IkäVinkki - ikääntyvien hyvinvointipalveluiden toimintamalli
IkäVinkki - ikääntyvien hyvinvointipalveluiden toimintamalli
IkäVinkki on toimintamalli, joka kokoaa yhteen ikääntyville suunnatut hyvinvointipalvelut, neuvonnan, ohjauksen sekä verkostomaisen yhteistyön. Toimintamalli tukee ennaltaehkäisevästi ikääntyvien hyvinvointia ja osallisuutta.
IkäVinkki - ikääntyvien hyvinvointipalveluiden toimintamalli sijoittuu Kymenlaakson hyvinvointialueella yhteistyöhön sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. Ikääntyville suunnattuja ennaltaehkäiseviä palveluita löytyy niin sosiaali- kuin terveydenhuollostakin. Sosiaalipalveluista mukana toimintamallin kokonaisuudessa on Ennaltaehkäisevät sosiaalipalvelut. Heidän työnkuvaansa kuuluu Hyvinvointia edistävät keskustelut yli 65-vuotialle sekä jalkautuva neuvonta ja ohjaus terveysasemilla, tapahtumissa ja esimerkiksi vierailuilla eläkeyhdistyksissä tai kerhoissa. Terveydenhuollosta IkäVinkki palvelukokonaisuudessa on mukana terveysasemien ennaltaehkäisevä työ (Ikääntyvien terveystarkastukset ja rokotukset), Kaatumisriskin kartoitus, Hyvinvointivalmennus, Muistiselvitykset (Sairaanhoitajan ensikäynnit) sekä suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ (Suun tarkastukset). Palveluesihenkilöitä kokonaisuuteen liittyy IkäVinkki palveluiden osalta 10 ja ylempiä esihenkilöitä 5, niin sosiaali- kuin terveyspalveluista. IkäVinkki toimintamallin ja -verkoston toiminnassa on lisäksi tiiviisti mukana hyvinvointialueen Ikääntyneiden asiakkuuspäällikkö sekä osallisuuskoordinaattori.
Kymenlaakson hyvinvointialueen strategia, hyvinvointisuunnitelma sekä lait sekä suositukset ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisestä ja tukemisesta luovat keskeiset tavoitteet ja suuntaviivan kehittämistyölle sekä IkäVinkki- toimintamallin toteuttamiselle tavoitteellisesti hyvinvointialueella.
IkäVinkki - ikääntyvien hyvinvointipalveluiden toimintamallin kehittäminen on osa Kymenlaakson Tuottavuusohjelman toimeenpanoa. Tuottavuusohjelma on rahoitettu valtion avustuksella hyvinvointialueen toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen vuosina 2023–2025. Tuottavuusohjelman tavoitteena on varmistaa palveluiden saatavuus, niiden nykyaikaisuus ja rahoituksen riittävyys.
Kuva
Kymenlaakson hyvinvointialueella ikääntyviä asukkaita on keskimääräisesti enemmän kuin muualla Suomessa. Vuonna 2023 30% alueen asukkaista oli yli 65-vuotiaita. Ikääntyvien määrä on edelleen kasvussa, mikä luo tarpeen kohdentaa toimia ikääntyneiden hyvinvointiin ja ikääntymisen tuomien haasteiden ennaltaehkäisyyn. Tukemalla ikääntyvän väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta voidaan vaikuttaa koettuun hyvinvointiin ja toimintakyvyn säilymiseen mahdollisimman hyvänä. Ennaltaehkäisevällä työllä ikääntyvien parissa voidaan vaikuttaa raskaampien palveluiden tarpeen siirtämiseen myöhemmäksi ja kannustaa ikääntyviä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ikääntymisen tuomat haasteet huomioiden.
Kymenlaakson hyvinvointialueen aluevaltuustosta tehtiin aloite ikäneuvolan kehittämisestä alueelle palvelemaan kasvavaa ikääntyvien joukkoa. Alueen ikääntyneet toivat esille halunsa ja tarpeensa terveytensä ja hyvinvointinsa seurantaan ja sen edistämisen tukemiseen.
Hyvinvointialueen muodostumisen myötä ikääntyvien palveluita kuin myös terveyden edistämisen palveluita ja siihen liittyvä toimintaa on alueella kehitetty aktiivisesti Kestävän kasvun -ohjelmissa jo ennen Tuottavuusohjelman projektien alkua. Tarve palvelukokonaisuuden kehittämiselle on syntynyt ikääntyvien kasvavasta palvelutarpeesta, yksinäisyyden kokemuksista ja palvelujen pirstaleisuudesta. IkäVinkki vastaa tarpeeseen kokoamalla toimijat yhteen ja tarjoamalla matalan kynnyksen tukea arjen haasteisiin.
Toimintamalli soveltuu kunnalliseen ja alueelliseen käyttöön, erityisesti hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja muiden yhteisötoimijoiden yhteistyöhön. Toimintaa voidaan toteuttaa esimerkiksi kirjastoissa, palvelukeskuksissa tai muissa yhteisöllisissä tiloissa. Myös digitaaliset ympäristöt (esim. etäneuvonta) ovat osa toimintaympäristöä.
Kymenlaakson hyvinvointialueen Tuottavuusohjelmaan liitettiin Palveluverkko- ja rakenne teeman alle Eri alueille jalkautuva ikäihmisten sote-neuvonta- ja neuvolapalvelu -projekti. Projektiin palkattiin kaksi projektikoordinaattoria. Toinen koordinaattoreista oli terveydenhuollon ja toinen sosiaalihuollon ammattilainen. Projektikoordinaattorit lähtivät tekemään nykytilan kartoitusta hyvinvointialella. Heidän työnkuvaansa kuului tarpeiden kartoitus ja niiden pohjalta kehittämistyön käynnistäminen, toteuttaminen ja juurruttaminen.
Projektikoordinaattoreiden tukena projektissa oli Tuottavuusohjelman teemakoordinaattori. Projektikoordinaattoreiden esihenkilönä toimi palveluiden tuotannon palveluesihenkilö, jolloin projektin aikanakin voitiin kehittäminen liittää tiiviisti eri ammattilaisten arjen työhön ja yhteiskehittäminen oli luontevaa. Esihenkilö oli tiivisti mukana kehittämisessä. Projektin kehittämistyöryhmässä oli esihenkilöitä eri tasoilta niin sosiaali- kuin terveyspalveluistakin. Lisäksi työryhmässä oli mukana jäseniä hyvinvointialeen Kehittämisen yksiköstä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tiiviillä mukanaololla kehittämisessä voitiin alusta asti huomioida molemmat sektorit tasavertaisina. Lisäksi projektin aikana saatiin tukea viestintäasiantuntijalta ja palvelumuotoilijalta.
Asiakaskohderyhmälle järjestettiin kysely sekä 2 työpajaa. Lisäksi kohtaamisten ja jatkuvan palautteen keräämisen kautta ikääntyvien ääni saatiin kuuluviin koko projektin ajan.
Henkilöstön työpajojen myötä myös palveluissa asiakkaan kanssa toimiva henkilöstö pääsi mukaan kehittämiseen ja sitä kautta vaikuttamaan verkoston muotoutumiseen ja sen tarpeisiin heidän näkökulmastaan. Lisäksi palveluiden esihenkilöille pidettiin oma työpajansa toimintamallin juurruttamisvaiheessa. Työpajakokonaisuus oli luotu yhdessä palvelumuotoilijoiden kanssa, jolloin työpajat olivat tavoitteellisia ja eteenpäin kehittämistä vieviä. Tämä motivoi osallistujia ja mukana oltiin innokkaasti.
Kuva
Toimintamallin kohderyhmänä ovat ikääntyvät (yli 65-vuotiaat) asukkaat, heidän läheisensä sekä Kymenlaakson hyvinvointialueen ikääntyville suunnattujen ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö.
Toimintamallin kehittämisen alkuvaiheessa alueen asukkaille teetettiin kysely neuvonnan ja ohjauksen tarpeesta. Kysely oli avoinna verkossa Webropol-kyselynä sekä paperiversioita oli mahdollista täyttää terveysasemilla ja erilaisissa pisteissä (esim. OLKA-piste keskussairaalassa) ympäri Kymenlaaksoa. Hyvinvointialueen työntekijät jakoivat kyselyä yhteisötiloissa ja kohdatessaan ikääntyviä tai heidän läheisiään. Lisäksi kierrettiin erilaisissa tapahtumissa tablettien kanssa ja täytätettiin kyselyä tapahtumaan osallistuvilla. Kyselyyn saatiin 305 vastausta. Lisäksi kysely teetettiin Kymenlaakson hyvinvointialueen Prototyypit-yhteisöllä, josta saatiin lisäksi 66 vastausta. Kyselyn tulosten pohjalta asioita tarkennettiin vielä kahdessa työpajassa, joihin osallistui yhteensä 20 kohderyhmään kuuluvaa, ikääntyvää alueen asukasta.
Lisäksi toimintamallin verkostomaista työtä lähdettiin kehittämään ammattilaisten kanssa kolmen työpajan sarjalla. Työpajoissa tarkoituksena oli kartoittaa verkoston toimijoiden tarjoaman palvelukokonaisuuden nykytilannetta, mitä palveluja se pitää sisällään onko tarjonnassa päällekkäisyyttä. Työpajojen tavoitteena oli myös tutustuttaa eri palveluiden edustajia toisiinsa, auttaa ymmärtämään muiden toimijoiden palvelukokonaisuuksia ja tunnistamaan kehittämistarpeita asiakkaan siirtymisessä eri palveluiden välillä, sekä luomaan yhteistyöverkostoa. Lisäksi keskityttiin hahmottamaan, millaiset rakenteet ja käytännöt tukisivat ammattilaisten välistä tiedonkulkua, yhteistyötä ja asiakasohjausta.
Esihenkilöiden työpajassa tavoitteena oli muodostaa käsitystä esihenkilön roolista IkäVinkki - verkoston toiminaan mahdollistajana. Työpajassa myös ideoitiin verkoston ja sen koordinoinnin jatkuvuuden edistämisen konkreettisia keinoja.
Kuva
IkäVinkki - ikääntyvien hyvinvointipalvelut -toimintamalli koostuu ikääntyneiden hyvinvointipalveluista sekä niiden taustalla toimivien ammattilaisten verkostosta. Hyvinvointipalveluiden kokonaisuudella tavoitellaan palveluiden tunnettavuuden ja saavutettavuuden lisäämistä. IkäVinkki -palvelut nähdään ikääntyvien omana palvelukokonaisuutena, josta saa apua ja tukea juuri asiakkaan tarpeeseen kohdennetusti. Palvelukokonaisuuden myötä palveluiden viidakko selkiytyy ja palveluista tiedottaminen helpottuu. Toimintamallissa korostuu neuvonnan ja ohjauksen lisääminen, oikea-aikainen ja ennaltaehkäisevä tuki ikääntyessä sekä moniammatillisen yhteistyön syveneminen ja koordinoitu toiminta niin hyvinvointialueen ammattilaisten kuin alueen 3. sektorin toimijoiden sekä kuntien kesken.
Palveluiden saavutettavuuteen panostettiin sekä neuvonnan ja ohjauksen palveluita lisättiin eri puolilla hyvinvointialuetta. Kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista ja kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia tehtiin helposti saavutettavaksi. Haluttiin tarjota konkreettisesti apua palveluihin hakeutumisessa, digipalveluiden käytössä sekä tietoa ja neuvontaa alueen muiden toimijoiden palveluista. Tiedolla, neuvonnalla ja ohjauksella pyritään vaikuttamaan ikääntyvien taitoihin hakeutua oikea-aikeisesti palveluihin myös omatoimisesti. Häiriökysyntää esimerkiksi terveysasemilla pyritään vähentämään kasvokkain tapahtuvalla neuvonnalla ja ohjauksella.
IkäVinkki -ammattilaisten verkoston avulla vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä yhteisten asiakkaiden kanssa. Yhteistyöverkoston avulla voidaan panostaa osaamista kehittämiseen, käytäntöjen jakamiseen, ajantasaiseen tiedonkulkuun alueen asioista. Keskinäisen yhteistyön, tuttuuden ja yhteisten toimintatapojen myötä asiakakkaan ohjaaminen palveluiden välillä on sujuvampaa, ammattilaisten välinen vertaistuki on luontevampaa sekä päästään vaikuttamaan päällekkäisen työn minimointiin. Myös asiakkaan näkökulmasta palveluiden jatkuvuus ja yksilöllisyys paranee. Näiden asioiden kautta työhyvinvointi kasvaa ja ennaltaehkäisevän työn näkyvyys saa lisäarvoa hyvinvointialueen palveluissa.
Kuva
Kuva
Kuva
Toimintamallin kehittämisessä ikääntyneet, ennaltaehkäisevin sote-palveluiden henkilöstö sekä heidän esihenkilönsä ovat olleet vahvasti mukana koko toimintamallin kehittämisen ajan. Tiiviin yhteistyön myötä juurruttamistyötä on tehty koko projektin ajan. Työpajojen avulla työn sisältöjä on muokattu ja kehitetty yhdessä palveluiden henkilöstön kanssa. Ammattilaisten verkoston kehittämisessä henkilöstön tarpeita ja toiveita on saatu esille ja verkoston toimintaa on lähdetty kehittämään sen pohjalta. Lähiesihenkilöt on otettu mukaan alusta asti. Tiedottaminen kehittämisen etenemisestä on ollut aktiivista. Esihenkilöitä on sitoutettu ja esihenkilön roolia ammattilaisten verkoston toiminnassa on selkeytetty yhteistyössä työpajassa.
IkäVinkki- toimintamalli on saatu luotua hyvinvointialueen olemassa oleviin palveluihin ja rakenteisiin pienellä resurssoinnilla. IkäVinkki - verkoston koordinointiin valittiin kaksi palveluesihenkilöä, toinen sosiaali- ja toinen terveyspalveluista. Työparin työpanosverkoston koordinoinnissa sijoittuu osaksi heidän toimenkuvaansa. IkäVinkki - ammattilaisten verkoston henkilöstö pysyy omissa yksiköissään ja tulosalueillaan sekä entisten esihenkilöidensä alaisuudessa entiseen tapaan, mikään organisaatiossa ei sen suhteen muutu. Toimintamallissa on saatu pienillä ja olemassa olevilla resursseilla uudelleen muotoilemalla aikaiseksi uudenlainen tapa toimia ja tehdä yhteistyötä ikääntyvien hyvinvoinnin edistämisen lisäämiseksi ja tehostamiseksi.
Projektin juurruttaminen on alkanut jo alkuvaiheessa tiiviillä yhteistyöllä ja projektin päättyessä juurruttamiseen ja koordinoinnin siirtämiseen on varattu riittävästi aikaa. Tulevien koordinaattoreiden, heidän esihenkilöidensä sekä IkäVinkki -ammattilaisten verkostoon kuuluvan henkilöstön rooleja ja vastuita on työstetty sekä määritelty tiiviissä yhteistyössä. Tällä turvattiin toiminnan jatkuminen myös projektin jälkeen.
IkäVinkki - ikääntyvien hyvinvointipalvelut -kokonaisuus on muotoutunut hyvinvointialueella selkeäksi palvelukokonaisuudeksi. Asiakkaiden ja ammattilaistenkin on helpompi hahmottaa ikääntyville suunnatut ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia tulevat palvelut, joita hyvinvointialueella tarjotaan. Tiedottamisella, markkinoinnilla, neuvonnan ja ohjauksen lisäämisellä sekä aktiivisella viestinnällä palvelut ovat saavutettavampia ja asiakkaan on itsenäisesti helpompi hakeutua palveluihin myös itsenäisesti ja oikea-aikeisesti. Palveluista viestittäessä ikääntyneiden kannustaminen ja motivointi terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtimiseen korostuu.
Neuvonnan ja ohjauksen palvelua lisättäessä ikääntyneet kokevat tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi. Tietoa on saatavilla helposti ja lähestyttävästi. IkäVinkki - henkilöstö liikkuu ja näkyy alueen tapahtumissa ja terveysasemilla, jonka vuoksi IkäVinkki on nimenä tullut alueen ikääntyneille tutuksi, ikääntyvien omaksi jutuksi. Positiivisena yllätyksenä kiinnostus digipalveluihin ikääntyneiden keskuudessa on ollut suurta. IkäVinkin ajanvarauksetonta neuvontaa ja ohjausta terveysasemilla käytetään hyvin näiden palveluiden käytön opastukseen ja neuvontaan.
Ammattilaiset kokevat saavansa yhteistyöstä työkaluja omaan työhönsä asiakkaita kohdatessaan. Kymenlaakson alueen ikääntyvien toiminta, ajankohtaiset ilmiöt ja palvelut tulevat tutummaksi. Myös eri palveluiden edustajat ovat tutumpia keskenään ja kollegalta on helpompi kysyä neuvoa tai ohjata asiakas oikeaan palveluun. Hyvinvointialueen muiden ammattilaisten tietous ikääntyneiden ennaltaehkäisevistä palveluista on kasvanut tiedottamisen avulla ja asiakas osataan entistä paremmin ohjata neuvonnan ja ohjauksen äärelle tai oikeaan palveluun varhaisessa vaiheessa. IkäVinkki - ammattilaisten verkoston koordinoinnin kautta tapahtumiin osallistumista voidaan koordinoida ja jakaa ammattilaisten kesken entistä paremmin ja työaikaa säästyy asiakastyöhön. Tapahtumissa ollaan IkäVinkki - ikääntyvien hyvinvointipalveluiden kokonaisuuden edustajina, ei vain oman palvelun edustajana.