohdistaa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Lääkärikonsultaatiotuki tulee olla kaikkialla, josta kiireellisiä aikoja annetaan: valtaosa asioista etänä tai itsehoidolla hoidettavia.