Kansainvälistä osaamista työelämään - KAVOT
Mallissa luotiin uusia ratkaisuja vieraskielisten työllisyysasteen nostamiseen ja kehitettiin yritysyhteistyön sekä korkeakoulujen kansainvälisen rekrytoinnin mallit, joilla edistetään kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä alueen yrityksissä ym.
Reilusti Edellä Uusimaa-ohjelman mukaan Uudenmaan rooli koko Suomen talouden ja innovaatiotoiminnan veturina on keskeinen. Alueen taloudellinen kilpailukyky turvaa paitsi Uudenmaan myös koko Suomen menestyksen. Uudenmaan kilpailukykyyn vaikuttavat erityisesti alueella toimivien yritysten kasvu ja elinvoimaisuus sekä alueella asuvien hyvinvointi.
Hanke edistää Uudenmaan visiota olla muuta maata reilusti edellä taloudellisessa kilpailukyvyssä ja hyvinvoinnissa tukemalla kohdennetuin toimenpitein alueen yritysten työvoiman saatavuutta. Ongelmat osaavan työvoiman saatavuudessa luovat yhden merkittävimmistä esteistä yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Keväällä 2022 julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan lähes 60 prosenttia pääkaupunkiseudun pk-yrityksistä ilmoitti osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jonkin verran yrityksen kasvua ja 16 prosenttia arvioi haitan olevan merkittävä.
Hanke tukee Reilusti Edellä Uusimaa-ohjelman kärkitavoitetta Uudenmaan työllisyysasteen nostamisesta 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ottamalla käyttöön uusia keinoja kansainvälisten osaajien työllistymisen tukemiseen. Vuoden 2021 lopussa vieraskielisten työttömyysaste pääkaupunkiseudulla oli noin kaksi kertaa kantaväestöä korkeampi. Hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan mm. uudenlaiset yritysyhteistyön sekä korkeakoulujen kansainvälisten osaajien rekrytoinnin mallit. Toimenpiteillä edistetään kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä edistävän toimintakulttuurin ja -käytänteiden kehittymistä alueen yrityksissä ja korkeakouluissa sekä parannetaan työnantajien valmiuksia palkata vieraskielistä työvoimaa.
Hankkeen toimenpiteet toteuttavat ”Menestyvä Uusimaa”-painopistettä, jonka mukaan alue on houkutteleva sijoittumispaikka kansainvälisille osaajille, yrityksille ja investoinneille. Kansainvälisten osaajien työllistymisen edellytysten parantaminen edesauttaa osaajien pysymistä alueella (kohta 24) elinkeinoelämän tarpeita vastaavalla tavalla. Hankkeessa edistetään myös Menestyvä Uusimaa -painopisteen ohjelmatavoitetta ”2.3. Uutta osaamista ja osaajia” parantamalla pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden kohtaantoa yhteistyössä alueen yritysten ja korkeakoulujen kanssa (kohta 22) sekä tehostamalla erityisesti maahanmuuttajien työllistymistä (kohta 23). Lisäksi hanke toteuttaa Onnellisten Uusimaa-painopisteen tavoitetta ”3.1. Kulttuurinen moninaisuus ja osallisuus” edistämällä osallisuutta ja syrjinnän torjumista työpaikoilla (kohta 25) sekä tavoitetta 3.2 ”Sivistyksen, koulutuksen ja työn tukeminen” (kohta 32) tarjoamalla yrityksille tukea kansainvälisten osaajien rekrytointiin ja monimuotoisuutta arvostavan yrityskulttuurin kehittämiseen.
Hanke edistää lisäksi Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian tavoitteita ”Uudistuva teollisuus ja innovatiiviset palvelut” sekä ”Ihmisten kaupunki” vahvistamalla alueen yritysten uudistumiskykyä, laajentamalla kaupunkien palveluja yrityksille ja osaajille sekä edistämällä alueella asuvien kansainvälisten osaajien hyvinvointia lisäämällä heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa.
Kansainvälistä osaamista työelämään -hankkeen tavoitteena oli (i) tukea pääkaupunkiseudulla asuvien vieraskielisten osaajien työllistymistä alueen pk-yrityksiin, startupeihin ja korkeakouluihin sekä (ii) kehittää hankkeeseen osallistuvien yritysten ja korkeakoulujen kansainvälisten rekrytointien määrää ja laatua työvoiman saatavuuden parantamiseksi.
Hankkeen aikana otettiin käyttöön uusia keinoja työllistämisessä ja etsittiin ratkaisuja vieraskielisten työllisyysasteen nostamiseen. Hankkeessa kehitettiin ja mallinnettiin mm. uudenlaisia yritysyhteistyön sekä korkeakoulujen kansainvälisten osaajien rekrytoinnin malleja. Toimenpiteillä edistettiin kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä edistävän toimintakulttuurin ja -käytänteiden kehittymistä alueen yrityksissä ja korkeakouluissa sekä parannettiin työnantajien valmiuksia palkata vieraskielistä työvoimaa. Hankekauden aikana toteutettiin lisäksi selvitys, joka vahvistaa tietopohjaa alueella toimivien pk-yritysten työvoima- ja osaamistarpeista sekä kansainvälisen rekrytoinnin edellytyksistä.
Hankkeessa syntyi tärkeää ymmärrystä pk-yritysten tarpeista ja tavoittamisesta, tieto vieraskielisten korkeakoulutettujen tarpeista syveni, korkeakouluille valmistui testattu ja toimiva kansainvälisen rekrytointimalli käyttöön ja selvitys pk-yritysten kansainvälisten osaajien rekrytoinnin edellytyksistä syvensi laadullisella tiedolla Kauppakamarin säännöllisiä kyselyitä.
Toimenpidekokonaisuudet 1 ja 2,
matching ja valmennus, oli suunniteltu vastaamaan aikaisemmissa selvityksissä esiin nousseille pk-yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Suhdannemuutosten myötä hankekaudella työvoimatarve kuitenkin väheni, ja rekrytoinnista kiinnostuneiden ensimmäisiä kansainvälisiä osaajia palkkaavien yritysten tavoittaminen osoittautui ennakoitua haastavammaksi suunnitelluilla tavoilla. Yritysten tavoittamiseen tarvittiin huomattavasti ennakoitua enemmän suoraa kontaktointia.
Valmennuspalvelutarjoaja Y4Worksin markkinointitiimi soitti noin 1000 puhelua, joiden avulla valmennukseen saatiin lähtemään mukaan 96 hankkeen määritelmän mukaista pientä tai keskisuurta yritystä, jotka olivat rekrytoimassa ensimmäistä korkeakoulutettua kansainvälistä osaajaa. Yrityksellä oli ennestään kokemusta pienten ja mikroyritysten valmentamisesta, mutta valmennukseen osallistuneista vain muutama oli heidän aikaisempia asiakkaitaan. The Shortcut kokeili hankkeen käynnistyessä eri kontaktointitapoja mahdollisesti sopivien yritysten etsimiseksi. Kiinnostuneiden yritysten löytämisen osoittauduttua erittäin haastavaksi Business Helsinki resursoi tehtävään omilta listoiltaan puhelinkontaktointia. Haastavaksi osoittautui se, ettei toimijoilla ollut ennestään suoria kontakteja pk-yrityksiin ja yhteistyön rakentaminen olisi vaatinut hankekautta pidemmän prosessin. Hankkeen kokeilut antoivat hyödyllistä tietoa siitä, miten yrityksiä voidaan parhaiten tavoittaa.
Onnistumista edistäviä tekijöitä ovat 1) aikaisemmat yrityskontaktit, 2) hyvä yritysten tarpeiden/toimialojen tuntemus sekä 3) riittävän tehokas puhelinmarkkinointi.
Toimenpidekokonaisuudessa 3 kansainvälisen rekrytoinnin malli korkeakouluihin kehitettiin pääkaupunkiseudun korkeakouluihin skaalattava kansainvälisten osaajien rekrytoinnin malli sekä vahvistettiin kansainvälisten osaajien rekrytointia laajasti tukevan toimintakulttuurin ja -käytänteiden kehittymistä korkeakouluissa.
Hankkeen aikana Helsingin yliopisto suunnitteli ja pilotoi kansainvälisten tutkijoiden sekä asiantuntija- ja tukihenkilöstön työhönoton tehostamiseksi mallin, joka kattaa laajasti työntekijöiden houkuttelun ja rekrytoinnin, onnistuneen maahan saapumisen ja perehdytyksen, organisaatioon ja yhteiskuntaan integroitumisen sekä mahdollisen työsuhteen päättymisen käytännöt.
Malli ja siihen liittyvät tukimateriaalit valmistuivat keväällä 2024, jonka jälkeen näitä levitettiin alueen korkeakouluihin työpajoissa. Syksyn 2024 aikana toteutettiin malliin liittyvä opas, joka mahdollistaa mallin helpon käyttöönoton myös organisaatioissa, joissa ei ole aiempaa kokemusta kv-työntekijöiden palkkaamisesta.
Hankkeeseen osallistuu hankekauden aikana vähintään 50 yritystä ja hanke työllistää vähintään 140 kansainvälistä osaajaa. Yritysten halukkuus ja valmiudet kansainvälisten osaajien rekrytointiin todennettavasti paranevat hanketoimien seurauksena. Hankkeen tuotoksena syntyy lisäksi skaalautuva kansainvälisten osaajien rekrytoinnin malli yrityksiin ja korkeakouluihin.
Toimenpidekokonaisuudessa 1 matching-tapahtumaan osallistui 6 yritystä. Toimenpidekokonaisuus 1 matching-tapahtuman yhteydessä valmennetuista työnhakijoista on työllistynyt 4 henkilöä.
Toimenpidekokonaisuudessa 2 yrityksiä oli mukana yhteensä 116, joista valmennuksiin osallistui 96. Toimenpidekokonaisuudessa 2 valmennettaviin yrityksiin syntyi hankekaudella yhteensä noin 60 työpaikkaa.
Toimenpidekokonaisuudessa 3 Helsingin yliopiston osahankkeen toimenpiteisiin osallistui 14 korkeakoulua. Tämä pitää sisällään FAMO-verkoston tapaamiseen osallistuneet korkeakoulut. Toteuma: Hankkeessa oli koko hankeaikana mukana 125 yritystä ja 14 korkeakoulua.
Toteuma: 365 työpaikkaa syntyi hankkeen myötävaikutuksella hankeaikana. 60 hankkeen vaikutuksella syntyneen työpaikan osalta naisten osuus ei ole tiedossa. Helsingin yliopiston raportoimien 290 työpaikan osalta on tiedossa, että niiden osalta naisten osuus työpaikoista on 41,4 %.
Toteuma 3 harjoittelupaikkaa. Helsingin yliopistossa ei järjestetty harjoittelijahakuja. Ohjelmassa kehitetyn IT Trainee -mallin mukaisessa kv-rekrytoinnissa yliopistolle palkattiin 2 harjoittelijaa, jotka eivät olleet kv-taustainen. Lisäksi valmisteltiin vuodelle 2025 siirtynyttä IT Trainee -harjoitteluhakua.
Koska hankkeen aikana käyttöön otettu kansainvälisen rekrytoinnin prosessi eri osa-alueineen oli jo syksyn 2024 aikana laajasti käytössä, on lukuun laskettu mukaan kaikki hankkeen aikana yliopistolla käynnistyneet työsuhteet. Viisi palkatuista oli ns. korkean profiilin rekrytointeja ja 27 asiantuntija- ja tukihenkilöstön rekrytointeja. Aktiivisimmin uusien työpaikkojen syntymiseen on vaikutettu ns. high profile - tehtävien rekrytoinnin yhteydessä. Näitä on ollut maksatuskaudella yhteensä 6, joista viisi on aloittanut maksatuskauden aikana ja yksi 1.1.2025.
Helsingin yliopiston osahanke asetti lisäksi itselleen osahankekohtaisia tavoitteita: Kansainvälisten tutkijoiden työsuhteiden määrä korkean profiilin rekrytoinneissa nousee Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien tavoitteiden mukaisesti 18,2 prosenttiin vuoden 2024 loppuun mennessä. Tavoitetta mitataan seuraamalla kansainvälisten professorien, apulaisprofessorien ja akatemiaprofessorien prosentuaalista osuutta.
Lähtötilanne hankkeen käynnistyessä 31.12.2022: seurattavista professoriryhmistä 12,4 prosenttia oli kansainvälisiä. Tilanne projektin päättyessä 31.12.2024: 15,0 prosenttia oli kansainvälisiä.
Asiantuntija- ja tukihenkilöstön englanninkielisten työpaikkojen määrän tavoitellaan nousevan 10 prosenttiyksikköä. Tavoitetta mitataan seuraamalla kansainvälisen asiantuntija- ja tukihenkilöstön prosentuaalista osuutta sekä maksatuskauden aikana julkaistujen englanninkielisten paikkojen määrien osuutta. Lähtötilanne hankkeen käynnistyessä: asiantuntija- ja tukihenkilöstöstä 8,4 prosenttia on kansainvälisiä ja hanketta edeltävällä kuuden kuukauden jaksolla hakuun avatuista 215 työpaikasta englanninkielisiä paikkoja oli 30 kpl (14,0 %). Tilanne projektin päättyessä 31.12.2024: Asiantuntija- ja tukihenkilöstöstä 11,9 prosenttia on kansainvälisiä, ja maksatuskauden aikana hakuun avatuista 229 työpaikkailmoituksesta englanninkielisiä oli 17 kpl (7,4 %).
Kansainvälisen henkilöstön osuuden Helsingin yliopiston koko henkilöstöstä odotetaan nousevan yli 30 prosenttiin. Tavoitetta mitataan seuraamalla kansainvälisen henkilöstön prosentuaalista osuutta. Lähtötilanne hankkeen käynnistyessä 31.12.2022: kansainvälisen henkilöstön osuus oli 20,1 prosenttia. Tilanne projektin päättyessä 31.12.2024: kansainvälisen henkilöstön osuus oli 22,3 prosenttia.
The Shortcut keskittyi syksystä 2023 alkaen kokonaan osaajien työnhakutaitojen kehittämiseen sekä osaajien ja työpaikkojen yhteensovittamiseen. Tämän jälkeen on järjestetty kaikkiaan yli 30 tapahtumaa: 27 työpajaa (keskimäärin yksi joka toinen viikko) sekä 6 verkostoitumistapahtumaa. Yli 200 eri osallistujaa on ollut mukana näissä pyrkien parantamaan työnhakija-profiiliaan. The Shortcutin aktiviteettien avulla yli 29 henkilöä on löytänyt työpaikan. Työllistymisen seuranta on osoittautunut haastavaksi, koska osaajat eivät aina päivitä LinkedIn-profiilejaan tai ilmoita siitä The Shortcutille.
Hankekauden lopussa soitettujen n. 1000 puhelun tuloksena 116 yritystä alkukartoitettiin ja näistä 96 jatkoi valmennukseen. Alkukartoituksissa pyrittiin sitouttamaan yritykset valmennussisältöihin ja selvitettiin, minkälaista rekrytointiprosessia yritys on suunnittelemassa. Yrityksille tarjottiin myös The Shortcutin matchingpalvelua. Loppukyselyn perusteella valmennetuissa yrityksissä syntyi n. 60 työpaikkaa, joihin haettiin tai oli jo rekrytoitu kansainvälisiä osaajia ja 56 osaajaa oli palkattu tai oli aloittanut työn kevytyrittäjinä. Osa rekrytoinneista oli edelleen käynnissä joulukuussa 2024, ja osalta yrityksistä ei saatu vastausta loppukyselyyn. Y4 Works Oy:llä ei valitettavasti ole tiedossa rekrytoitujen naisten osuutta.
Helsingin yliopisto toteutti välillä 1.7.–31.12.2024 on järjestetty yhteensä 5 pre arrival -tilaisuutta. Niissä on ollut yhteensä 84 osallistujaa. Tilaisuudet on toteutettu verkossa. Välillä 1.7.–31.12.2024 on järjestetty yhteensä 5 after arrival -tilaisuutta. Niissä on ollut yhteensä 69 osallistujaa. Tilaisuudet on toteutettu verkossa.
Toimenpidekokonaisuus 3: Hankkeen aikana Helsingin yliopisto suunnitteli ja pilotoi kansainvälisten tutkijoiden sekä asiantuntija- ja tukihenkilöstön työhönoton tehostamiseksi mallin, joka kattaa laajasti työntekijöiden houkuttelun ja rekrytoinnin, onnistuneen maahan saapumisen ja perehdytyksen, organisaatioon ja yhteiskuntaan integroitumisen sekä mahdollisen työsuhteen päättymisen käytännöt. Malli ja siihen liittyvät tukimateriaalit valmistuivat keväällä 2024, jonka jälkeen näitä levitettiin alueen korkeakouluihin työpajoissa. Syksyn 2024 aikana toteutettiin malliin liittyvä opas, joka mahdollistaa mallin helpon käyttöönoton myös organisaatioissa, joissa ei ole aiempaa kokemusta kv-työntekijöiden palkkaamisesta.
Toimenpidekokonaisuus 4, selvitys työnantajakuvien sekä kansainvälisten osaajien rekrytoinnin edellytysten kehittymisestä yrityksissä käynnistyi hankkeen loppuvaiheessa. Saatu kokemus valmennetuilta pk-yrityksiltä loppuhaastattelun kautta on arvokasta, koska tietoa erityisesti pk-yritysten valmiuksista ja tarpeista rekrytoida kansainvälisiä osaajia tarvitaan lisää. Hankkeen puitteissa saadaan kokemuksia ja tietoa palvelutarpeista isolta määrältä yrityksiä. Haastattelujen tulokset löytyvät tämän toimintamallin liitteistä.
KAVOT-hankkeen ensisijaisen kohderyhmän muodostavat 1) pääkaupunkiseudulla asuvat tai alueelle saapuvat (erityisesti asiantuntija- ja avainhenkilötehtäviin sijoittuvat) kansainväliset osaajat sekä 2) kansainvälisiä osaajia rekrytoivat työnantajat (erityisesti pk-yritykset, startupit ja pk-seudun korkeakoulut).